Ohjeita nollasta aloittavalle?

[JHa]

Kyllä oma näkemys on, että kiväärin laukaus ei lähde koskaan sattumalta. Kun ammutaan liikkuvaa maalia tai kun aseen tuki ei ole hyvä laukauksen pitää lähteä silloin kun tähtäinkuva on kohdalla tai tulossa kohdalle. Ampuja tietää tai pitää tietää onnistuttiinko tässä vai ei heti laukauksen jälkeen.



Haulikkoammunnassa ammunta tapahtuu keholla ja onnistunut laukaus on kehon liikkeen ja korvienvälin ohjaaman laukaisun ajoituksen yhdistelmä. En tiedä ammunnan jälkeen koska laukaus lähti vaan miten rennosti kiekon seuranta onnistui. En itse pysty ampumaan hyvin ensin haulikolla ja sitten perään kiväärillä. Jos haluat kehittyä hyväksi kivääriampujaksi niin haulikkoammunnan samanaikainen harjoittelu ei omasta mielestäni tue sitä kehitystä.

[Heggis]

Mä luulen että me puhutaan samasta asiasta hieman eri termein ja näkökulmin. Mä olen usein maininnut hyvän laukauksen lähtevän varkain kuin pieru kaupan kassajonossa, tällä en kuitenkaan tarkita sitä että kyse olisi minuutin tahdonalaisesta puristuksesta ja laukaus lähtee minä hetkenä tahansa. Vaan sitä että liipaisun ajankohta ja mielen/kehon rentous on harmoniassa, silloin laukaus lähtee hallitusti mutta mikrosekunnin yllärinä

Joo näin varmasti teemme. Eli jos otetaan tuo 0,5s harjoitus niin laukauksen pitää lähteä 0,5s sisällä (kun voimaa lisätään tasaisesti). Ihan tarkkaa hetkeä ei pysty sanomaan, mutta tuona aikana. Mitä enemmän treenaa sitä nopeammin pystyy sen tasaisen puristuksen tekemään ilman, että siitä tulee nykäisy. En kutsu sitä "ylläriksi" jos laukaus lähtee 0,2s sisällä mutta en tiedä lähteekö se todellisuudessa 0,15s vai 0,19s kohdalla. Homman juju on kuitenkin tuo tasainen puristus.

[Jokke Espoosta]

Tänään taas käväisin radalla, pääasiassa lätkin piekkarilla 100 metriin uusilta hienoilta farkunlahjehiekkapusseiltani. Totesin, että mielestäni mukavin tapa ampua makuulta hiekkasäkkien päällä on niin, että oikea käsi on luonnollisesti liipasimen seutuvilla ja vasen käsi perän päällä ottamassa vastaan rekyyliä (tai piekkarista puhuttaessa "rekyyliä") ja käytännössä vasen käsi nojaa sitten olkapäähän peukalon hamarapuolella. Tuollaisella metsästystukkisella standardipyssyllä kun tuntuu muuten niin kovin vaikealta saada perä mitenkään järkevästi olkapäätä vasten. Tällä metodilla myöskään .30-06 rekyyli ei tuntunut oikein missään. Tuntui ainakin tukevalta asennolta, joten taidan pitäytyä tässä kunnes löytyy syy vaihtaa asentoa.



Ihan halutulla puolella sekunnilla ei kyllä laukaus lähde jos koettaa pitää ristikon oikeasti keskellä, mutta reilun sekunnin sisällä saan sen lähtemään. Pitää treenata lisää. Piekkarilla syntyi satkulta kevyessä sivutuulessa sellaista karvan yli 40 millin keskiarvokasaa, kiväärillä menee reilusti suuremmaksi. Jossain on jotain mätää, selvitystyöt jatkuvat, seuraavaksi pitänee lainata jostain kiikaria ja selvittää onko vika siinä. Kiväärin PITÄISI olla laatupeli ja ampujan ei PITÄISI jännittää rekyyliä tai muuten ampua huonommin kuin pieskalla, mutta joku nyt mättää kun TOZ ampuu huomattavasti Tikkaa tarkemmin. Perkele.

