Kirjoittaja Aihe: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin  (Luettu 4446 kertaa)

MOj

  • *
  • Viestejä: 494
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #15 : Marraskuu 13, 2020, 18:40 »
Suurin erohan noissa on että nv:llä voi tunnistaa helpommin ja lämppärillä erottaa lämpötilaeroja.


Näinhän se on. Tosin muitakin eroja on, esim. nvis-laitteella ei sumukelillä tee mitään, mutta lämpötähtäin on täysin tunteeton sille, tai sanotaanko niin, että maaston yksityiskohtia ei erota niin hyvin kuin selkeällä kelillä ( puut, heinät, kivet , ym), mutta selkeän lämmönlähteen erottaa hyvin. Mitä tunnistamiseen tulee, niin tuolla mun lämppärillä erottaa kyllä ketun supista 300 metristä helposti. Yli 20 supia on hoidettu tuolla ja amet: it ovat vaihdelleet 150-350m välillä. Mulla oli ennen lämppäriä päiväoptiikkaan liitettävä laadukas nvis-laite. Luovuin siitä ja pitkän vertailun ja asiaan perehtymisen jälkeen valitsin tuon tilalle. Mulla oli mahdollisuus testata eri laitteita ennen valintaa. Kriteerit olivat pitkän matkan ammunnassa.

Edit: esim. Tuossa ketjun aloituksessa mainittu ampuminen 700-1000m kevyessä sumussa lämmitettyihin jastereihin. Näkyivät erittäin hyvin, joskaan jasterin aivan tarkkoja ääriviivoja ja tarkkaa muotoa ei pystynyt lämppärin kuvasta näkemään suuresta suurennoksesta johtuen, mutta ennalta käytännössä testattujen tarkkojen ballistiikka laskelmien johdosta lämmönlähteen keskelle tähtäämällä osumat löytyivät myös keskeltä.

Tuossa testissä tsekattiin pitääkö laitteeseen syötetty/laskettu ballistiikka käytännössä paikkaansa koron suhteen vs. valmistajan ilmoittamat speksit. Voitte olla varmoja, että kun kongit kilahtelivat ekoilla (800m toisella) laakeilla, fiilis oli ja on aika korkealla.

« Viimeksi muokattu: Marraskuu 13, 2020, 20:43 kirjoittanut MOj »

SO

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 2.921
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #16 : Marraskuu 13, 2020, 21:02 »
On silloin jos lähtönopeus ei vaihtele tai saadaan mitattua mitä se on kyseisellä hetkellä tai vaihtoehtoisesti aikaisemmin ammutusta datasta paras mahdollinen verrokkilähtönopeus kyseiseen lämpötilaan ja ilmanpaineeseen.

Tarinan mukaan eräs saksalainen kilpa-autotalli oli varustanut Paris-Dakar matkalle autot valonvahvistimilla kunnes ne olivat tajunneet ettei niillä näe heikkasumun läpi sen enempää.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 13, 2020, 21:04 kirjoittanut SO »

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #17 : Marraskuu 14, 2020, 08:59 »
Kameraan perustuvista laitteista puhuttaessa kannattaa suosiolla heittää perinteisestä optiikasta tulleet käsitykset romukoppaan. Perinneoptiikassa on mm. pohjaideana ihmisen silmän tarkkuus. Thermal ja digitaaliset "valonvahvistimet" eroavat tässä suhteessa eniten toisistaan siinä että thermalissa kameran tarkkuus on huonompi kuin näytön, ja digivehkeissä toisinpäin. Muutoin pidän henkilökohtaisesti suurimpana erona sitä että thermal on aina passiivinen ja valonvahvistin/digi-NV voi olla passiivinen tai aktiivinen ts. lisävalolla varustettu. Allaoleva teksti sillä oletuksella että kameran ja näytön kuvasuhde on sama, ja kaikki pikselit ovat käytössä ts. niitä ei varata esim. ristikon keskittämiseen kohdistuksen jälkeen. Ja pätee tietyin edellytyksin myös valonvahvistimiin joissa ei ole varsinaisesti kameraa mutta laitteen toistokyky on kuitenkin rajallinen ja ilmaistaan perinteisemmin lp/mm eli viivapareina.

