Kirjoittaja Aihe: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia  (Luettu 875 kertaa)

Long Range

  • *
  • Viestejä: 160
Latvalinnustanut yli 40 vuotta ja elänyt myös aikaa jolloin kiintiö sanaa ei tainnut olla edes sanakirjassa.Eläinkokeita takana siis hävyttämän paljon.
Kuinka paljon Suomen metsissä ammutaan kivääreillä riistalaukauksia? Karkeaa arvausta voi johdatella jos hirviä ammutaan n.50000 kpl,Kauriita&peuroja about saman verran,teeriä about 90000 kpl,metsoja 35000 kpl,yms.Ei tietty kaikkia kivääreillä,mutta osviittaa nuo määrät antavat.

Eli satojatuhansia luoteja lähtee liikkeelle ja valitettavia tapahtumia ei satu onneksi joka vuosikaan.

Koronan aikana muiden kuin metsästäjien liikkuminen metsässä lisääntynyt.Huomio liivien käyttö on pakollista/vähintäin suositeltavaa monilla työmailla, miksei myös metsässä?. Kaikkiin tilanteisiin tuo ei auta mutta joissakin kyllä.

Sitten tuohon latvalinnustukseen,jossa luoti voi lentää 2-5 km ampumakulmasta/ osuuko/huti riippuen.

Aloitin 70-luvulla 222 Rem ja tietty koko vaipoilla.Siivenneitä tuli jonkun verran. Väliin tovi 308 ja 7,62x53 R ja sitten 6 PPC ja samalla siirtyminen pehmeisiin "kasa luoteihin" pysyvästi.
Reikäpäät rikkoivat lintuja erityisesti lyhyiltä matkoilta ja tinasin kärjet umpeen.Siivenneet lisääntyivät. Erityisesti metsot.
Kärkien niippaus tuli muotiin,mutta niilläkin tulee siivenneitä.

Tietty on hyvä pitää ampumamatkat säädyllisinä ja harvoin siipeää täkkäosumasta,mutta metsästys olosuhteissa ei tuennat ole kuten radalla ja tuulen lukukin aistien/arvauksen varassa usein.

Kuitenkin pehmeät reikäpäät jopa teeriosumasta hajoavat luodit turvallisempia.Vaikka rikkovat lintua, niin parempi yxi täkkäliha kuin ei yhtään täkkälihaa tuumi kaverini...

Tulee vain mieleen ettei mahdollinen lyijykielto / siitä seuraava esim. solidi kupariluotien käyttö ei kyllä turvallisuutta paranna....

Yksi läheltäpiti tilanne on omalle kohdallekin tapahtunut. Ammuin noin 150 m:n etäisyydeltä teeren about 20 m korkean männyn latvaan.
Keskempää suota alkoi kuulua kova karjunta ja tapasimme huutaneen tutun miehen kanssa teeren putoamispaikalla.
Hän oli ollut keskellä suota kojussa maan tasossa ja ampumani luoti/ sen kappale oli lähes hipaissut hänen poskeaan.
Siis ainakin mennyt tosi läheltä.
Oli säikähdyksissään kuten minäkin ja syytti minua pitkin maata ampumisesta.
Näytin hänelle puun jonka latvaan ammuin ja sitten keskusteltiin luodin taittuneen maalista & puun latvaosista.

Be careful out there!

Timppa

Ps.Ja oikein ahneille metsästäjille vielä huomio.Reikäpään osumaääni on kokovaippaa kovempi ja teeriparvi harvemmin ammuttaa itseään useammin vrt kokovaipalla. Vaikka aloittaa parven alimmista kuten isävainaa opetti...


 
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 20, 2020, 08:17 kirjoittanut Long Range »


Jokke Espoosta

  • *
  • Viestejä: 137
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #2 : Lokakuu 20, 2020, 08:40 »
Minusta kaikkein pienin riski luonnossa liikkuessa on harhaluoti, mutta tästä kun nyt on ihmisten kanssa juteltu niin moni on kommentoinut ettei tuollaista pitäisi tehdä jos se perustuu pelkästään todennäköisyyslaskentaan. Että on vastuutonta ampua, jos ei tiedä mihin luoti oikeasti putoaa. En nyt oikein voi olla eri mieltäkään, mutta toisaalta elämä on aina riskejä, ja todennäköisyys saada harhaluodista metsässä liikkuessaan on samaa luokkaa kuin tulla vesikauhuisen saukon syömäksi tai saada avaruusromusta päähänsä tai saada kävelytiellä kävellessään päälleen ohi ajavasta kuorma-autosta irronnut rengas. Eli varmaan mahdollista, mutta niin pieni riski ettei sitä kannata murehtia.

