Aliääninen hirvikivääri

[jartsu]

14 nousulla ja tylpillä lyijykuulilla. testattu on.

[MikaS]

Ihan uteliaisuutta. Kuinka paljon laskee nopeus 100m 320:n lähdöillä, 100m/s vai enemmän ja kuinka painava luoti? Pitäisi todennäköisesti olla yli 70g luoti!

[jthyttin]

500gr 458 luodeilla alkaa G1 BC jo lähestyä 0.300.



Jenkeissä on (puoli?)kaupallisesti ollut saatavilla ainakin 720gr 458 valukuulia, jolloin 320m/s lähdöillä riittäisi 0.265 G1 BC jolloin 100 metrissä vauhtia olisi 293m/s ja energiaa 2003J. Realistisempi BC voisi olla 0.400 nurkilla jolloin vauhtia jäisi n. 300m/s satkussa. Laskut JBM:lla.

[torrehaa]

Vastaukset täytynee kirjoittaa saatana rivi kerrallaan koska hyppii pois verkosta....................

Saatananperkele.

Lyhyihin piippuihin tekemiäni kokeita kaliberissa 45/70 on ollut toimivia latauksia VV N310 ruutia 10-15gr ja luotien painot 350-400gr

Piippujen pituudet 10-15"

Nopeudet haarukassa 280-350m/s



Normaalimittaisiin kivääripiippuihin melkein samalla ohjeella ..jos kyseessä on vaippaluoti esim.Hornady tai Woodleigh,kannattaa hakea ruutimäärä yläkantista ja raskaammille luodeille väliltä 15-20gr  ruudeilla VV N310 tai painaville luodeille VV N320 ruutia ja ilman mitään lisätäytteitä hylsyssä.

Asekohtainen sekä piippukohtainen vaihtelu huomioon otettuna.Tarkoittaa että kaikki lataukset kannattaa mitata sekä nopeuden että osunnan suhteen.



BT1

[torrehaa]

Kaliberilla ei sinällään näytä olevan suurempaa merkitystä,varsinkaan välillä 45/70 tai 45/55R koska molemmat tottelevat samoja ohjeita.

Samoin 404 Jeffery ja 500 A Square kaliberi..ruutimäärät jälkimmäisiin hieman suuremmat.



Ainoan poikkeuksen kaavasta teki aikoinaan valmistamani 45/55R kaliberinen RyssänWinsu,piippuna oli Ardesan valmistama loiwanousuinen mustaruutipiippu,alkujaan metrin mittainen ottkanttinen  hormi  



Perinteisiä kaavoja 310 ja 320 ruudeilla kokeiltuani päätin tehdä latauksia gringojen mailta kulkeutuneella Pyrodex propellantilla.

Annostelu seuraava:Hylsy kukkupäälle ajoainetta ja luodiksi 440gr lyjymurkula..kuulalla painoin ruudin ja luodin paikoilleen.



Tarkkuus oli metsästyskäyttöön varsin kelvollinen amet 100m ja 300m matkaltakin kaatuili siluettipässejä kuin kanoja orrelta buffalostickseiltä ammuttuna..hämmästyttävin omituisuus oli että nopeusmittauksessa nopeus oli keskimäärin 328m/s



Lisäkaneettina ,50 BMGn lataus 50gr VV N320 ruutia ja luotina 750gr A Max piipunpituudella 900mm nopeutta 330m/s hajonnan ollessa vain 9m/s,tarkkuus sellainen että nyrkinkokoiset kivet taustavallissa olivat todellisessa hengenhädässä..luoti jälleenlatauskelpoinen ..vain vaippa puuttui.



BT1

[Perkeleen_Luoma]

Eihän tuollainen 400gr luoti aliäänisenä ole enää hirven metsästykseen laillinen?

[torrehaa]

Piipunsuulla tai vo/3m tehoa on n.1400J joten ei ole..

Pitäis olla 750gr luoti ja vastaava nopeus niin jos hirwi tallustaa piipunmitan päähän niin laki täyttyis joulemäärän osalta...jos nopeus nostetaan tasolle 450m piipansuulla niin ollaan mukavissa joulemäärissä..toisaalta Woodleighin luodeille annetaan osumanopeudelle suosituksia 600mm/s paikkeilla...ei olla enää kaukana täystehopaukuista...

[kahtto1]

750gr on jotakuinkin minimi luodin paino, jolla 100 metrin päässä täyttyvät riittävät tehot. Tuon painoisten HPBT-tyyppisten luotien G1 BC liikkuu jossain 1,0:n paikkeilla, joten vaikka V0 on 320m/s, niin V600 on vielä 282m/s.



