6,5x47 Lapua

JL · heinäkuu 24, 2010, 11:49

~~Lainaus käyttäjältä: AMa~~
Border 640 mm, 8g Sce, N550 2,57g 68,7 COL (-0,2) CCI 450 T +8 C]858,9[/b] m/s ES 6,1

640 mm piipusta saadaan 8g scenar N550 -purulla helposti päälle 900 m/s.

QL 3.4 sanoo oletusavoilla, ruudinlämpötila +8C, MV:ksi tuolle samalle lataukselle 860m/s.

http://img33.imageshack.us/img33/6492/n550257g8c.jpg">

Sama piippu ym, N550 2.69g +20C Vo 908m/s.

2.71g olis QL:n mukaan muuten tappilataus. Lähtöjä sillä 918m/s. (640mm piippu)

http://img9.imageshack.us/img9/208/n550269g20c.jpg">

Jos piippu lyhennetään 640mm -> 560mm/22" mittaan (rihlattu osuus 20.6"), lähtönopeutta jää 883m/s.

Kesäkelissä (1013HPa, 65% RH, 20C) 4m/s sivutuuli, 100m zero, 883m/s tarkoittaisi 9.8mrad koroa tonniin sekä 2.3mrad tuulikorjausta samalle matkalle.

Ei pöllömmin. Tämähetkinen kivääri, 22" 308 155gr Scenarilla, vastaavasti 1000m 12.1mrad ja tuuli 2.9mrad.

AMa · heinäkuu 24, 2010, 14:34

916 m/s vauhteja mitattaessa lämpötila oli +16. CEDi oli tuettuna maahan kivillä ja kepeillä, en ihmettelisi yhtään vaikka kennot olisi vähän killissä.

N550 kruudille QL laskee oletusarvoilla tosi tarkasti, N150 jauholla ei sinne päinkään. Pitää alkaa fiksaamaan ruudin parametreja kohilleen.

Kovimmat kyydit 640mm piipusta tuolle 8g luodille on mitattu 2,65g N550, 918 m/s. Seuraavaksi jäähy ja sarjan viimeinen 2,66g lähti 909 m/s. Ei painemerkkiä.

AMa · heinäkuu 24, 2010, 21:10

Tuon 2,65..2,66g painesarjan aikana ulkoilman lämpötila oli +1C. Patruunapesä lämpenee sarjan edetessä, paljonko lie vaikuttaa lähtöihin ts. ruudin lämpöön patruunassa. Tuo sarja oli ensimmäinen radalle tullessa, eli patruunoiden ruudin lämpötila ei varmastikaan ollut +1C. Piipun paskaisuus, hiilirengas, CED hajonta, nallien hajonta, kaulan kovuuden hajonta ja maailmaneetterin poimuttuminen :wink: kaikki tuntuu vaikuttavan...

JL · heinäkuu 25, 2010, 06:07

~~Lainaus käyttäjältä: AMa~~N550 kruudille QL laskee oletusarvoilla tosi tarkasti, N150 jauholla ei sinne päinkään.

Epäilen, vaan en tiedä, että asia liittyy (ainakin osittain) pieneen kiväärinalliin. Aika paljon tullut ammuttua erilaisia kokeita 308 Palma -hylsyllä jossa myös pieni nalli. N150 alkaa olla aika hidasta, ja tahkeaa syttymään. Kesäkelissä, 155gr Scenar/46.8gr, 8m/s lähtönopeus Federal SR vs LR nalli, kaikki muut muuttujat samoja. Tarkoitus olisi kokeilla seuraavaksi hitusen nopeampaa N540 ruutia. Paineet ei tule vastaan N150:llä vaikka ruutia survoo kannuun kuinka.

~~Lainaus käyttäjältä: AMa~~
Patruunapesä lämpenee sarjan edetessä, paljonko lie vaikuttaa lähtöihin ts. ruudin lämpöön patruunassa.