Jostain syystä monellakin taholla on nyt puhuttu näistä latvalinnustuksen harhaluodeista, vaikka ne ovat aivan äärimmäisen harvinaisia eikä tässä maastopyöräiljätapauksessakaan ilmeisesti (?) sellaisesta ole kyse. Sen sijaan tälle syksylle on sattunut pari klassisempaa tapausta: "lataamaton" ase laukesi sitä mökillä räplätessä ja yksi kuoli, ja pari ihmistä on saanut hauliparvesta, ilmeisesti kohteen tunnistuksen petettyä. Näitä sattuu todella paljon useammin kuin latvalinnustuksen harhaluoteja, ja niihin mielestäni pitäisi keskittyä. Jos nyt on olemassa tyypillistä aseonnettomuutta, niin ne ovat juuri näitä: joko täysi vahingonlaukaus jossa ase laukeaa vaikkei sen pitänyt, tai sitten ammutaan nopeassa tilanteessa jotain sellaista mitä ei pitänyt ampua kun maali tunnistettiin väärin. Tässä taitaa olla osittain taustalla sellainen ihmismielen harha että kun odottaa asiaa x tapahtuvaksi tai näkevänsä asian y, niin kaikki tapahtumat tulkitsee niiden lasien läpi. Kun on teerimetsällä, variksetkin alkaa näyttää teeriltä. Kun odottaa metsässä mustan linnun pomppaavan lentoon, jahtikaverin kumisaappaan vilahdus näyttääkin aivan teereltä. Sen sijaan nuo kilometrien päähän putoavat luodit ovat aivan minimaalinen ongelma.

Sellaista nöyryyttä pitäisi ehkä itse kunkin harrastaa, että tunnustaa että itsekään ei ole täydellinen ja jokaiselle voi sattua virhe ja miettiä miten riskiä voi pienentää.

Itse olen linjannut asioita näin:
-Aina asetta tyhjentäessä sekä katsoo että kokeilee sormella että patruunapesä on tyhjä; tämä tulee jo nykyisin automaationa
-Riistalaukauksen jälkeen hetkeksi tilanne seis, aseelle tarvittavat toimenpiteet (lataaminen ja varmistaminen jos joutuu mahd ampumaan uudestaan, muuten tyhjnennys huolellisesti)
-Muualla kuin erittäin harvaan asutuilla alueilla (=kilometritolkulla asumatonta metsää takana) ammun yläviistoon vain .17 HMR:llä tai haulikolla ja joka tapauksessa tarkistan taustan kartasta
-Kyttäyspaikat on valittu niin, että voin ampua alaviistoon/mäkeä vasten
-Rauhassa, ei ole kiire, tilanteita tulee uusia.
-Teerenkuvia ei matalien puiden päälle/alaoksille, joku niitä alkaa tulittaa suon toiselta puolelta kuitenkin.

Oma näkemys on että riskilaukaukset tulee aina niissä paikoissa kun on kiire. Pomppulinnut, haavakkojahdit, "vika ilta tänä syksynä jahdissa, nyt tai ei koskaan"-tyyppiset riistatilanteet...

Mulle on sattunut yksi tapaus haulikolla mikä säikäytti. Haavakkolintu räpisteli lentoon suoraan mua päin ja teki aivan vieressä yllättäen 90 asteen mutkan juuri kun ammuin. En ehtinyt ennen laukausta tajuta miten paljon ampumasuunta muuttui aiotusta, kun lintu olikin sekunnin murto-osassa minusta katsottuna lähes 90 astetta eri suunnassa.

Mun mielestä pitää ja pitäisi antaa selkeä viesti, että metsästäjän vastuulla on että tietää mitä ampuu ja ihmiset voi liikkua huoletta kaikkialla luonnossa. Kaikenlaiset vihjailut siitä että olis hyvä pitää huomioliivejä yms kuulostaa tässä tilanteessa helposti uhrin syyttelyltä ja siltä että tapana on ampua kaikkea mikä rapisee, vaikkei sitä tarkoittaisikaan. Ampujan vastuulla on varmistua siitä että kohde on oikea ja tausta kunnossa, ja muut ihmiset ja muu maailma elävät kuten ennenkin.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 20, 2020, 08:43 kirjoittanut Jokke Espoosta »
Trying is the first step towards failure
-Homer Simpson

jli

  • *
  • Viestejä: 654
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #3 : Lokakuu 20, 2020, 09:49 »
Kiväärikaliiperin vaarallinen lentomatka on niin pitkä, että linnustuksessa/pieneläinpyynnissä voisi olla markkinarakoa ns huonoille luodeille. Siis sellaisille, jotka lentävät 200m suoraan ja sitten hyytyvät. Joku sopiva wadcutter-variaatio, tai huonosta muovista tehty kärki luotiin? Muovikärki sulaa pois 200 m jälkeen, jolloin sen alta luodin metalliosasta paljastuu virtauksen tuhoava muoto ja meno hyytyy.

