Kirjoittaja Aihe: Piipun optimipituus  (Luettu 11510 kertaa)

jsr85

  • *
  • Viestejä: 691
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #15 : Marraskuu 25, 2019, 23:21 »
Tosiaan en ole huippuja hakenut vauhdin osalta, tuolla latauksella käynti erinomaista ilman painemerkkejä.

JR

<t></t>

Long Range

  • *
  • Viestejä: 864
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #16 : Marraskuu 26, 2019, 06:03 »

Ylipitkästä piipusta mieleen.Seuraan mielenkiinnolla sivusta kaverini 300 Norma Magnumin latausten/käynnin kehittymistä.Aseessa on 34 " (864 mm) pituinen Bartleinin piippu.Muistaakseni nousu 9,5".

Nyt käytössä ollut N570 ruuti ja pitkällä putkella ripoteltu KOVA puristuslataus ja 200 gr luodit lähtee n.980 m/s ja Vo hajonta 10 ls sarjoissa 3-4 m/s.
1000 m:iin ja + käynti ollut jo nyt oikeinkin vakuuttavaa.
Eli pitkästä piipusta ei tuossa tapauksessa ole ainakaan haittaa Vo tasaisuuteen.
Ilman QL katseluakin uskon,että 34 " piipussa palaa loppuun vaikka kuivat koivuklapit...

Kunhan nuo Ruutikankaan 600 m:n rata ja mahdollisesti Kajaanin 2000 m:n rata joskus valmistuvat,niin tuo ase nähdään sitten mahdollisissa pitkän matkan kasakisoissa kyllä.
Ensi kesänä hänellä menee tutkailuun tuossa sorvatut solidi luodit ja Vo lähestyneekin sitten jo 1100 m/s.

Noita luodin ulosvetovoimia mittaillut.Eniten kyllä piekkarin patruunoista.(Niitäkin lataillut itse)Vaikkei tuo voiman vaihtelu Vo mittarissa vielä näkyisikään,niin osuntaa se kyllä voi muuttaa/muuttaa värähdyksen kautta.Savuton ruuti on herkkä muuttamaan palonopeuttaan/palokäyrää senmukaan missä paineessa palaa.

Useimmitenhan kun lisäämme supistusta hylsyn suulle (neck tension) niin samalla suurennamme välystä hylsyn kaulan ja pesän välillä.
Ellei vaihda paksumpi kaulaisiin hylsyihin.

Olemassa monenmoisia värähdyksiä aseeseen/piippuun,mutta isot pojat väittävät,että yksi on rengasmainen värähdys,joka lähtee siitä,että hylsy nopeasti laajetessaan  iskeytyy pesän reunoihin.

Mutta äärimmäisen hienoa jahka nuo Oulun 600 m:n rata ja Kajaanin jopa 2000 m:n rata toteutuvat.
Useampi kasa-ampujakin kaivanee naftaliinissa olleet Dasherit,WSM.t jne. esiin ja syntyisi keskustelua silläkin puolella muustakin kuin 6 PPC.stä.
Ja samalla alkaisi olla yhteisiä kehitysasioita BR porukan ja TA porukan välillä aseissa/latauksissa.

Timppa







 

Koheltaja

  • *
  • Viestejä: 3.292
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #17 : Marraskuu 26, 2019, 06:23 »
Kaulan tiukkuuden vaihteluiden, tai muiden latausteknisten muutosten osalta ei aina kyse ole pelkästään värähtelyiden muuttumisesta. Yksi asia joka on loistanut keskusteluissa poissaolollaan on luodin piippuajan vaihtelut jota ei pysty millään ohjelmalla mallintamaan mutta ne saa näkymään taulussa. Lähtönopeudet voi olla 2m/s sisällä mutta jos luodin piippajassa on vaihteluita niin se myös näkyy taululla pystyhajontana, tämäkin riippuu aseen tuennasta. Tämä usein laitetaan värähtelyiden piikkiin vaikka kyse on sisäballistiikan muutoksista jonka vakioiminen on joskus tuurissaan.