Puhdasta teknistä suorituskykyä (selvästi taustasta erottuva kohde) voi mitata kameran pikselin koolla tietylle matkalle. Tähän vaikuttaa pikselin fyysinen koko kennolla, ja linssin polttoväli. Toinen oleellinen asia on näkökentän laajuus, johon taas vaikuttaa kennon fyysinen koko ja polttoväli. Eli pikseleitä lisäämällä ei saada kuvaan lisää tarkkuutta, vaan lisää näkökenttää. Digipuolella voidaan toki valita kenno joka on fyysisesti samankokoinen mutta pikselit ovat pienempiä, jolloin näkökenttä pysyy samana mutta kuvan tarkkuus paranee. Thermal-puolella näin ei oikein voi tehdä, koska valmistustekniikkaa rajoittaa pikseleiden koon ~kertaluokkaa suuremmaksi. Toki digipuolen HD-sensoreissakin käytetään ns. pixel bundlingia eli huonoissa valaistusolosuhteissa kuva muodostetaan yhdistämällä useita pikseleitä ts. kennon pikselimäärä pienenee ja pikselin koko kasvaa.

Tähän välihuomiona, jäähdytetyn thermalin ainut etu em. suhteessa on hieman pienempi pikselikoko joka toteutuu joissain laitteissa. Muut hyödyt tulevat herkkyyspuolelta, eli kuva on "elävämpi" kun siinä on enemmän harmaan sävyjä mustan ja valkoisen välillä (fraasia lainatakseni). Tosin kuluttajanpuolen lippulaivatähtäimissäkin ollaan lähiaikoina päästy tasolle jossa kannot ja kivet voi todellakin tunnistaa ja elävät kohteet näkyvät hyvinkin yksityiskohtaisesti (kunhan matka on maltillinen). Asiaan vaikuttaa parantuneiden kennojen lisäksi myös parantunut softa ja käyttäjälle tarjottavat moodit tai asetusten suora muuttaminen.

Optisen zoomin puutekin kun oli mainittu, kuluttajapuolen laitteissa optista zoomia on toteutettu hyvinkin edullisiin digispottereihin koska niissä käytetään tavallista lasia eikä osumapisteen siirtyminen ole ongelma. Thermaleissa ei ole näkynyt edes spotteripuolella, koska pelkkä yksinkertainen germanium-linssi muodostaa merkittävän osan laitteen kustannuksista. On helpompaa ja halvempaa laittaa tuplakokoinen kenno esim. 640x480, jolloin 2x digizoomilla kuva on vielä yhtä hyvä kuin 320x240 kennolla ilman zoomia. Mutta kuten mainittu, pikselikoon ja linssiin polttovälin pysyessä samana isommalla kennolla saa vain näkökenttää ei tarkkuutta. Digipuolellahan kameran tarkkuus voi olla vaikka 4x parempi kuin näytön (lineaarisesti mitattuna) joten digizoomia voi käyttää 4x saakka ilman vaikutusta kuvanlaatuun (pl. pixel bundling).

Suurennoshan näissä laitteissa määritellään objektiivipään ja okulaaripään suhteena, eli siihen vaikuttaa molemmat polttovälit ja kamerakennon+näytön koko. Suurennos kertoo siis vain ja ainoastaan "kuinka isona näet kohteen" kun perinneoptiikassa on totuttu että kohteen/yksityiskohtien tarkkuus ei heikkene suurennoksen mukana. Ihmissilmän näkökenttää on hiukan hankala määritellä, joten verrokiksi voi ottaa vaikka 1x ajojahtiputkista tutun 40m ja ihmissilmän tarkkuus on luokkaa kulmaminuutti. Tarvittaisiin siis HD-luokan kenno (1280 pikseliä leveä) että voitaisiin päästä tarkkuuteen joka normaalisti käsitetään "1x suurennokseksi". Tai siis toki samaan tarkkuuteen pääsee kun 320x240 kennolla kuva-ala pudotetaan neljäsosaan eli 5 asteen tietämiin mutta silloin ollaan jo laitteissa joille annetaan nominaalisuurennokseksi n. 5x (esim. Pulsar Thermion XM38 ja XM50 välimaasto).

