luodin RPM:mästä ja kiertopoikkeamasta

[mpmasa]

Kuinka luodin kierrosluku nopeudelle käy sen lentäessä? Nopeushan vähenee ilmanvastuksen vaikutuksesta.  Kierrosluku nopeuskin vähenee ainakin jonkun verran varmaan, kun rihlan jäljet puskevat ilmamolekyylejä luodin pyöriessä.

Perimmäisena ajatuksena on maaliballistiikka esim. speer TNT:llä "varmint" eläimeen kun kavitaatio tehohan muuttuu myös jonkun verran luodin kiertonopeudesta, kai? (korjatkaa jos olen väärässä)

Lähteekö esimerkiksi kiertopoikkeama lisääntymään kuinka hirveästi matkan kasvaessa vai onko se lineaarinen?

Eli voiko kiertopoikkeaman päätellä eri matkoille jos ampuu tyynessä sivua säätämättä ja mittaa sivu siirtymat esim. matkoille 100,300, 500 metriä.

Kuinkas voi päätellä eri luodin kiertopoikkeaman testi luotiin verrattuna vai onko se asevakio rihlan noususta johtuen?

[JpL]

Nämä asiat on kiinnostanut viimeaikoina minuakin. Luodin pyörimisnopeus on sidottu rihlannousuun ja luodin lähtönopeuteen. Eli jos luoti lähtee esim. 800 m/s ja rihlannousu on kymmenen tuumaa, on pyörimisnopeus laskettavissa. Kymmenen tuumaa on 254 milliä, eli sillä matkalla luoti pyörähtää keskiakselinsa ympäri. Kun 800 metriä jaetaan tällä, saadaan tulokseksi 3150 kierrosta sekunnissa. Jos sama luoti hidastuu esimerkiksi 600 metriin sekunnissa, silloin myös kierrosmäärä pienenee. Näin ajatellen sivupoikkeaman pitäisi (siis pitäisi) heiketä hitaammalla pyörimisellä, koska luoti ei nappaa mukaansa molekyylejä ilmasta yhtä nopeasti. (Tämä on sitten pelkkää teoriaa) Kiertopoikkeamaan käsittääkseni vaikuttaa myös ilmanpaine. Luoti aiheuttaa muuten myös tyhjiön taakseen lentäessään, en ole koskaan lukenut, onko sivupoikkeamassa ilmiönä vastaavanlaista ilmiötä, esim. mikä on ilmanpaineen konkreettinen merkitys. Luulen, että kokeilemalla löytyy kaikkein helpoimmin käytännön tiedot. Yleensä kiertopoikkeama on aika pieni tekijä verrattuna tuuleen. Itselläni ase käy n. 30mm vasemmalle matkalla 130-240 metriä, ja keskelle taulua 300 metriin. Tykistön sivukorjaukset pitkille etäisyyksille saattavat olla useita kymmeniä - ellei satoja - metrejä. (Korjatkaa, jos erehdyn.) Mikäli ampuessasi matkalle 100-600 metriä sivupoikkeama on vaikkapa alle 10 senttiä, luulisi asian olevan kunnossa. Äkkiseltään ajatellen seitsemän voisi olla ideaali.

Oman käsitykseni mukaan kiertopoikkeaman EI pitäisi lisääntyä nopeuden laskiessa. Viisaammat, korjatkaa!  :?



J

[espo]

Luodin pyörimisnopeus pituusakselinsa ympäri hidastuu suhteessa huomattavasti vähemmän kuin lentonopeus. Eli jos nopeus 600 metrissä on 60 % lähtönopeudesta, pyörimisnopeus on hidastunut huomattavasti vähemmän. En tiedä kuinka vähän.  Kiertopoikkeaman määrästä on teorioita ja likiarvokaavoja, mutta ei täysin eksaktia laskukaavaa. Parhaiten sen saa selville ampumalla.  Kiertopoikkeama on isompi suuremman pyörimisnopeuden omaavilla luodeilla kuin loivemmalla rihlannousulla matkaan saatetuilla luodeilla, eli rihlannousu vaikuttaa asiaan. Kiertopoikkeama (tässä tarkoitan sillä poikkeaman aiheuttavaa voimaa) vaikuttaa luodin lentorataan, ja lentorata poikkeaa pidemmällä ja pidemmällä aina vaan enemmän ja enemmän sivuun piippulinjasta, vaikka itse kiertopoikkeaman (tässä tarkoitan sillä sitä lentoradan poikkeamaa piippulinjasta sivuun)  aiheuttavat voimat heikkenisivätkin.

[mpmasa]

Kiitos vastauksista.

Täytynee kai vain ampua matkat läpi että voi mitata poikkeamat.

Aseena 6.5-284 8 tuuman nousulla joten jo ampuessani 700 metriltä kasa karkasi puoliksi taulusta ilman korjauksia ja vielä tuulen puolelle.

Joten korjausta pitää pistää jos mielii pysyä taululla, tai sitten isonnettava maalia. Tuo kovalevyn palanen 600x1200 on vaan niin mukava kiikuttaa metsän laitaan.

Onko kellään kokemusta miten vaikuttaa luodin vaihtaminen ja lähtönopeuden suuri muutos esim. 800m/s verrattuna 950m/s kiertopoikkeamaan

[espo]

6,5-284:llä vähän kokemusta, mutta 8 tuuman nousulla ammuttu lapuan 9 g scenaria ja 9,3 gramman FMJ:tä 1100 metriin asti lähtönopeuksilla luokkaa 890-900 m/s. Mielestäni en havainnut kovin isoa kiertopoikkeaman vaikutusta (tuulinen keli) kilsassa, uskoisin sen jäävän pariin kymmeneen senttiin, todennäköisin arvo välillä 10-25 cm,  jos ase on kohdistetttu 300 metrille (eli kiertopoikkeama ensimmäiseltä 300:lta lentometriltä on jo  huomioitu 300m kohdistuksessa).

[HJu]

Omassa 11.5" rihlannousulla varustetussa 338 LM:ssä vaikuttaa kiertopoikkeama 920 m/s Scenarilla olevan aika tarkkaan 1 Moa tuhannessa metrissä kun ase on peruskohdistettu 600 metriin.



Eli taulussa on pysytty kun olen tuon laittanut tähtäimeen ja arvioinut tuulen kohdilleen.

[JpL]

kysyin asiaa Janne Pohjoispäältä, ja hän sanoi, että luodin pyörimisnopeus suoraa vaikuttaa kiertoilmiöön. (Tämä asia olisi muuten hyvä laittaa latausmanuaaliin - en tosin ole lukenut vielä uusinta Lapuan versiota, joten se siitä...)

Mikäli siis rihlannousu on peräti 8 tuumaa, voi olettaa, että kiertopoikkeama on aika kova kilometrin matkalle. Espo mainitsi aikaisemmin, että luodin pyörimisnopeus vähenee huomattavasti nopeammin kuin lentonopeus. Tämä on (eipä tullut mieleen) aivan loogista, koska tykistöhän ottaa sitä paljon enemmän, koska kranu lentää pitkän matkan ja siirtyy poikkeaman takia hyvin paljon enemmänkuin mitä vertaa tavallisen luodin esim. n. kilometrin matkalle.



J