Vesivaaka kiikariin

Kosanderi · helmikuu 10, 2012, 16:00

Lisättäköön vielä, että Todd Hodnetin mukaan 5 asteen kanttaus vastaa noin 1 MRAD:ia/100m. Tuolloin 900m 5 asteen kanttaus olisi 90cm ja luonnollisesti 1 asteen kanttaus olisi noin 90cm/5 = 18cm. Kuulostaa kieltämättä melko suurelta tuokin...

mysteryman · helmikuu 10, 2012, 16:10

Joo kosanderi on aivan oikeassa. Yksinkertaistetussa mallissa osumien voidaan ajatella siirtyvän ympyrän kehällä jonka säde on luodin putoaman suuruinen. Kun kanttauskulma on 0 astetta osumat ovat ympyrän kehän ylälaidassa keskellä ja kun kulma kasvaa alkavat osumat kiertää ympyrän kehällä.

Edellä mainitulla periaatteella nyrkkikaava kanttauksen aiheuttamalle sivuviennille = luodin putoama * sin(kanttauskulma). Korkeuteen pieni kanttaus vaikuttaa paljon vähemmän mutta vaikutusta voi arvioida samalla periaatteella eli luodin putoama * (1- cos(kanttauskulma)) = koron muutos

Elikkäs yhden asteen kanttaus vie osumia sivusuunnassa sin(1 deg) = 0.017. Siis 1,7 % putoamasta. Kilometrissä putoama on jotain 10 metrin luokkaa joten sivuvienti on sille matkalle jotain 15-25 cm. 5 asteen kanttauksella, joka muuten tulee kohtuu helposti sopivassa maastossa on sivuvirhe kilometrissä jo metrin paikkeilla.

Osa ballistiikkaohjelmista laskee kanttauksen väärin. PCb taitaa käyttää juuri tätä yksinkertaistettua mallia joka ei huomioi kiikarikorkeuden vaikutusta. Sinänsä ballistiikkaohjelman suorituskyvyn kannalta tämä ei ole kovin olennaista. Olennaista on tietää että kanttaus aiheuttaa pitkillä matkoilla suuria virheitä ja sitä tulisi välttää. Lentoratalaskelmat tulee aina tehdä olettaen kanttaus nollaksi.

Todd Hodnetin lähestymistapa on epäilemättä epätarkka.

HJu · helmikuu 10, 2012, 16:16

Taitaa muutaman asteen kanttaukset hukkua yleiseen kohinaan. Erityisesti sivutuulen suhteen on vaikea erottaa mikä johtui sivutuulesta, sivutuulen virhearviosta ja mikä kanttauksesta.

Vuoristossa, jossa aseen ja ampujan saamimen vaateriin on muutenkin vaikeaa voi kanttaus olla oikeasti ongelma kun ei pysty vertaamaan horisonttiin tms. onko ase vaakatasossa. Suomalaisessa maastossa ei pitäisi olla ongelma.

Käyttääkö kukaan vesivaakoja Suomessa pitkän matkan ammunnassa oikeasti? Itse olen joskus testannut mutta en havainnut mitään vastaavaa hyötyä.

mysteryman · helmikuu 10, 2012, 16:21

~~Lainaus käyttäjältä: HJu~~Taitaa muutaman asteen kanttaukset hukkua yleiseen kohinaan. Erityisesti sivutuulen suhteen on vaikea erottaa mikä johtui sivutuulesta, sivutuulen virhearviosta ja mikä kanttauksesta.

Vuoristossa, jossa aseen ja ampujan saamimen vaateriin on muutenkin vaikeaa voi kanttaus olla oikeasti ongelma kun ei pysty vertaamaan horisonttiin tms. onko ase vaakatasossa. Suomalaisessa maastossa ei pitäisi olla ongelma.

Käyttääkö kukaan vesivaakoja Suomessa pitkän matkan ammunnassa oikeasti? Itse olen joskus testannut mutta en havainnut mitään vastaavaa hyötyä.

Minä käytän

. Vesivaaka on halvin yksittäinen tapa parantaa ensimmäisen laukauksen tarkkuutta LRHssa ja TAssa. Kasa- ja pistekisoissa noita ei sen takia näy että ristikon voi linjata taulun mukaan ja vaikka taulu ei olisikaan suorassa kohdistuslaukaukset korjaavat tilanteen niin että kasan saa haluttuun paikkaan.