Millisekuntien aikana tapahtuu yllättävän paljon asioita joita ei aina kyetä selittämään, saati ymmärtämään, tai edes vaikuttamaan niihin tietoisesti. Kun riittävän monta osatekijää saadaan kohdalleen, alkaa tulosta syntymään. Nämä asiat nimetään usein värähtelyiksi vaikka kyse on niistä pienistä nyasseista mitä tapahtuu millisekuntien aikana.
Kylätason ampuja

Long Range

  • *
  • Viestejä: 864
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #18 : Marraskuu 26, 2019, 06:47 »

Tuosta kyllä Koheltajan kanssa liikuttavan samaa mieltä.Tuo piippuaika/kiihtyvyys/hidastuvuus keskusteluttanut Piekkaritiimissäkin välillä.

Itsekin vaan helposti ohjautunut ajatuksissa tuosta piippuajasta sen aiheuttamaan piippuvärähtelyyn/sen muutokseen.....

Tässä asiassa voi sanoa,että tutkimattomia ovat monet Herran tiet ja tapahtuu liian paljon ja liian nopeasti.

Takavuosien kalakaverini tuumi monesti: "Ei aina tartte tietää miksi toimii,pääasia kun toimii".

Mutta kun nuo "gun fool" ihmistä kiinnostaa aina.

Timppa

SO

  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 3.140
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #19 : Marraskuu 26, 2019, 10:08 »
Irtivetovastuksen osalta tulee TA-käytössä huomioida myös rekyyli ja sen kautta mahdollisesti muuttuva coal erityisesti rekyyliä tuottavissa kaliipereissa ja itselataavissa kun ammutaan lippaasta eikä pelkästään papu kerrallaan. Yleensä 200N irtivetovastus riittää 223ssa ja 308ssa kun 338 saa olla mielellään 300N. Joskus vaaditaan niippauksen lisäksi jonkinlainen kemikaali antamaan ja osaltaan myös tasaamaan irtivetovastuksia. Piki/liima tms. ei siis ole pelkästään patruunan vesitiivistystä varten. Joskus itselataavissa 308ssa luoti saattaa liikkua edestakaisin hylsyssä rikkoen ruutijyvien rakennetta pienemmäksi ja vaikuttaa sitä kautta palamiseen jne. Hankalista asennoista ammuttaessa lyhyt piippuaika on ampujalle etu.

Long Range

  • *
  • Viestejä: 864
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #20 : Kesäkuu 03, 2020, 05:59 »

SO kirjoitti:

"Irtivetovastuksen hajonta sallii useiden kymmenien Newtoneiden eron ilman että se näkyy lähtönopeudessa. Ruutilaatu sekä nalli vaikuttavat oleellisesti enemmän. Jos min-max ero on 100N tai enemmän, nopeuseroja alkaa näkymään"

Noinhan se on.Kuitenkin on pari asiaa,mitä lähtönopeus hajonta jättää EHKÄ kertomatta tuosta hylsyn (suun) kovuuden vaihtelun vaikutuksesta.
En tietenkään tuollaisia pysty mittaamaan itse,mutta päätäni vaivannut piekkarin paukkujakin tutkaillessa ja yrittänyt itseäni viisaammilta Jenkeistäkin udella.
Tuon miettiminen lähti siitä,kuinka on mahdollista,että suuremman V3 hajonnan omaava piekkarin lot erä voi antaa paremman käynnin JOSKUS kuin pienemmän omaava vaikka V3 nopeustaso sama.

En keksi tuolle muita selityksiä,kuin:

Kovempi/pehmeämpi hylsy iskeytyy pesän seinämiin eri tavoin ja lähettää vaihtelevan (rengasmaisen) värähtelyn piippuun.

Savuttoman ruudin palonopeus alkutapahtumassa vaihtelee PAINEEN VAIKUTUKSESTA kun luodin irtiveto voima vaihtelee myös painekäyrän muoto hiukan vaihtelee ja se ei VÄLTTÄMÄTTÄ näy V3 nopeusmittauksissa,mutta aiheuttaa vaihtelevaa piippuvärähdystä.

