Äänenvaimentajan vaikutus lähtönopeuteen?

Aloittaja JokiKarhu, tammikuu 24, 2017, 12:10

« edellinen - seuraava »

Hietala

#15
Lainaus käyttäjältä: JokiKarhuMulla QL näyttää suupaineeksi noin 680bar (308win, 12g scenar, N550). Kyllähän toi vaimentaja siis jonkinmoisen paineiskun saa. Pitääpäs ottaa jossain välissä toisenlainen mittari lainaan ja ihan vaan mielenkiinnosta perehtyä tarkemmin vaikutuksiin. Se että nopeus nousisi 35m/s tuntuu kyllä uskomattomalta (epäilen Riista lehden mittausta). QL:n mukaan pitäisi piipun pituutta lisätä 132mm, että saa sen 35m/s lisää vauhtia.





Sent from my iPad using Tapatalk


Tulihan se 308 win sieltä kun vähänkin vaan härnäsi ;-). Kokeileppas joku n140 ja piipun pituus 600 mm, saattaa pudota reilusti
<t></t>

JokiKarhu

#16
Lainaus käyttäjältä: Hietala
Lainaus käyttäjältä: JokiKarhuMulla QL näyttää suupaineeksi noin 680bar (308win, 12g scenar, N550). Kyllähän toi vaimentaja siis jonkinmoisen paineiskun saa. Pitääpäs ottaa jossain välissä toisenlainen mittari lainaan ja ihan vaan mielenkiinnosta perehtyä tarkemmin vaikutuksiin. Se että nopeus nousisi 35m/s tuntuu kyllä uskomattomalta (epäilen Riista lehden mittausta). QL:n mukaan pitäisi piipun pituutta lisätä 132mm, että saa sen 35m/s lisää vauhtia.





Sent from my iPad using Tapatalk


Tulihan se 308 win sieltä kun vähänkin vaan härnäsi ;-). Kokeileppas joku n140 ja piipun pituus 600 mm, saattaa pudota reilusti


N140 ja 600mm, niin ollaan karkeasti siinä 500barin paikkeilla





Sent from my iPad using Tapatalk

JL

#17
Lainaus käyttäjältä: JokiKarhu... Se että nopeus nousisi 35m/s tuntuu kyllä uskomattomalta (epäilen Riista lehden mittausta). QL:n mukaan pitäisi piipun pituutta lisätä 132mm, että saa sen 35m/s lisää vauhtia.

Sent from my iPad using Tapatalk


Milläköhän mittasivat?

Kuulostaa ihan Steinertin akustiselta mittarilta..

fr0z

#18
Sen verran vanha juttu, että eiköhän tämän pienen palasen uskalla nettiin pistää näytille...



http://kuvapilvi.fi/k/yKPe.jpg">

branu

#19
Hiukan aihetta sivuten. Itselläni eilen ensimmäiset laukaukset CZ550 Varmint+Jaki Classic yhdistelmällä , 40lks /h 8g Rangella. Ammuin välissä 2x3lks ilman vaimenninta koska halusin kokeilla kuinka vaikuttaa osumapisteeseen, 100m osumat olivat noin 30mm ylempänä, kuin vaimentimella ammuttuna... Ensimmäisen kerran pääsin "nauttimaan" lämpöväreilystä, kyllä tekee tähtäämisen vaikeaksi.

JääKyy

#20
Lainaus käyttäjältä: GrsHienoja teorioita teillä. Itse olen mittarin läpi todennut, että ainakin omassa aseessa vaimentaja tuo hieman lisää nopeutta etenkin hitailla ruudeilla ja kovilla latauksilla. Olen tyhmänä päätellyt maalaisjärjellä, että hidas ruuti palaa niin lähelle piipun suuta tai jopa pidemmälle, että tuo vaimennin toimii juurikin kehnona piipun jatkeena. Eli ainakin osa paineesta pukkaa luodille lisää vaihtia vielä vaimentajan verran ja loppu osa paineesta vähentää rekyyliä lyöden vaimentajan sisällä oleviin haittoihin aiheuttaen vastavoiman rekyylille vähän suujarrun tapaan. Tämän teorian mukaan esimerkiksi pienoiskiväärissä nopeutta ei välttämättä saisi lisää koska ruuti ei pala eikä paine riitä lisäämään vauhtia vaimentajassa. Toki en osaa selittää miksi vaimentaja hidastaisi nopeutta. Sinällään kyllä mielenkiintoinen aihe pohdiskella.