Toisinpäin sanottuna, tämän hetken parhaalla erottelukyvyllä varustetuilla kuluttajalaitteilla ampuminen vastaa punapistettä, sikäli kuin puhe on kohteen tunnistamisesta. Siis Thermion XM50 eli 50mm polttoväli ja 12um kenno, tai vastaavasti 75mm polttoväli ja 17um kenno (esim. Ward). Käsittääkseni ATN:lla on 17um laite jossa polttoväli on 100mm hujakoilla, mutta ko. firma keskittyy lähinnä harhaanjohtavaan markkinointiin ja kuluttajien vedättämiseen eikä julkaise järkeviä tietoja ainakaan helpolla -> en jaksa kaivella.

Mitä tulee hankaliin olosuhteisiin, aktiivivalaisulla varustetut IR-valoon perustuvat laitteet kärsivät tietenkin eniten mutta tätäkin voi lievittää paljon kun valaisuun käytetään moderneja lamppuja (VCSEL) ja se tehdään ampumalinjan vierestä (metrikin auttaa ja pari metriä jo aika hyvin). Passiivisella NV:lla ei tietenkään näe jos ei silmälläkään näkisi (sumu tms), ja kuten mainittu thermalilla kuva puuroutuu, tausta häviää entisestään jne. Ympäristön, syvyyden ja etäisyyden hahmotushan on hankalaa millä tahansa näkymää muokkaavalla laitteella ml. perinneoptiikka, suht monokromaattinen NV on jo hankala ja thermal suorastaan ikävä. Siis niissä hyvissä olosuhteissa.

helmeri

  • *
  • Viestejä: 14
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #18 : Marraskuu 15, 2020, 16:54 »
olen tässä jo tovin miettinyt jonkinmoisen pimeä laitteen hankintaa. nyt kun asunnon myynti on ajankohtaista ja rouvakaan ei ole enää mukana kuvioissa kieltämässä niin yö ammuntaan soveltuvan laitteen hankinta on (ehkä vuoden tai kahden sisään ) ajankohtaista. kun en laitteista juuri mitään pintaa syvällisempää tiedä niin ottaisin ehdotuksia ja kommentteja mieluusti vastaan. budjettiksi olen miettinyt sellaista että alta 4000e ei saa kuin kakkaa mutta mielummin pysyttäisi alle 8tonnin. se mikä pistää silmään on sotilaskäyttöön tehdyt tai muuten hyvät laitteet on joko vain viranomaiskäyttöön tai niitä ei eurooppaan myydä. ajatuksena olisi ostaa kerralla hyvä clip-on vaikka kuinka kirvelee. aseena olisi AR-10 kaliperissä 308.

-kuinka realistisia matkoja pystyy valonvahvistin/lämppäri clip on laitteella ampumaan?ilman sitä lisävalaisinta.
-mikä niillä on odotettavissa oleva elin-ikä ennen kuin toiminta savut tulee pihalle?
-rajoituksia/etua käytössä. rekyylinkesto, jne. kumman itse ostaisit?
käyttönä tulisi olemaan supien harvennus ja yö ammunta rata olosuhteissa. ja kolmantena se että vaan haluan tuollaisen laitteen.

olen katsellut netistä seuraavia laitteita esimerkkinä.

https://www.optics-trade.eu/en/nightspotter-x-night-vision-clip-on-device.html
http://www.nightpearl.eu/products/night-pearl-np-22-4
http://www.nightpearl.eu/products/night-pearl-np-lr-4?tid=
http://www.nvoptics.com/cnvd-22.html
http://www.nvoptics.com/ti-gear-c-thermal-clip-on-sights.html
https://metsastyskeskus.fi/p97499/andres-industries-tigir-6z

jos et halua kirjoittaa tänne mitään, niin yv viestillä voi myös antaa vinkkiä kumpi laite olisi parempi tai mitä laitetta suosittelisitte. toiveena olisi ainakin se 400 metrin ampuma matka.