Noihin viittaa hiukan sekin,että noilla ahtailla suoraseinäisilla 0.2250" (5,715 mm) Calfee kalvaimilla ajetut pesät antaneet pirun hyvää käyntiä. Noilla hylsyn laajenemisen "lyöntimatka" on olematon ja EHKÄ tasaa noiden hylsyn kovuuserojen/ luodin ulostulo voiman vaihtelua.
Piekkarin hylsyyn ei jää noilla pysyvää muodon muutosta.

Eli ajatuksena: "Mitä raportti (V3 nopeushajonta)  jättää kertomatta?"

Timppa,joka on mieleltään nuori mies ja saattaa olla väärässä.

jthyttin

  • *
  • Viestejä: 1.203
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #21 : Kesäkuu 03, 2020, 10:25 »
Onhan näitä "positive compensation" sun muilla nimillä raportoitu maailman sivu. Esim. jollain asekonstruktiolla ammutaan pitkille matkoille pienempää kasaa kuin lähtönopeusvaihtelun mukaan olisi mahdollista.

JMS

  • *
  • Viestejä: 8
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #22 : Heinäkuu 05, 2020, 18:22 »
Terve , tänne palstalaisille, olen lukenut täältä mielenkiintoisia ajatelmia aseiden käynnistä ym. Olen aseseppä ja kasa-ampuja täältä eteläsuomesta meren ääreltä ja tuota piipun pituutta olen aivan käytännössä kokeillut / tehnyt asiakkaille  tuolla 100 x kaliberi ( rihlattu pituus lukon päästä mitattuna)  22RF ja 6mm br kalibereissa. Omat kokemukset noissa ovat olleet erittäin positiiviset, jos ei tuollaisen "pitkän" piipun tuomaa painoa tai muu käsiteltävyys aiheuta hankaluuksia mm. kilpailusääntöjen tms. vuoksi.

Kannattaa kokeilla eikä tuomita noiden vanhojen mestareiden jo koilemia asioita.

Juha Söderholm

Perkeleen_Luoma

  • *
  • Viestejä: 1.341
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #23 : Heinäkuu 05, 2020, 22:35 »
Terve , tänne palstalaisille, olen lukenut täältä mielenkiintoisia ajatelmia aseiden käynnistä ym. Olen aseseppä ja kasa-ampuja täältä eteläsuomesta meren ääreltä ja tuota piipun pituutta olen aivan käytännössä kokeillut / tehnyt asiakkaille  tuolla 100 x kaliberi ( rihlattu pituus lukon päästä mitattuna)  22RF ja 6mm br kalibereissa. Omat kokemukset noissa ovat olleet erittäin positiiviset, jos ei tuollaisen "pitkän" piipun tuomaa painoa tai muu käsiteltävyys aiheuta hankaluuksia mm. kilpailusääntöjen tms. vuoksi.

Kannattaa kokeilla eikä tuomita noiden vanhojen mestareiden jo koilemia asioita.

Juha Söderholm

Onko samasta kangesta kokeiltu myös muita pituuksia esim 120x, 80x ja 60x?
If you haven’t failed, you’re not trying hard enough.

Long Range

  • *
  • Viestejä: 864
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #24 : Heinäkuu 06, 2020, 05:55 »
Tunerit ovat olleet piekkari kasa-ampujille "must" juttu jo kymmeniä vuosia ja siirtymässä keskisytytteisiin viime aikoina vauhdilla myös.

Vanha konsti jolla muutamat vanhat suomalaisetkin osaajat ovat "luontoäitiä huijanneet" on ollut tehdä "kiinteä tuneri" eli piipun suulle on porattu suurennos ja saatu piipun suun ulkopuolella olevalla massalla "houkuteltua" X-spot (värähtelyn solmukohta) luodin jättö kohdalle eli OIKEALLE piipun suulle.

Tuon porauksen syvyydelle on jopa luotu laskentamalleja,kuinka paljon eripaksuisilla/eri materiaalisille piipuilla poraussyvyyttä/paksuutta/massaa tarttee olla oikean piipun suun ulkopuolella.Niillä päästään jo tosi lähelle oikeaa ja sitten vaan hienosäätöä ottamalla OHUTTA lastua päästä tai syventämällä laajennosta/ ampumalla ja varottava ettei mene "yli" huippu tuninki kohdasta.