Eräs kurssilaisemme testasi kerran asiaa laittamalla lämpömittaussondin ladatun hylsyn sisälle.

Johtopäätös oli että ruudin lämpö nousee n. 1C/1min, kylmä patruuna pesitettynä kuumaan pesään. Kaliberi muistaakseni 308, ilmalämpö 10C tai jotain. Patruuna oli painettu käsin pesän perukoille, mittapiuhan vuoksi sulkua ei saanut kiinni.

Ensi alkuun vaikutus tuntui (ainakin itselle) yllättävän pieneltä- mutta kun asiaa tuumii niin ehkä ei sittenkään.

Hylsyn ja patruunapesän välillä on aina (hyvin pieni) ilmarako, hylsy keskittää/kantaa pesässä lähinnä kaulan kohdalta suhteessa pieneltä pinta-alalta.

Lisäksi, kun lämpöä lopulta alkaa hylsyyn johtumaan, lämpenevät ensin vain hylsynseinämiin koskevat ruutijyvät. Mutulla ruuti eo lämpöä hyvin johda, ainakaan messinkiin verrattuna. Ja aikaisemmin mainitusta johtuen, ilma hylsyn sisälläkään ei lämpene kovin nopeasti.

AMa · heinäkuu 25, 2010, 18:08

~~Lainaus käyttäjältä: JL~~
Eräs kurssilaisemme testasi kerran asiaa laittamalla lämpömittaussondin ladatun hylsyn sisälle.

Johtopäätös oli että ruudin lämpö nousee n. 1C/1min, kylmä patruuna pesitettynä kuumaan pesään. Kaliberi muistaakseni 308, ilmalämpö 10C tai jotain. Patruuna oli painettu käsin pesän perukoille, mittapiuhan vuoksi sulkua ei saanut kiinni.

Samalla menetelmällä olen itsekin mittaillut ja tehnyt saman tyyppisiä havaintoja. Tosiaan anturin ollessa keskellä ruutia se on varmaan kaikkein hitain lämpenemään. Mittari oli mulla tuollainen in/out Prisman mittari, joka ei muutenkaan ole kovin nopea reagoimaan, koko anturipää on metallia. DS18S20 lämpöanturi 1-wire periaatteella voisi olla herkempi, niistä on hyviä kokemuksia. Jos hifistellä haluaa niin sen parikaapelin voisi vetää piipun kautta niin saisi sulun kiinni. :ugeek:

Joka tapauksessa nopeudet pyrkivät tyypillisesti nousemaan sarjan edetessä, joten vaikutusta nähdäkseni on.

JL · heinäkuu 25, 2010, 19:40

~~Lainaus käyttäjältä: AMa~~
Joka tapauksessa nopeudet pyrkivät tyypillisesti nousemaan sarjan edetessä, joten vaikutusta nähdäkseni on.

Vai vaikuttaako paineisiin enemmän lämmetessään kiristyvä piippu?

(Ankarien laskuvirheiden uhallakin;)

Oletuksena että piippu laajenee lämmetessään yhtä paljon sisään -kuin ulospäin.

Yleisesti käytetylle 4140 CrMo teräkselle löysin lämpötilakertoimen 12.3 (10-6 m/m K)

Nykyaikaikaiselle ruostumattomalle 416 piipputeräkselle en vastaavaa löytänyt, mutta -90 -luvulla käytetylle 410 -seokselle luvun 9.9 (10-6 m/m K)

Lineaarisen lämpölaajentuman kaavalla,

20C - 120°C välillä, 4140 seoksesta tehdyn piipun halkaisija kiristyy 0.008099mm.

Vastaavasti ruostumaton 410, 20-120°C = 0.006519mm

0.30" piippu, laskettu isokaliberillä 7.83mm, piipun ulkohalkaisija 21mm.

Teräs ei laajene lineaarisesti, vaan sitä enemmän mitä kuumemmaksi se tulee -silti hyvin suuntaa antavia laskelmien pitäisi olla. (siis jos seassa ei ole laskuvirhettä...)