MOj

  • *
  • Viestejä: 494
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #19 : Marraskuu 15, 2020, 18:55 »
Nvis/thermal, molemmissa on omat puolensa. Saatavilla olevat laadukkaat nyky nvis-laitteet ovat kyllä nykyään jäätävän hyviä ja jos ammut pimeällä muuhunkin kuin lämmönlähteeseen niin nvis-laite on parempi valinta.

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #20 : Marraskuu 16, 2020, 10:42 »
Kehitys on tällä hetkellä nopeaa digi- ja thermal-kuluttajalaitteissa. Markkinoilla on jo fuusiolaitteita eli samaan pakettiin yhdistetty tarkempi digi-NV ja kuvaa höystetään thermalin antamalla lämpökuvalla.

Ihan mutuna näen suurimpana ongelmana kunnollisten valonvahvistinputkien saatavuuden ja hinnan, jos ymmärsin tarpeesi oikein. Bonuksena esim. Photoniksen putkilla näkee merkittävästi pidemmälle IR-alueelle kuin Gen3, mutta kättä täytyy laittaa todella syvälle taskuun. Sinulle tämä ei ole niin oleellista jos halusit passiivilaitteen, mutta niillä pystyy siis käyttämään "näkymättömiä" valaisimia esim. 940nm VCSEL. Lisäbonarina vv-laitteiden virrankulutus on huomattavan pientä, mutta toisaalta ne ovat alttiita käyttövirheiden yms. aiheuttamalle rikkoontumiselle/heikentymiselle.

Clip-on/front add-on ongelmana on ergonomia, eli hallintalaitteet ovat käden ulottumattomissa (toki ase tuettuna yltää tukikädellä). Ongelmaa korostaa se että NV- ja thermal-laitteissa käytetään ns. nopeita linssejä (pieni f-luku, eli linssin halkaisija lähentelee polttoväliä -> lyhyt syvyysterävyysalue). Clip-onin linssiä pitää siis olla jatkuvasti fokusoimassa jos etäisyys muuttuu, ja se tehdään manuaalisesti. Mitä lyhempi etäisyys sitä suurempi ongelma. Digivehkeissä on kaukosäätimiä yms. mutta fokukseen ne eivät auta koska sitä ei ole motorisoitu.

Listassasi viimeisestä ei ollut mitään teknisiä tietoja ja hintakin karkasi budjetista. GSCI:n laitteet ovat OK mutta vanhentuneita, clip-onissa siis katsotaan laitteen näyttöä päiväkiikarilla eli 800x600 näyttö on onneton. Uusimmissa kuluttajalaitteissa (esim. Pulsar Krypton FXG50, jossa muuten on BAE:n 12um 640x480 kenno koska se on "katselulaite", tähtäintä varten kennoa ei saa exportata) ollaan melkein FullHD-lukemissa (1746x1000). Nightpearlit yms. brändit ovat aika sekamelska, ne ovat nimenomaan brändejä joiden alla myydään erilaisia itäblokin/kiinalaisia laitteita. Näin hinnakkaassa hankinnassa kannattaa miettiä laitteen elinkaarta huollon kannalta, eli saako huollettua, kauanko kuluu aikaa, kuka maksaa.

Jos haluaa niin sitten haluaa eikä sille voi mitään, mutta kertaostoksena tuolla budjetilla ottaisin mieluummin kypäräkiinnitteisen lähitähystimen ja aseeseen erillinen tähtäin pikajaloilla. Käytännössä siis valonvahvistin kypärään, koska sillä näkee aseessa olevan IR-laserin jota voi käyttää lyhyille etäisyyksille. Esim. FLIR Breach olisi muuten houkutteleva. Tähtäimen valinta vaikeampaa ainakin noilla spekseillä (pitkä ampumamatka ja passiivisuus). Jos taas saisi itse päättää mitä ko. summalla tekee, niin todennäköisesti jakaisin sen useampaan hankintaan eli ostaa heti jotain suht OK tasoista ja päivittää pari kertaa parin vuoden välein. Näin siviilinä kuluttajatason laitteiden hinta/suorituskyky-suhde on liian houkutteleva että alkaisi ostamaan vanhentuneita sotilaslaitteita.