[Jokke Espoosta]

Jatketaanpa tätä ketjua, en kai minä ainut aloittelija tällä palstalla voi olla, joten luulisi että jotakuta kiinnostaa tätä pähkäilyä lukeakin... Kävin taas radalla Tikan kanssa, tällä kertaa Zeiss päällä joten kiikarin pitäis olla vähintäänkin riittävän hyvä. Jalkoina Optilockit. Kiinanhalpisbipodi on matkalla vaihtunut Bilteman halpisbipodiin, joka on jämäkämmän oloinen ja kiinnittyy hihnalenkin paikalle kuten on järkevää. Ammuin makuulta farkunlahjehiekkapussi perän alla. Siis aseen perän.



Ammuin kohdistusten jälkeen kahdeksan kolmen laukauksen sarjaa. Patruunana Sako Range 8g tehdaslataus. Kokeilin myös muutaman S&B ja Jaktmatchin, mutta näistä ei tullut mittaustuloksia kun tarkoitus oli lähinnä selvittää mihin päin osumapiste muuttuu. S&B kasa oli kehnompi ja Jaktmatchilla samaa luokkaa kuin Sakolla. Kolmen sarjat kieltämättä ovat vähän itsensä huijaamista, mutta saisi nyt edes sen kolme menemään säännöllisesti hyvään nippuun...



Kasat olivat suht satunnaisessa järjestyksessä seuraavat, milleinä ja MOAna:

25 mm 0,9 MOA

33 mm 1,1 MOA

48 mm 1,6 MOA

46 mm 1,5 MOA

42 mm 1,4 MOA

46 mm 1,5 MOA

42 mm 1,4 MOA

81 mm 2,6 MOA



Keskimäärin netissä, etenkin Erä-lehden keskusteluissa, mainitut kasat tuntuvat olevan niitä parhaita sadasta yrityksestä, tuossa olisi nyt ihan kaunistelematon totuus. Jos tuo huonoin jätetään armeliaasti laskuista, on kasa keskimäärin 1,4 MOA. Yksi kahdeksasta on alle yhden MOAn. Kyllä kai tuolla pitäisi parempaankin pystyä. Ammuin klikkipatruunalla radalla tauluun tähdäten tyhjälaukauksia, enkä tunnista ja tunnusta suurempaa laukaisuvirhettä. Tähtäyspisteen värähdys laukaisuhetkellä on mielestäni hyvin pieni, en huomaa nykäystä tms. Tällä hataralla mututuntumalla epäilisin, että joko aseen pito/tuki/vast muuttuu laukausten välillä, tai sitten ase tai patruuna ei anna ihan niin hyvää käyntiä kuin voisi toivoa. Pitää jatkaa kokeiluja, rehellisesti sanottuna uskon vian olevan miehessä eikä välineissä. Vai onko tuo nyt sitten vika vai normaalikäynti tehdaskiväärillä ja -patruunalla..



Voisi kokeilla myös teipata jotain telttapatjaa tms perän päälle, koska päätä on hankala pitää tukevasti paikallaan tähdätessä, se keikkuu aika lailla irti tukista. Myös liipaisussa on ehdottomasti kylmäharjoittelulle tilaa, etenkin maaten. Seisten saan mielestäni laukauksen lähtemään niin piekkarilla kuin kiväärilläkin kohtalaisen hyvin haluttuna hetkenä, mutta maaten se on mielestäni jotenkin hankalampaa hieromista. Makuuasennon treenaaminen kotona voisi myös tehdä hyvää, hankala vain saada sisällä tähdättyä mihinkään niin etäälle että pystyisi treenaamaan laukauksia ja tähtäystä järkevästi. Kun kiikarin läpi katselee 5 metrin päässä olevaa naulanreikää seinässä tms, niin hyvin tuntuu pysyvän tähtäyspiste paikallaan, mutta radalla tauluun sihdatessa tilanne onkin toinen kun matkaa on 20-kertaisesti.