410 ruostumattoman lämpötilakerroin on 9.9 välillä 0-100°C /11.0, 0-315°C / 11.6, 0-538°C

4140, 12.3 välillä 20-100°C / 12.7, 20-200°C / 13.7, 20-300°C / 14.5, 20-600°C

Mitä isompi kerroin, sitä suurempi laajentuma suhteessa lämpötilan muutokseen.

Tosielämässä piippu ei varmasti noin yksioikoisesti käyttäydy, mutta ihan heittona vaan ja yleisenä pohdintana.

jthyttin · heinäkuu 25, 2010, 20:34

Piippu ei kiristy lämmetessään. Karkeasti ilmaistuna lämpölaajeneminen on sitä että molekyylit käyttävät enemmän tilaa. Piipun sisäkehä laajenee tästä syystä.

JL · heinäkuu 26, 2010, 05:58

~~Lainaus käyttäjältä: jthyttin~~Piippu ei kiristy lämmetessään....että molekyylit käyttävät enemmän tilaa.....

Hmm. Jos kerran metalli laajenee lämmetessään tasaisesti joka suuntaan, miksihän metalli (piipuista puhuttaessa) haluaa laajentua vain ulospäin?

Oli miten oli, olisi mielenkiintoista tietää paljonko reiän koko muttuu, oli sitten muutoksen suunta kumpi tahansa.

Ruostumaton näyttäisi olevan tunteettomampi lämpölaajenemisen suhteen- vaikka rosteria/haponkestävää hitsanneena kokemukset on olleet

päinvastaisia. Vetelee niin pirusti.

edit:

Asia alkoi vaivaamaan niin että hain vauhtia tiedefoorumilta.

Ketjussa alkuperäinen kysyjä halusi tietää miten käy neliönmalliseen levyyn poratulle reiälle

jos levyä lämmitetään:

Vastaus:

__________________________________________

When a metal plate with a circular hole at its centre, is heated, definitely along with the areal expansion of the plate the diametre of the circular hole also increases .But can you give a mathematical proof for this using the differential equations of coefficients of expansions

You don't need to worry about differential equations. It is a linear expansion.

The sides of the plate are A and B. Divide it into quarters. The length of the sides with the quarter hole taken out of them are A-r and B-r. heat it up. The A side and holed A side will be:

r = original radius of hole

r' = new radius of hole

c = coefficient of thermal expansion

T = temperature change

(1) A' = A + AcT

(2) A' – r' = (A – r) + (A – r)cT

Subtracting (2) from (1):

(3) r' = A + AcT – ((A - r) + (A – r)cT)

(4) r' = r + rcT

Do the same thing for the B and B-r sides.

So the hole radius increases at the same linear rate as the metal.

______________________________________________

Fakta on että esim holkkeja lämmitetään ennen asennusta tiukan puristusasennuksen aikaansaamiseksi.

Viestiketju päättyi seuraavaan kirjoitukseen- jossa edelläoleva kaavaa väitettiin vääräksi.

Kuulemma reikä pienenee eikä isone. Onko foorumilla yhtään metallurgia tmv?

______________________________________________

The equations and the mathematical premise described in the above post in wrong.

Your equation number 2 should be (A-r)' and not A'-r'. By writing A'-r' you are effectively saying.... r expands, though r in only air.

The correct answer to this problem is that the whole diameter reduces.

______________________________________________

Jossain toisessakin tiedefoorumissa pohdittiin vastaavaa asiaa. Kirjoittajina professoreita ym.

Myös lämpenemistavalla on merkitystä. Jos reikää kuumennetaan nopeasti sisältä päin, ei lämmön jakauma ole tasainen ja reikä voi hetkellisesti pienentyä- koska materiaalilla ei ole tilaa mennä muualle. Lämmön tasaantuessa, tilanne voi olla neutraali tai kääntyä päinvastaiseksi.