Yritän liittää pari kuvaa,kun erään suomalaisen erittäin menestyneen ampujan Sporter aseen piipun viritykseen hän pyysi apua Jenkki huipuilta (Calfee,DiOrio,jne)

Calfeen perusmitoitus Sporter piekkariin ja heidän laskennallinen mitoitus tuohon rakenteilla Suomessa olevaan:

Let's assume it's 416R stainless steel

density - 7.75
length - 1"

1.140" OD with a .650" diameter hole through it - weight - 3.089oz
.990" OD with a .478" diameter hole through it - weight - 2.643oz

Hope maths are ok

Tuohon rakenteilla olevaan tarvitaan massaa piipun suun ulkopuolelle 5,87 unssia eli 166,41 grammaa.

A head diameter of 0.990" with a 0.478" ID would need to be 2.220" long to weigh 5.87 ounces.

Best Regards, Anthony



« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 06, 2020, 06:22 kirjoittanut Long Range »

MikaS

  • *
  • Viestejä: 847
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #25 : Heinäkuu 06, 2020, 07:09 »
Menee vähän ohi aiheen, mutta tulee nostalgisesti mieleen tozien vastaporaukset. Kasapyssyjä nuo ohkapiippuset eivät olleet ja piipunreijät eivät olleet keskellä kankea.

JMS

  • *
  • Viestejä: 8
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #26 : Heinäkuu 06, 2020, 18:22 »
Vielä en ole noita eri pituuksia kokeillut, täytyy ensin hankkia sopivan hintainen kanki josta voi kohtuu hinnalla paloja veistellä.

jli

  • *
  • Viestejä: 956
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #27 : Heinäkuu 07, 2020, 09:21 »
Taivutusvärähtelyiden osalta piipun saa nykyään laskennallisesti tuunattua hyvin nopeasti ja pystyy myös etukäteen tutkimaan, mitä mahdollista vaikutusta tunereilla, vaimentimilla, suujarruilla tms on värähtelykäyttäytymiseen. Toimenpide on niin nopea, että kannattanee hyödyntää.

NiTe

  • *
  • Viestejä: 9
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #28 : Lokakuu 13, 2020, 15:57 »

Kunhan nuo Ruutikankaan 600 m:n rata ja mahdollisesti Kajaanin 2000 m:n rata joskus valmistuvat,niin tuo ase nähdään sitten mahdollisissa pitkän matkan kasakisoissa kyllä.

Onko tuosta Kajaanin 2000 m radasta mitään uutta tietoa?
Itsekin tuosta olen huhua kuullut, mutta mitään varmaa en ole kuullut.

jarnoman

  • *
  • Viestejä: 108
Vs: Piipun optimipituus
« Vastaus #29 : Marraskuu 08, 2020, 18:09 »
Lainaan tätä ketjua, koska liippaa niin läheltä. Olen hieman kyllästynyt nykyiseen Tikka T3 lite 260remin kokonaisuutena. Ajatuksena olisi ostaa tai rakentaa lyhyt piippuinen kivääri pääasiassa pienriistan metsästykseen sekä satunnaiseen rata-ammuntaan.

Tavoitteena mahdollisimman kompakti, mutta jämäkkä, ei mikään mehupillinen ase. Piipun pituus voisi olla luokkaa 18" ja tarkoitus laittaa kevyt pönttö keulille. Onko kokemuksia miten tuommoinen 260rem pelaa lyhyen piipun kanssa vai kannattaako samalla harkita kaliberin vaihtoa johonkin toiseen 6.5mm:seen?

Valmiista aseista löytyisi lähinnä Tikan Ctr, mutta mietin kuitenkin nykyisen aseeni uudelleen piiputusta ja esim. Krg:n bravoa parhaana ratkaisuna. Uritetulla lyhyellä piipulla saisi aika jämäkän, mutta kohtuupainoisen kokonaisuuden aikaiseksi.