MOj

  • *
  • Viestejä: 494
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #21 : Marraskuu 16, 2020, 17:13 »
Paljon hyvää tietoa ja ajatuksia joita kannattaa ottaa huomioon kun valitsee laitetta. Oletko kaytännössä päässyt katselemaan noiden läpi, ja vertailemaan miten esim. Kryptonin kuvanlaatu pärjää päiväoptiikkaan yhdistettynä erilliselle thermal tähtäimelle. Esim.  Kryptonista löytyy kyllä videomateriaalia, mutta varsin huonosti käytettynä päiväoptiikan kanssa. Sen verran tuore uutuus.

Hyvin nuo nyky nvis- laitteet käyttöä kestävät vaurioitumatta, jos on normaali talonpoikaisjärjellä varustettu.
Mä käytän noita työssäni lähes päivittäin ja mitään ongelmia/vauriotumisia ei ole juuri ollut.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 16, 2020, 17:23 kirjoittanut MOj »

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #22 : Marraskuu 16, 2020, 19:03 »
Ei ole kokemusta Kryptonista, jatkossa voi tulla mutta hlökohtaisesti laite ei ole kiinnostava joten asiaan ei ole tarkoitus panostaa.

Valonvahvistimien kanssa ongelma on monesti että putkelle "palaa" erilaisia häiriöitä jos sitä käytetään epätasaisessa valaistuksessa (tähtäimessä valaisu ei kata koko kuva-alaa tasaisesti) tai esim. rear add-onina (ristikko palaa putkelle). Näistä tosin pääsee kohtuudella eroon kun laitetta pitää päällä ajan X niin että tausta on tasainen (vrt. thermalien kalibrointi, eli linssinsuoja paikallaan tai mieluummin ilman suojaa jossain missä valoa tulee hitusen mutta tasaisesti, koska "kalibroituminen" on silloin kai nopeampaa). Varsinaisesta äkillisestä voimakkaalle valolle altistumisesta ei nykyvehkeissä taida olla ongelmaa (auto-gating yms.) kunhan käytetään mainittua normijärkeä. Yleensä omalla rahalla ostettujen useiden tuhansien eurojen laitteiden kanssa käytetään ;)

MOj

  • *
  • Viestejä: 494
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #23 : Marraskuu 16, 2020, 20:13 »
Monissa thermal laitteissa on nykyisin auto/semiauto kalibrointi, eikä objetiivi-linssisuojaa tarvita, kunhan se on vain valittu asetuksista päälle, oli valaitus millainen vain.

Nyky nvis-laitteet eivät ole voimakkaista valoista moksiskaan (esim. hälytysajoneuvot), vaikkei auto-gate ominaisuutta olisikaan. Se tulee vasta tarpeelliseksi jollekin konekivääri-ampujalle tms. Erilaisia hetkittäisiä häiriöitä kuvassa saattaa eri syistä johtuen esiintyä, mutta ne häviävät yleensä itsestään.

Pienet epäilykset on Kryptonin käytöstä päivätähtäimen edessä. Corella ainakin kuva puuroutui pahasti. Krypton kyllä varmasti erillisenä tähystimenä specsiensä puolesta oiva kampe.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 16, 2020, 20:15 kirjoittanut MOj »

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #24 : Marraskuu 16, 2020, 20:37 »
Monissa thermal laitteissa on nykyisin auto/semiauto kalibrointi, eikä objetiivi-linssisuojaa tarvita, kunhan se on vain valittu asetuksista päälle, oli valaitus millainen vain.