Ilmeisesti kappaleen geometria vaikuttaa, samoin seinämävahvuudet suhteessa reiän kokoon.

______________________________________________

Dr. V. Astakhov sanoo:

Read attentively the given condition: "a steel plate containing a hole were heated"The answer is as simple as that: if the whole plate is heated – INCREASE; if the local heating (around the hole) is applied – DECREASE.The same is valid for a RING or ANY OTHER SHAPE

______________________________________________

HJu · heinäkuu 26, 2010, 08:30

Steyr SSGn piiput asennetaan lämpösovitteella jolloin kehystä lämmitetään sen sisäreiän isontamiseksi ja piippu on huoneenlämpöinen. Kiinnityksestä tulee niin tiukka että piipunvaihtoa varten piippu koneistetaan irti lukonkehyksestä.

Junien pyöriä on myös asenneltu akseleille lämpösovitteilla.

Poikma · heinäkuu 26, 2010, 10:41

Laakereita, holkkeja yms. lämmitetään, että sisäreijän halkaisija kasvaisi että olisivat tiukassa sovitteessa asennettavissa akselille ilman vasarointia......eli kyllä se reikä suurenee kun lämpötila kasvaa.

SO · heinäkuu 26, 2010, 11:55

"Löysenee lämmetessä" lienee siis muistisääntönä... :lol:

mysteryman · heinäkuu 26, 2010, 13:05

Periaatteessa reikä suurenee aina lämpölaajenemisessa mutta jos aletaan hifistelemään niin tilanne voi jossain ääritapauksessa olla päinvastainen. Esimerkkinä tästä tilanne jossa kaksi äärettömän pitkää putkea asetetaan sisäkkäin ilman toleranssia: Ulommalla putkella on ääretön jäykkyys ja putkien lämmönjohtavuus on olematon. Sisempää putkea lämmitetään tasaisesti induktiolla. Nyt sisempi putki venyy pituutta mutta ulkohalkaisija ei voi kasvaa koska ulompi putki ei anna periksi. Tästä aiheutuu lämpökuormia joiden suunta on sellainen että putki venyy vapaata lämpölaajenemistilannetta enemmän pituutta ja lisäksi sisemmän putken sisähalkaisija pienenee.

Edellisen esimerkin tarkoituksena oli havainnollistaa putken epätasaista lämmittämistä ääritapausesimerkin avulla. Piipun tapauksessa lämpeneminen tapahtuu sisältä ulospäin joten edellämainittua ilmiötä on hiukan mukana. Käytännössä teräksien lämmönjohtavuus on kuitenkin niin hyvä että sisäreiän halkaisija varmasti kasvaa laukaus laukaukselta.

Joku esitti aikaisemmin jotain lämmönjohtavuuskaavoja mutta transientin (ajasta riippuvan) tilanteen luotettavaan mallintamiseen on minusta syytä käyttää elementtimenetelmää jossa huomioidaan lämpölaajenemisen aiheuttamat jännitykset. Epäilisin että tässä yhteydessä analyyttinen ratkaisu voi olla melko monimutkainen. Elementtimenetelmällä voitaisiin vastata kysymykseen kuinka nopeasti laukauksesta piipun lämpötila tasoittuu ja miten piipun sisähalkaisija muuttuu välittömästi laukauksen jälkeen. Näppituntumalla epäilisin että stationäärinen tilanne jossa ajatellaan piipun lämmenneen tasaisesti lämpötilan x, antaa ihan hyvän likiarvon todellisesta laukauksen jälkeisestä tilanteesta. Lopulta lämpölaajenemisen absoluuttinen arvo tuskin kuitenkaan on erityisen tärkeä. Kiinnostavaa on lähinnä tietää suuruusluokka ja ilmiön vaikutussuunta.