Mielestäni kasat eivät leviä mihinkään tiettyyn suuntaan vaan osumat ovat aika tasaisesti joka suuntaan.



Kai se on ammuttava enemmän ja treenattava enemmän. Olisi oikeasti kiva osua  

[HJu]

Tukikäsi perän päältä perän alle (jos ei jo ollut) ja varsinaista tarkkuuspatruunaa käyttöön niin voisi alkaa tulla parempia kasoja. 8 g Rangella jos saa 1 MOAn kasoja niin hyvä on, kovin paljon parempaa siltä on vaikea vaatia. Toki aseet ovat myös yksilöjä.

[hpa]

Edellä mainitut n. 1-1,4 MOA kasat on Sako range 8 g erinomaista käyntiä. Latauspituushan on kaukana rihlakosketuksesta. Enkä tarkemmin tiedä tuota sakon tehdaslatausta mutta luultavasti joku N140 ruutina eli täyttö-aste ei korkea.

Tuohon kaliberiin Suomesta löytyy huonosti tarkkuus-patruunaa kaupasta. Jostain voi löytyä S&B 10,9 g patruuna missä luotina Sierra Match King.

Itellä hirvenhiihtoon ladattu Sakon hp 6,6 g ja ruutina N140. Osuma 38 mm/100 m/ 5 laukausta toistetusti.

Tehdaspatruunoista Norma Jaktmacth taisi olla 45 mm/ 100 m / 5 lk.

S&B:n bulkki oli samaa luokkaa mutta S&B hylsy EI OLE jälleenlatauskelpoinen(ainakaan tuo erä).



Ite suosittelisin lataamaan. Esim. Scenar 10 g ja Ruutina N150. tai SMK 10,9g.

[mpikkara]

Kaveri kävi äskettäin kanssani testaamassa uutta .308 -"teeripyssyään" 300m:lle ja yllätys oli suuri, kun Sakon tehdas-Rangella 3ls. kasa olikin vain n.30mm (toi hyvin luottoa syksyn jahteihin ja lataustarpeet unohtuivat).

[iipon]

Onko totta, että Sellier & Bellotin 308 win Training (9,55 ja 8g) tehdaspaukkujen hylsyt on kelpaamattomia jälleenlataushommiin? Oon muutaman jo kerinny supistaa ja tarkoitus oli ladatakin ne. Mistä sitten huomaa, että hylsy ei kelpaa jälleenlataukseen?

[Jokke Espoosta]

Taas on vähän googlailtu ja keksitty yksi parannusehdotus. Ammuin bipodi betonilattialla, ja netistä löytää hurjia juttuja siitä miten suuria eroja hajonnoissa on saatu aikaan vaihtamalla bipodi kovalle tai pehmeälle alustalle. Kieltämättä voisi kuvitella että kevyehkö pyssy + reippaahko kaliiperi + betonilattia ei olisi tarkkuuden kannalta järin hyvä ajatus, ja sohlo kyllä pomppasi välillä aika selvästi laukauksesta. Pienoiskiväärillä ampuessa ei varmaan vaikutus ole kovin suuri. Joku keskusteluketju Lontoon kielisellä foorumilla suositteli käyttämään vaikka paria hiirimattoa bipodin jalkojen alla.



Kokeilin myös viritellä kokeilumielessä jotain fyllinkiä perän päälle, tuntuisi olevan huomattavasti rennompi asento kun ei tarvitse päätä ilmassa roikotella. Pitänee viritellä jonkin sortin koroke tuohon perän päälle, saa tukevamman ja toistuvamman ampuma-asennon.