Joo viittasin huonosti, tarkoitus oli sanoa että saattamalla vv-putki takaisin "uniformaaliksi" voi ongelmista päästä eroon.

Asiaan vähemmän paneutuneille referenssiksi, jäähdyttämättömiä thermaleitahan on kahdenlaisia, erillisellä prosessilla kalibroitavia ja jatkuvaa korjausta käyttäviä. Yleistermi on non-uniformity correction tms. ja tarve tulee siitä että kennon pikselit eivät ole täysin identtisiä joten ajan kuluessa niiden kyky tulkita lämpötilaeroja muuttuu. Seuraava kuvaus n. 10v ajalta kuluttajatuotteista, jos oikein MOj viittauksesta ymmärsin niin aiemmin ja/tai ammattituotteissa manuaalikalibrointi on voinut olla käytetympikin:

Erikseen kalibroitavissa yleisin tapa on automaattikalibraatio jossa kennon eteen käännetään levy (=tasainen signaali joka pikselille) jonka jälkeen kenno kalibroi itsensä. Laite tekee tämän silloin kun päättelee kalibroinnin olevan tarpeen, tyypillisesti muutamien minuuttien välein, laitteesta kuuluu naksahdus kun levy kääntyy ja kuva jähmettyy n. sekunnin ajaksi. Varsinkin tähtäimissä kuvan jähmettyminen satunnaisella hetkellä on epätoivottavaa ja naksuminenkin voi joskus haitata joten kuluttajatuotteisiin tuli piakkoin puoliautomaattinen kalibrointi jossa käyttäjä voi itse valita em. kalibroinnin ajankohdan, ja/tai manuaalinen kalibrointi jossa ko. levyä ei käytetä ollenkaan vaan käyttäjä sulkee linssinsuojan tai muulla tavalla varmistaa että kennon saama kuva on tasaista (esim. suuntaus pilvettömälle taivaalle) jonka jälkeen suoritetaan kalibrointi. Varsinkin automaattikalibroinnin ongelmana on joissain laitteissa levyä kääntävän servon fyysinen kuluminen, jos laite on aktiivisessa käytössä. Esim. Pulsarin laitteisiin servoja saa jokusella eurolla Ebaysta joten omatoiminen vaihto onnistuu takuuajan jälkeenkin.

Jatkuvassa korjauksessa laitteen firmis päättelee miten pikselien signaali ryömii ja tekee korjausta lennossa. Näitä on ruvennut tulemaan enemmän markkinoille varsinkin kiinalaisissa kuluttajatuotteissa. Kaveri joka on käyttänyt jo pidempään luonnehtii että kuva on heikompi kuin kalibroivassa laitteessa heti kalibroinnin jälkeen, mutta vastaavasti parempi muuten.

helmeri

  • *
  • Viestejä: 14
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #25 : Marraskuu 17, 2020, 18:46 »
hyviä pointteja tullut paljonkin. nuo kypäräkiinnitteiset valonvahvistimet olisivat muuten hyviä mutta minulla on silmälasit ja ne oikein ei toimi niiden kanssa. jos niitä ei olisi niin se flir breach olisi varmaan jo ostettu. muutama kriha keikka on tullut heitettyä ja sieltä on jäänyt kammo noita kypärään kiinnitettäviä kohtaan. kokemusta on lähinnä vv2000 ja dual lite laitteista. sitä dual liteä käytin aseseen kiinnitettynä ja se osoittautui paljon toimivammaksi ratkaisuksi minulle. kerran pääsin muutamaksi minuutiksi räpläämään niitä senopin proto laitteita joita pv testasi jokin tovi sitten. siellä oli mukana sellainen yksilö joka oli sellainen "white phosforus" ja kuvanlaatu pesi dual liten mennen tullen omasta mielestä. siitä se ajatus sitten lähti että tämä olisi sellainen jonka voisin itsellekkin ostaa jos pystyisin.

