Kirjoittaja Aihe: Tehdaskiväärin tarkkuutus : 1. Piipunsuun viimeistely  (Luettu 4428 kertaa)

hamajy-1

  • *
  • Viestejä: 39
Lue ensin edeltävät viestit aiheesta! Muista että tämä on jutustelua eikä tieteelistä faktaa. Tämä on vedostekstiä ja lähiaikoina teen tästä kuvallisen PDT-dokkarin.



Piipunsuun merkitys luodin lentorataan on yllättävän suuri!  Rihlaus päättyy piipun suuhun ja siten pienikin poikkeama rihlauksen pään tasaisuudessa on merkittävä. Piipunsuuhun koneistetulla viisteellä koetetaan rihlapäät saada tasaisiksi. Sisäviiste suojaa lisäksi itse rihlausta, mikä on tärkeää ’maastoammunnassa’: kertatökkäys kiveen ja rihlaus olisi vioittunut.



Luodin käyttäytyminen rihlauksen päätyttyä:

-   ruutikaasu pääsee ohittamaan luodin, koska se purkautuu jopa 2x nopeudella luotiin verrattuna

-   lentävän luodin perän taakse muodostuu tyhjiö (ns. Venturi-ilmiö)



Mitä tapahtuu, jos rihlauksen pää ei ole tasaisesti päättyvä?   Luoti irtoaa jostakin rihlasta ennen muita rihloja ja takaanta vapautuva paine pääsee vaikuttamaan tähän irtautuneeseen luodin osaan ennen vielä rihloissa olevaa luodinosaa.   Luoti kääntyy tämän momentin johdosta, alipaine syntyy luodin vastapuolelle ja tälle puolelle syntyy noste vastaavasti kuin lentokoneen siivessä. Luoti lentää nyt vinossa sekä epäsymmetrisesti piippuakselin suhteen!  Luoti sanoopi että ’väpäti-väp’.



Entäpä rihlauksen leikkauspinnassa olevat purseet, joita syntyy vääjäämättömäsi tehdastyöstön jäljiltä?  



Lopputulos osuman kannalta on hankalasti ennakoitavissa, koska poikkeama on täysin satunnainen.  

’Pummin’ paikka taulussa voi olla siis missä tahansa.   Pitkillä ampumaetäisyyksillä tämä epäsymmetrisyys lentoradan suhteen ’korjautuu’, koska luodin kiertoliike alkaa korjaamaan lentorataa. Ase saattaa ampua hyvin pitkillä etäisyyksillä mutta ei lyhyillä!



Piipunsuun silmämääräinen tutkinta ei paljasta tätä ongelmaa vaan sen tutkimisessa tarvitaan suurennoslasia tai luuppia.    Katso viistettyä (useinmiten 79 astetta) piipunsuuta riittävässä valaistuksessa niin näyt yksityiskohdat rihlojen päädyssä (leikkauspinta).   Hyvä apuväline katselussa on puhdas Topz-puikko, jonka pää työnettään jonkin verran piipun sisälle.Valkoisena se heijastaa valoa rihlauksiin.



Useinmiten leikkauspinta ei ole täysin siisti vaan siinä naarmuja ja jopa kolhuja tai työstöpurseita.   Piipunpää voi olla myös epätasaisesti tai epäsymmetrisesti koneistettu.  Epäkeskeisissä piipuissa kannattaa käyttää täysin suoraa leikkauspintaa.



Tutkinnassa selviää samalla, onko piipun poraus symmentrinen – epäsymmetrinen piippu ampuu minne sattuu, koska se värähtelee eniten ohuimmalta puoleltaan. Tätä tutkimalla valitaan tarkimmat aseet tuotantolinjoilta/kaupasta – mitä symmetrisempi sisäporaus sitä tarkempi ase.



Tuo mainittu 79 tai oikeammin 11 asteen viistekoko on syntynyt 1950 ja 1960-lukujen vaihteessa kilpa-ampujien tekemien ammuntatestien perusteella.  Mitään tieteellistä perustetta tälle ei siis ole.   Tarkista kuitenkin omasta aseestasi, että viiste on pieni eikä 45 astetta, kuten joissakin piipuissa on.



Piipunsuun ongelmat ovat korjattavissa melko yksinkertaisin konstein.  Suurimmat muotovirheet kannattaa jättää asesepän korjattavaksi,  mikä on heille nopea rutiinitoimenpide (=edullista).   Artikkelin lopussa on esitetty lyhyesti kotikäyttäjän tarvitsemat erikoistyökalut, jos työn haluaa tehdä itse.  



Harjoitustyönä kannattaa käyttää jotain vähemmän arvokasta asetta ja vasta tämän jälkeen siirtyä itse TA-aseeseen!