Taas saa hyvän syyn käydä kokeilemassa ja vähän treenaamassa. Toivottavasti käy edes niin, että kun joka ratakäynnillä korjaa yhden olemattoman aseteknisen tekijän, niin siinä sivussa oppii ampumaan sen verran paremmin että homma kehittyy sitä kautta ja voi uskotella itselleen, että vika oli muussa kuin ampumataidossa alun perinkin  



Myönnettävä on myös se, että jos olisin ampunut/mitannut kolmen sarjojen sijaan viiden kasoja niin ne olisivat olleet kyllä isompia. Jos tämä tästä kuitenkin pikku hiljaa, askel askelelta paranisi kun vaan hieroo. Kiitokset vinkeistä ja kommenteista.

[hpa]

Onko totta, että Sellier & Bellotin 308 win Training (9,55 ja 8g) tehdaspaukkujen hylsyt on kelpaamattomia jälleenlataushommiin? Oon muutaman jo kerinny supistaa ja tarkoitus oli ladatakin ne. Mistä sitten huomaa, että hylsy ei kelpaa jälleenlataukseen?

Nyt puhutaan kaliberista 30-06.

308 en tiedä.

30-06 ongelma oli se että hylsyn kanta oli litistynyt niin ettei se mennyt hylsyn pitimeen edes lievällä väkivallalla...

[iipon]

Sorry, joo olin vähän väärässä kaliiberissa. Lähinnä vaan tuollainen tuli mieleen kun aloittelen jälleenlataushommia.

[PikkuBee]

Nyt en haluaisi kuullostaa mollaavalta, mutta en suosittele että kokeilette aseen käyntiä ainakaan Sakon tehdaspaukuilla. Sakon Racehead paukuissa (missä sierran match king luoti) on ollut uskomattomia heittoja latauksissa. Myös muissa sakon tehdaspaukuissa on ollut melkoisia heittoja. Näin ainakin kaliipereissa 223, 308 ja 300winmag.

[TolkullinenMuheltaja]

Nyt en haluaisi kuullostaa mollaavalta, mutta en suosittele että kokeilette aseen käyntiä ainakaan Sakon tehdaspaukuilla. Sakon Racehead paukuissa (missä sierran match king luoti) on ollut uskomattomia heittoja latauksissa. Myös muissa sakon tehdaspaukuissa on ollut melkoisia heittoja. Näin ainakin kaliipereissa 223, 308 ja 300winmag.

Mitä meinaat noilla heitoilla latauksissa? Ruutipanos, asetussyvyys, kärpäset taulussa?

[PikkuBee]

Nyt en haluaisi kuullostaa mollaavalta, mutta en suosittele että kokeilette aseen käyntiä ainakaan Sakon tehdaspaukuilla. Sakon Racehead paukuissa (missä sierran match king luoti) on ollut uskomattomia heittoja latauksissa. Myös muissa sakon tehdaspaukuissa on ollut melkoisia heittoja. Näin ainakin kaliipereissa 223, 308 ja 300winmag.

Mitä meinaat noilla heitoilla latauksissa? Ruutipanos, asetussyvyys, kärpäset taulussa?

Anteeksi epäselvyyttä, nimenomaan ruutimäärä.300wm:ssä oli heittoa yli +/- 75 ms, ja reippaasti alle ilmoitetun. 223 lähdöt mitattu nipinnapin 700 ms, niissäkin heittoa yli 50 ms.308 nopeuksista ei ole tietoa, mutta osumatuntumalla melko lailla.

[Jokke Espoosta]

Okei, tämähän oli ihan mielenkiintoinen tieto. Jotkut tuntuu ampuvan Sakon Rangella pirun hyvää tulosta, mutta aika monesta lähteestä kuuluu myös ettei siitä oikein mihinkään ole. Tuntuisi olevan hyvälaatuisten .30-06 patruunoiden valikoima aika rajalliselta, jännästi esim. Scenaria ei saa mistään valmiina.



Ehkä tämä on taas yksi hyvä syy lisää ryhtyä lataamaan itse...