Suosittelen ehdottomasti myös pienoiskivääriammuntaan yli 100 metrin matkoille.

mysteryman · helmikuu 10, 2012, 16:38

Heitetääs vielä hiukan mustaa valkoisella. Laskin mielenkiinnosta osumatodennäköisyyksiä asiasta ja näytttää siltä että hyvissä olosuhteissa keskimääräisillä ballistisilla ominaisuuksilla jo yhden asteen kanttauksen keskihajonta (eli n. 68%:ssa ammutuista laukauksista kanttaus on 1 aste tai alle) heikentää ensimmäisen laakin osumatodennäköisyyttä puolen metrin ympyrään kilometrissä luokkaa 5 - 10 prosenttiyksikköä. Tuo on jo melko merkittävä vaikutus.

HJu · helmikuu 10, 2012, 17:02

Ainakin osassa vesivaaoista kiväärikäyttöön ei 1 asteen kallistus vielä edes näy missään ts. vaaka ei reklamoi mitään vaikka ase on aavistuksen killissä. Lisäksi ainakin kiikarin runkoputkeen kiinnitettäviä on hankala käyttää kun ne joko peittävät korosäätötornin ja/tai vaativat pään siirtelyä korkeussuunnassa tähtäyslinjalta vaakaan ja takaisin. Ideana kiikaritähtäimen sisällä oleva vesivaaka olisi näppärä mutta laatumerkeissä ei sellaisia ole paljon näkynyt.

mysteryman · helmikuu 10, 2012, 17:10

~~Lainaus käyttäjältä: HJu~~Ainakin osassa vesivaaoista kiväärikäyttöön ei 1 asteen kallistus vielä edes näy missään ts. vaaka ei reklamoi mitään vakkka ase on aavistuksen killissä. Lisäksi ainakin kiikarin runkoputkeen kiinnitettäviä on hankala käyttää kun ne joko peittävät korosäätötornin ja/tai vaativat pään siirtelyä korkeussuunnassa tähtäyslinjalta vaakaan ja takaisin. Ideana kiikaritähtäimen sisällä oleva vesivaaka olisi näppärä mutta laatumerkeissä ei sellaisia ole paljon näkynyt.

Totta puhut. Tosin ACD mitä itse käytän näyttää helposti 1/4 asteen kallistuksen. Vaa'an oikea paikka on kiikarissa. Kun sen kerran asentaa suoraan ristikon mukaisesti niin siitä ei enää tarvi huolehtia. Jos vaaka on aseessa niin säätö menee joka kerta uusiksi kun ottaa kiikarin pois tai kiikari liikkuu. Mieluiten tietenkin siellä putken sisällä mutta kun kerran ei niin sitten se on oltava putkessa kiinni. Jossain oli sellainen malli joka kääntyy sivulle. Helpottaa lipellin näkemistä kun katsoo kiikarin läpi. Tosin hinta taisi olla jotain järkyttävää.

Halvimmalla pääsee kun ostaa kiinalaisen kiikarinjalan ja sovittaa siihen perus vesivaa'an. Sellaisia viritelmiä on näkynyt jonkin verran.

Poikma · helmikuu 10, 2012, 21:27

Tuossa lontoonmurteella ja kuvin aiheesta.... http://www.riflescopelevel.com/cant_errors.html">http://www.riflescopelevel.com/cant_errors.html

Aake1 · helmikuu 10, 2012, 21:52

Itsellä spuhrin jalka trg:ssä jossa on itegroitu vesivaaka ja voin melkeen vannoa että saan vesivaalla arvioitua kallistuskulman vähintään 1asteen tarkkuudella.kuitenkaan en sitä ikinä katso

Topi.R · helmikuu 11, 2012, 14:11

riistalehdessä oli juttua vesivaakoista ja osumapisteestä ja vaikutus oli jonkunmoinen jo muutamalle sadalle metrille en muista kallistuksia mutta siinä testasivat ihan käytännössä

mika · helmikuu 11, 2012, 18:11

TRGllä ja DTAlla ampuessa en ole vesivaakaa tarvinnut. DTAhan hommasin aiemmin Spuhrin jalan ja siinä vesivaaka. Jonkun kerran sitöä tuli radalla katottua ja kun asennon rakentaa samalla tavalla joka kerta niin vaaka lähinnä näyttää, että asento on sama kun viimeksi. Ampuessa kisoissa tms. en vaakaa ole kaivannut. Ja rohkenen tunnustaa, että en ole ampunut sen tähden ohi maalista että kivääri on ollut vinossa. Kyllä ne virheet löytyy kuskinpenkiltä.