Työvälineet:

- Hiomatahnaa (myydään mm. autotarvikeliikkeissä moottoreiden venttiilien hiontaan kahtena eri karkeutena.  Osta hienompaa yksi tuubi – riittää loppuelämän ajaksi).  Aivan vimpanpäälle viimeistelyyn voit käyttää Tormekin leikkaavien työkalujen teroituksessa käytettävää tahnaa, jota saa rautakaupoista.

- Lasikuula (lainaa/varasta lapsilta  ’marmorikuula’ tai osta sellainen kaupan leluosastolta).

--   Brownellsilla löytyy tähän tarkoitukseen porakoneeseen kiinnitettävä pronssinen hiomapää. Ei maksa paljon ja kannattaa tilata, mikäli on muutakin tilattavaa.

- Venttiilin hionnassa käytettävä varrellinen kumitutti.  En ole itse kokeillut, mutta saattaisi pysyä marmorikuulan pinnassa.  Ota kuula mukaan autotarvikeliikkeeseen ja kokeile.

- Hienosäätönä tarvittaessa sinistysainetta valmiiden työstöpintojen suojaamiseen ruosteelta



Työvaiheet:

- Puhdista piippu kunnolla

- Työnnä tiukka tuppo takakautta piipun päähän ’tulpaksi’ ettei hiomatahna pääse itse piippuun

- Kiinnitä ase tukevasti pystyasentoon

- Sivele niukka kerros hiomatahnaa viistettyyn päätypintaan sekä marmorikuulaan.

- Aseta marmorikuula piipun päähän

- Pyöritä marmorikuulaa painamalla samalla sitä. Sopiva pyöritysote löytyy kokeilemalla.

- Jatka pyörittämistä muutama minuutti.  Poista kuula ja puhdista viiste sekä rihlat hyvin kostealla rätillä ja kuivalla rätillä tämän jälkeen.

- Viisteessä pitäisi nyt näkyä tasainen himmeä rengas.  Jos ei, jatka hiontaa.

- Siirry hienompaan tahnaan (Tormek tai vastaava)

- Pyöritä kuulaa ja tarkista aikajoin, alkaako viiste kiiltämään!

- Pyörittele kunnes pinta on 'riittävän' kiiltävä

- Tarkista lopuksi suurennoslasilla, että viiste osuu tasaisesti rihlapäätyihin

- Sivele sinistysainetta hiottuun pintaan, jotta se ei ala ruostumaan



Lopputuloksena pitäisi olla tasaisen kiiltävä rihloituksen pään leikkauspinta.  Jos rihlauksen päässä on edelleen epätasaisuuksia, kannattaa ase toimittaa samantien asesepälle tai jyrsiä itse koko viiste uudestaan:



Työvälineet:

- Brownell:  79 asteen jyrsinterä ja pronssinen ohjuri+kahva (tai porakonesovitin)

--   Muzzle Crowning Cutter

- Brownell: hiomapää (crowning lap)

- Leikkuuöljyä

- Hiomatahnat kuten edellä

- Runsaasti puhdistussillaa tai vastaavaa

- Sinistysainetta valmiiden työstöpintojen suojaamiseen



Työvaiheet:

- Puhdista piippu kunnolla ja jätä piipun suuhun tulpaksi tiukka ’rassitollo’.

- Aseta jyrsinterä s.e. ohjuri menee piipun sisälle työntäen tolloa eteenpäin.

- Sivele viisteeseen ja jyrsinterään leikkuuöljyä.

- Pyöritä hitaasti jyrsinterää myötäpäivään painamalla sitä samalla vakiovoimalla.

--   Puoli kierrosta kerrallaan on käsivääntimellä helpointa ja vähiten rasittavaa

--   Älä vedä terää irti leikkauspinnasta pyörittämisen välillä!

- Poista terä välillä ja puhdista leikkuujätteet pois erittäin huolellisesti työntämällä takakautta tuppoja piipun lävitse (!)

- Toista jyrsintä kunnes leikkujälki muodostaa tasaisen viistetyn pinnan rihlauksiin asti.

--   Viisteen koko n. 2mm - ei mielellään suurempi ellei pakko

--   Leikkuupinta on tässä vaiheessa vielä melko rosoinen

- Puhdista piipunsuu äärimmäin huolellisesti ennen sen viimeistelyä

- Viimeistele viiste hiomalla 79 asteen hiomapäällä ja hiomatahnalla tai 000 teräsvillalla+hiomapäällä



Seuraavassa jutussani hiomme piipun sisäpinnat ampumalla – kyllä, ampumalla!
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 01, 1970, 02:00 kirjoittanut hamajy-1 »