olen ollut siinä uskossa että nuo digi vehkeet ei vielä vedä vertoja perinteiselle nv laitteelle, jos olen väärässä niin korjatkaa. nettiä tutkaillessa löysin myös:
https://www.optics-trade.eu/en/nightspotter-x-night-vision-clip-on-device.html
https://www.optics-trade.eu/en/nightspotter-lr-night-vision-clip-on-device.html
onko kellään kokemuksia ko laitteista? kakkaa vai ihan varteen otettava vaihtoehto.

kypärään tarkoitettuja monokkeleja saa alta 5000e joissa on fom jotain 2000. onko siinä joku syy että clip-on maksaa noin helvetisti enemmän. onko se rekyylin kestoon liittyvä vai siihen että laitteen on pelattava päivätähtäimen kanssa yhteen.

voi olla että vaaka kuitenkin kallistuu lämppärin puoleen. sillä siinä on myös muita käyttömahdollisuuksia esim: metsään karanneen hevosen/koiran/vaimon etsintä. sekä olen nähnyt kuvan jostain kriisi alueelta missä lämppäri oli laitettu tripodin päälle ja piuhalla kytketty näyttöön jolloin sitä käytettiin "valvonta kamerana". tuollainen käyttömahdollisuus ei aikaisemmin ole tullut edes mieleen. samoin kuvan tallennusmahdollisuus on plussaa sekä koko ajan halventuvat hinnat. mutta jos joku tietää hyvän nvg laitteen ja hinta on alta 10 niin vinkkejä otetaan vastaan oikein mielellään.


jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #26 : Marraskuu 18, 2020, 11:25 »
Juu ei digivehkeet pärjää suorituskyvyssä valonvahvistimille. Ne vaativat käytännössä aina aktiivivalaisun, mutta valaisinteknologia on kehittynyt, lähinnä VCSEL-laserien myötä niin että valaisun kantavuus ei ole enää ongelma ja valaisimien kokokin on palannut jotenkin siedettäväksi (vrt. 75mm halkaisijaltaan linssillä olevat LEDit yms). Ja melkeinpä väitän että haluamillesi ampumamatkoille vv-pohjaiset laitteetkin tarjoavat kovin vaatimattoman suorituskyvyn (erottelutarkkuus yms). Lisäksi digivehkeillä voi käyttää 940nm aallonpituutta joka alkaa olla oikeasti näkymätön, sekä ihmisille/eläimille että taistelukenttäolosuhteissa valonvahvistimille (pl. tietyt Gen3-erikoismallit ja mainitut Photonikset). Toki aktiivivalaisun ongelmaksi jää suurempi herkkyys olosuhteille esim. sumu, ilmankosteus. Mutta kääntöpuolena pääset "halvalla" aloittamaan vaikka siitä supinpyynnistä ja tutkailemaan markkinoita kaikessa rauhassa.

Digivehkeissä on markkinoilla käytännössä kahta eri suuntausta, Pulsarin laitteet jotka on alunperin suunniteltu herkiksi ja minimaalisen lisävalon käyttöön, sekä kiinalaiset (ml. ATN) jotka ovat merkittävästi epäherkempiä, vaativat VCSEL-valaisimen että niillä näkee mitään, mutta toisaalta tarjoavat FullHD- tai 4k-kennon ja korkeammalla f-luvulla olevan (pienemmän ja halvemman) linssin. Niiden kuva on päivälläkin suht OK ja riittävällä IR-valaisulla parempi ja luonnollisempi myös pimeässä.

Thermalikaan ei ole röntgen-säde jollaiseksi moni sitä luulee. Käyttö on helppoa ja tehokasta lähinnä avoimilla paikoilla esim. vesistöt ja pellot, ja silloinkin pinnanmuodot, nykymuodin mukainen korkea sänki jne. tekevät ongelmia. Peitteisessä maastossa varsinkin suurennoksella ja kapealla näkökentällä varustetun optiikan käyttö on todella disorientoivaa. Tätä voi kokeilla vaikka päivällä liikkumalla metsässä tähystäen pelkästään suurentavan optiikan läpi, pimeällä vielä puutteellinen syvyydenhahmotus ja muutenkin thermalin erilainen tapa esittää maailma pahentavat tilannetta. Euroopassa Pulsar on markkinajohtaja ainakin siinä mielessä että muita vaihtoehtoja verrataan niihin ominaisuuksien, huollon/takuun ja hinnankin puolesta. Yksi erittäin ikävä asia on mainitsemasi "valvontakamerakäyttö", Pulsarilla ei ole enää vuosiin ollut yhtään thermalia josta videon saisi kaapelilla ulos. Sen on korvannut wifi streaming, joka vaan ei toimi. Yhteys pätkii ja kuvassa on tolkuton viive.