JKontturi · helmikuu 13, 2012, 16:25

Itsellä Spuhrin jalka ja en sitä vesivaakaa ole kyllä kaivannut, joutuu aika nokilleen laittamaan kiväärin että sen kuplan näkee kun se kiikari on päällä, kiva ideana mutta käytännössä hieman hankala. Ja enempi tulee ohi ammuttua ihan muista syistä...

mysteryman · helmikuu 13, 2012, 16:52

Hajonnat voivat vaakasuunnassa suhteutua toisiinsa esimerkiksi alla olevassa kuvassa esitetyllä tavalla:

http://i.imgur.com/7CxoT.jpg">

Ota siitä nyt sitten aina selvää mistä yksittäisestä tekijästä johtuen milloinkin meni sivusta ohi. Usein syynä onkin monen tekijän summa. Joskus toki jossakin osatekijässä huomaa tehneensä selvän virheen ja syy oli sitten pääasiassa siinä. Mutta oli miten oli hajonnat summautuvat toisiinsa yhtälöllä kokonaishajonta = (A^2+B^2+C^2)^(0,5), missä A, B, C jne.. ovat hajontatekijöitä. Minkä tahansa hajontatekijän poistaminen tai pienentäminen vähentää kokonaishajontaa. Tosin niiden suurimpien poistaminen vaikuttaa eniten. Jos keli on hyvä aseen kallistus on pitkälle matkalle sivusuunnassa yleensä se suurin hajontatekijä ellei siihen erityisesti keskity. Huonolla kelillä toiseksi suurin.

er · helmikuu 15, 2012, 13:51

Teoreettisesti mysteerimes on varmaankin ihan oikeassa.

Silti

-Pääosa Häyhässä/FinnSniperissä menestyneistä ei ole käyttänyt vesivaakaa.

-Tositilanteessa joainen sekunti jota käytät oikean maalin löytämisen jälkeen voi olla kohtalokas. Sillä aikaa kun tarkastelet sitä vesivaan asentoa maali voikin olla ampumisen kannalta näkymättömissä tai sijoittunut siten että laukausta ei voi suorittaa menestyksellisesti.

-Paineen alla kuitenkin unohdat vesivaan katsomisen ellei siitä tee pinttynyttä refleksiä. Tuo "turha" ajankäyttö voi maksaa sen kalliarvoisen sekunnin osan. Eli jos jostain asiasta tekee vahvan tavan niin todennäköisesti tekee niin silloinkin kun siihen ei oikeasti ole aikaa.

-Meillä on jokaisella päässä tasapainoelin.

-Ase voi hyvin liikahtaa vesivaan tarkistamisen ja ampumisen välissä, jolloin tarkistus ei vättämättä ole hyödyllinen.

mysteryman · helmikuu 15, 2012, 14:05

Hyviä kommentteja er. Tuo on itseasiassa aika vastaava asia kuin paralaksivirhe. Jos on kiire niin paralaksia ei ehdi tuunata kohdalleen ja joutuu tinkimään tarkkuudesta hiukan. Se ei silti tarkoita sitä etteikö joskus olisi enemmän aikaa keskittyä laukaukseen ja tehdä kaikki kunnolla. Silloin on hyvä kun aseessa on paralaksinsäätö, vesivaaka yms. apuvälineet joilla viimeinen tarkkuus saadaan kellotettua ulos.

Kannattaa myös miettiä tuota kiireistä tilannetta mitkä tekijät ovat prioriteetissa korkealla. Kiireessä kannattaa varmaan opetella tekemään ainakin ne asiat jotka eivät vie paljon aikaa mutta niillä on suuri vaikutus tarkkuuteen. Itse en tiedä paljonkaan tuosta paineen alla ampumisesta kun ammun yleensä omassa rauhassa. Jos metsällä tulee ammuttua kauemmas niin jo eettisistä syistä ennemmin jättää ampumatta kuin tekee hommat hutiloiden.