JL · heinäkuu 27, 2010, 14:18

~~Lainaus käyttäjältä: JPu~~
Tuo oletus on ehdottamsti virheellinen fysiikanlakien mukaan. Aineen laajetessa myös reikä sen sisällä kasvaa.. Eli ei laajene "sisäänpäin", vaan kaikki "kasvaa", jokainen kide toiseensa nähden, myös ne sisäreunan kiteet laajenevat, jolloin suunta on vain ulospäin ja siksi reiänkin halkaisija suurenee..

Kuten todettua, näin se varmaankin aina kiväärien piipusta puhuttaessa on.

Suhteellisen viisaat miehet maailmalla ovat myös todenneet että ääritapauksissa (pieni reikä, paljon materiaalia, nopea kuumeneminen) voi reikä myös pienentyä. Teräs johtaa kuitenkin lämpöä niin hyvin että tällaista ei liene voi aseiden kanssa sattua.

Oli miten oli, piippu kuumenee ylivoimaisesti nopeiten patruuunapesän päästä ja kuumaksi ammuttu piippu on siten horompi alkupäästään.

Lämpötila-ero on sitä suurempi, mitä nopeammin ammutaan. Vaikuttaa sitten miten vaikuttaa, mutta periaatteessa kuitenkin.

Tuossa eräs testi, 3lks ammuttu 300WM pulttilukko.

Absoluuttisiin lämpötila-arvoihin kannattaa suhtautua varauksella, käytetty emissiivisyys 0.07 (kiiltävä teräs) on niin pieni että tuloksiin saattaa tulla helposti heittoa.

Pienestä emissiivisyydestä johtuu myös kiikaritähtäimen +100C lämpötila- joka vielä heijastuu kiikaritähtäimen alla piipusta kuumana "juovana".

Sitävastoin, mittapisteiden lämpötilaerot keskenään ovat varmaankin hyvin vertailukelpoisia.

http://img.photobucket.com/albums/v358/goodgrouper/thermal5.jpg">

~~Lainaus käyttäjältä: JPu~~
Jos patruunaa pitää kuumassa pesässä, niin silloin luoti saa piipusta lämpöä, laajenee ja tiukkenee piippuun.

Myös ammuksen lämpötilan nousu tietysti nostaa latausta kovemmaksi. Mutta tämä oli varmaan aika selvä

Yleinen käsitys "kentällä" tuntuu olevan se, että patruunaa ei parane pitää kuumassa pesässä muutamia sekunteja enempää. (tai ainaakaan kymmeniä sekunteja) Muuten lähtönopeus kasvaa selvästi.

Kuitenkin, kahden henkilön (hyvin) suuntaa-antavien mittausten perusteella, ruutilämpötila kasvaisikin vain n. 1C/1min.

Jos näin on, mistä oletettu suurempi nopeuden kasvaminen johtuu? Onko mukana jokin muu tekijä- joka vaikuttaa selvästi enemmän kuin pelkkä ruudinlämpö?

Pitänee viritellä kunnollinen mittaussysteemi piippuun/patruunan sisälle ja tutkia asiaa, ihan mielenkiinnosta. Vois vaikka ottaa töistä FLIRrin lainaan.

Voi sitten vertailla kun paikallaan on hiilikuitupiippu.

mysteryman · heinäkuu 27, 2010, 18:17

Minulla ei pikkureikäisissä ole kyllä ilmennyt ollenkaan sellaista että lähtönopeudet kasvaisivat sarjan edetessä. Katselin juuri läpi mittauksia noin 100 - 200 lks. edestä. Paksu piippu, pieni ruutimäärä ja kohtuullisen lyhyet sarjat toki varmasti tekevät omansa. Enemmän näyttää vaikuttavan piipun puhtaus siten että kun piippu likaantuu niin kitka lisääntyy ja siten paineet ja lähtönopeudet nousevat. Melkein väittäisin että juuri piipun likaantuminen saattaakin olla merkittävämpi tekijä lähtönopeuksien nousulle kuin lämpötila. Ehkä tämä on muutenkin enemmän isompien hylsyjen ominaisuus jos tällaista ilmenee.