Jos pari lausetta uhraa supinpyynnille, thermal-spotteri on siinä kultaa. Kun spotteri vastaa vaatimuksia (kytis vs. aktiivinen etsiminen) voi ampumisen hoitaa vaikka näkyvällä asevalolla. Kytiksessä aika vaatimattomallakin laitteella saat "ennakkovaroituksen" pariinsataan metriin saakka, toki helpottaa jos tarkistuksen/tunnistuksen voi tehdä NV-tähtäimellä jo selvästi ennen ampumatilanteen muodostumista. Ulkoisen näytön käyttömahdollisuus erittäin suotavaa, koska silloin thermal pysyy paikallaan ja pienikin liike näkyy. Aktiivipyynti tarkoittaa käytännössä peltojen kiertelyä ja siinä olisi parempi että thermalilla saa enemmän informaatiota pidemmältä etäisyydeltä, koska lähestymiseen voi joutua panostamaan paljonkin aikaa ja vaivaa ennen ampumatilannetta. Thermalin kannettavuus, koko ja mahdollinen LRF ovat tärkeitä ominaisuuksia. Molemmissa käyttötavoissa laitteen akunkesto, paristojen vaihdettavuus ja mahdollisuus ulkoiseen virtalähteeseen kannattaa tarkistaa.

K.Helin

  • *
  • Viestejä: 335
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #27 : Marraskuu 18, 2020, 15:22 »
IEA mil optics myy nyt Hendsoltin clip-on valovahvareita 6000-8000€.

LSa

  • Killan puheenjohtaja
  • *****
  • Viestejä: 1.947
  • Edistän: 1 | +5 | 8 | 9 | 36 | 37 | 39 | 41 | 44
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #28 : Marraskuu 18, 2020, 22:27 »
Britit ampuu aika ahkerasti ilmakolla rottia lämpötähtäimiä ja valonvahvistimia käyttäen. Aiheesta löytyy YouTube-videoita nopeasti. Samoin ilmakivääriaiheisissa lehdissä käsitellään noita.

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.083
Vs: Lämpötähtäimellä tuhanteen metriin
« Vastaus #29 : Marraskuu 19, 2020, 09:03 »
Valonvahvistimia käyttää äärimmäisen harva, digi-NV on lyönyt kovasti läpi. Toki lyhyillä matkoilla ongelmaksi tulee suurennos, tai siis näkökentän kapeus. "Ratting" taitaa olla viimeinen linnake ns. heads-up laitteille eli erilliselle näytölle joka on aseen päällä vs. tähtäimen läpi katsominen. Liekö tottumis- vai ergonomiakysymys mutta moni on laittanut näytön sellaisiinkin tähtäimiin joista näkee läpi (alunperinhän kamera tulppasi kiikarin, vrt. NiteSite jota on Suomessakin myynnissä).

Toinen tuhoeläin jota ammutaan paljon on kani, ja sitten aiheeseen parhaiten liittyvä eli kettu. Jos ihmettelee esim. ampumamatkoja kannattaa muistaa että ko. herrat tekevät hommaa joko työkseen tai muuten vaan ovat useamman illan/yön viikosta ulkona. Käytännössä kaikki ampuminen tapahtuu myös hyvää ampumatukea käyttäen, joko useammasta pisteestä tuetut kepit tai ko. käyttöön varusteltu auto/mönkijä (sallittu tuhoeläimille).