Poikanen

  • *
  • Viestejä: 250
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #4 : Lokakuu 20, 2020, 09:56 »
Ja tokihan nyt latvalintua tykätään ampua kauas yltävillä kalibereilla ja hyvillä luodeilla. Olen vähän samaa mieltä, että nämä paljon yläviistoon ammutut vahinko-osumat eivät ole ongelma. Vahingon sattumisen todennäiköisyys on tosi pieni ja sitä voidaan vielä laskea paljon vähän pohtimalla ampumasuuntia. Toki jokaista polkua ja retkeilijää kilometrien säteellä ei voi ikinä tiedostaa.

Joken kanssa samaa mieltä, että tässä ei kannata lähteä mukaan keskusteluun siitä, miten muut voivat liikkua metsässä turvallisesti metsästäjistä huolimatta. Olennaista on selvittää mikä meni vikaan ja viestiä, että tästä opittiin jotain.

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 2.824
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #5 : Lokakuu 20, 2020, 16:50 »
Kiväärikaliiperin vaarallinen lentomatka on niin pitkä, että linnustuksessa/pieneläinpyynnissä voisi olla markkinarakoa ns huonoille luodeille. Siis sellaisille, jotka lentävät 200m suoraan ja sitten hyytyvät. Joku sopiva wadcutter-variaatio, tai huonosta muovista tehty kärki luotiin? Muovikärki sulaa pois 200 m jälkeen, jolloin sen alta luodin metalliosasta paljastuu virtauksen tuhoava muoto ja meno hyytyy.

17HMR lienee lähimpänä tuota ajatusta.
Kylätason ampuja

Woodsman

  • *
  • Viestejä: 43
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #6 : Lokakuu 20, 2020, 18:34 »
Eipä ole lintua tullut enää ammuttua 222:sta isommalla. Täällä meillä päin on kyllä tyhjää takana, mutta oman mielenrauhan takia perus viisseiskalla mennään. Aikoinaan tuli ammuttua 308:lla ja 6;5*55:lla. Ja olihan erityisesti jälkimmäinen sopevasti ladattuna oikeinkin ihana latvalinnustukseen. Mutta kun naapuripitäjässä sattui linnustaessa nytkin mediassa muisteltu veljesten välinen vahinko niin päätin että saa pärjätä pienemmällä. Toki tiedän että viisseiskallakin vahinko syntyy, mutta onpahan vähemmän sinne taakse murehdittavaa kuin teräväksi ladatulla skenulla.
Aseen turvallista käsittelyä pitää aina korostaa ja milloinkaan ei pidä olla niin kova kiima ampua etteikö voisi miettiä mitä siellä takana on. Ja tietoisesti vältän ne kaikkien suosimat paikat, siellä,sattuu ja tapahtuu aivan liikaa.

Poikanen

  • *
  • Viestejä: 250
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #7 : Lokakuu 20, 2020, 20:01 »
Eikös tässä veljesvahingossa suurimpana huolimattomuutena ollu, että toinen oli kävelly linjaa myöten pari kilometriä poispäin nuotiolta ja ampunu sitten takana linjalle oksalle puuhun istunutta lintua.

Saatan toki muistaa ihan väärinki.

Woodsman

  • *
  • Viestejä: 43
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #8 : Lokakuu 20, 2020, 20:11 »
Näinhän se meni. Ja osumassakin oli tietysti mukana kaikki mahdollinen huono tuuri.

MickeA

  • *
  • Viestejä: 23
Vs: Ikävä tapaus Lapissa ja turvallisuuden ympäriltä ajatuksia
« Vastaus #9 : Marraskuu 02, 2020, 21:53 »
Ihan ensimmäisenä kaikille ampujille kunnolla kalloon lasersääntö. Vaikka ase kuinka on "tyhjä" niin jotenkin siitä tyhjän putken päästä tuli tämänkin vuoden toinen murhenäytelmä. Ukoille joutuu radalla ja metsällä sanomaan liian usein josko voisivat kääntää piipun pois. Siitä saa sitten vihaista palautetta kuinka ase on olevinaan tyhjä tai varmistettu tai jotain vastaavaa.