Range Velocity   Ener   Drop   Drop   Wind   Wind   Mach   Time

(m)   (m/sec)   (J)   (cm)   (mil)   (cm)   (mil)   (none)   (s)

0   320.3   2492   -4.0   ***   0.0   ***   0.941   0.000

100   312.3   2370   -0.0   -0.0   -0.0   -0.0   0.918   0.316

150   308.7   2315   -35   -2.4   1,2   0.1   0.907   0.477

200   305.2   2263   -96   -4.8   3,1   0.2   0.897   0.640

250   301.9   2214   -184   -7.4   5,7   0.2   0.887   0.805

300   298.7   2168   -298   -9.9   9,1   0.3   0.878   0.972

350   295.7   2124   -440   -12.6   13,2   0.4   0.869   1.140

400   292.8   2083   -610   -15.3   17,9   0.4   0.860   1.310

450   290.0   2044   -808   -18.0   23,4   0.5   0.852   1.482

500   287.3   2006   -1036   -20.7   29,5   0.6   0.844   1.655

550   284.8   1970   -1294   -23.5   36,2   0.7   0.837   1.830

600   282.3   1936   -1581   -26.4   43,6   0.7   0.829   2.007



Copypastella taulukko asemoituu vähän miten sattuu, mutta siitä näkee, että vauhti säilyy epäilyttävän hyvin. Toimiikohan laskukaava ihan oikein, kun liikutaan aliäänisenä? Hirvilailliset tehot täyttyisivät vielä 500 metrin päässä :shock:



Laskurina JBM ballistics. Ohjelma on ilmainen, joten en ihan 100% luota ohjelman tarkkuuteen.

[torrehaa]

Ois kannattanut ostaa aikoinaan valmistamani 585 NYATI niin ei tarttis laskeskella et täyttyykö wirallinen kalorimäärä vaikokoeikö  



Yli 1000gr painoinen luoti "aliäänisenä" ruutiannoksella 100gr VV N320 pulveria kellautti suupaineestaCronyn selälleen vielä 6m päässä...joten kokeiluista huolimatta nopeus jäi saamatta kymmenellä valmistetulla patruunalla.



Sysäsi kyllä olkapäähän sekin "aliääninen" ihan kohtalaisesti...lyijyluodista jäämäpainoakin jäi vielä 440gr pehmeään penkkaan ammuttuna joten hirwillä ois hengenmenon paikka sen cycloopin eteen joutuessaan..

Nykyisin mainittu ase on oikeassa ympäristössään Aafrikan wehreillä nummilla ..osaavissa käsissä.



BT1

[Lefa]

Tuli tämä vanha ketju vastaan ja kun oli tarkoitus subu .510 hommata ja oli ostolupakin valmiina, mutta ehti vanheta ennen osien kasaan saamista.  Toteisin vaan, että noi Tanskalaiset Messinki luodit tarvitsee keskireikään Wolframikuulia, että paino riittää hirvienergioihin.
Kiinnostaisi jos jollain on kokemusta tai muuten tietoa lähteekö ne kuulat tekemään omaa työtään ja kanavaansa vai uppoaako pehmeämpään metalliin, kuten lyijyn ja kovemman kuulan kanssa joskus testatessa kävi?

[jartsu]

Mahtaako siellä metillä tulla kaloreiden mittaajia vastaan useinkin. Hirvi kippaa kepeemmälläkin kuulalla kun 13mm läpi tulee kylkeen. Se menee läpi vielä hirvestä.

[Ollari]

Mahtaako siellä metillä tulla kaloreiden mittaajia vastaan useinkin. Hirvi kippaa kepeemmälläkin kuulalla kun 13mm läpi tulee kylkeen. Se menee läpi vielä hirvestä.

Tämä on varmasti totta, mutta kyllä tuo Lefankin kysymys on ihan mielenkiintoinen. Kyllähän kärkeen tai onteloon laitettu matsku taitaa kaikissa kaupallisissa luodeissa olla itse luotia pehmeämpää. Barnes MRX oli volframilla painotettu, mutta siellä paino oli perässä. Luulisi että etuonteloon laittaminen olisi ollut helppo ja stabiilisuutta lisäävä ratkaisu, luultavasti on ollut jokin hyvä syy laittaa taakse se.

[Peränkävijä]

Asiasta mitään tiedä, mutta ensin tulee mieleen ihan valmistustekniikka: survaistaanko tapinpätkä takapään onteloon vai pitääkö koko kärki muotoilla uudestaan sen asetuksen jälkeen. Toinen juttu voisi olla mahdollinen kovan ja raskaan metallin tunkeutuminen pehmeämpään lähtökiihdytyksessä kovilla nopeuksilla.

[Hala]

Kokeilin joskus 458:iin tehdä luodin pehmytjuottamalla ("tinaamalla") 350 grs ja 400 grs:n takapäistään yhteen, edessä oli Speer(?) reikäpää. Juottaminen onnistui aika helposti elektroniikan juottamiseen tarkoitetuilla juotetahnalla, jossa on mukana juote ja juoksute, tarkkaa puuhaa saada kohdakkain ja suoraan. Luoti siis painoi 750 grs. Latailin ja kokeilin N105 ruudilla aina yliääniseksi saakka. Toimiva konsepti, mutta luoti ei avautnut puupölkyssä ja läpäisyä riitti. Luoti myös varsin usein katkesi, jos se lähti kääntymään pölkyssä. Nopeusarvio perustui lentomeluun, ei mittariin. Luodin BC lienee aika korkea, korkeampi, kuin 500 grs:n FMJ:llä.

[Lefa]

Tupla