Itse olisin tämän teorian kannalla, ennemin kun kiväärin massan ja -pakenemisen.

En tiedä, mutta voihan kiväärin pakenemisella jokin vaikutus olla. Mutta kun ottaa massahitauden huomioon, kiväärin pakeneminen ei juurikaan vähennä painetta piipussa/nopeuta luodin poistumista siitä. Jos verrataan sinkoihin, niin niissä saadaan huonolla tehosuhteella ruudin energia kineettiseksi energiaksi (projektiilin liike). Singoilla se johtunee myös huonosta ruudin palamisesta. Vrt. autojen palokammion optimointi palotapahtumalle tai ruudin polttaminen vapaassa ilmassa/umpinaisessa astiassa. Singoissa vastapaino painaa ammuksen verran(-ruudin paino) ja lähtee putkesta myös samaa vauhtia--> pakeneminen huomattavasti kivääriä suurempi. Sitä kautta myös paineistetun tilavuuden kasvun ero on huomattavasti suurempi. (paine putoaa tilavuuden kasvaessa)

Tulipahan teksti.



Kokeilisiko joku pienoispistoolilla äänenvaimentimen vaikutusta lähtönopeuksiin?





Lisäksi ehdottaisin tämmöistä teoriaa: Piipussa on ilmaa jota luoti työntää edellään--> Vaimennin hidastaa tämän ilman poistumista piipusta--> vastapainetta palotapahtumalle--> painekäyrän muutoksia/ruuti kerkeää palamaan piipussa? --> suuremmat lähtönopeudet.

Onko jollain painemittareita käytettävissä?  :P  

Tuosta taustaa ajatukselle piipussa olevan ilman vaikutuksesta aseen käyttäytymiseen: https://www.youtube.com/watch?v=3G2bQ49e1ug">https://www.youtube.com/watch?v=3G2bQ49e1ug

Mutta piipunpäänlaitteen(? muzzle device) vaikutus aseen liikehdintään/tarkkuuteen on oman lankansa arvoinen aihe. Tässäkin taas korostuu perusasioiden hallinta.
2c, kaverit paikkaa jos on huomautettavaa.

jli

#21
Mitenkähän lie onnistuu paineen mittaus siten, ettei se vaikuta vaimentimen ensimmäisen kammion tilavuuteen tai virtauksiin? Toisaalta reiän poraaminekaan ei ole välttämättä hyvä idea (aiheuttaa jännitysten kolminkertaistumisen).



Kääntäen painetta voi arvioida vaimentimen mitoista ja materiaalista, koska jännitys s = pR/t, missä p on paine [MPa], R vaimentimen kuoren keskilinjan säde [mm] ja t seinämänpaksuus [mm]. Silloin paine p = st/R.



Esimerkiksi jos 308 vaimentimen kuoren keskilinjan säde on 20 mm (ulkohalkaisija 42 mm), paksuus 2.0 mm ja sallittu jännitys 150 MPa, olisi paine (150MPa* 2.0 mm) / 20 mm = 15 MPa, eli 150 bar.



Riippuu tietysti todellisista seinämänpaksuuksista, materiaalista ja käytetyistä varmuuskertoimista, mutta jonnekin 100-200 bar välille voisi paineisku osua kivääriluokassa. Pienoiskivääreissä taas pärjätään jopa muovisella limsapullolla, kuten uutisfilmeistä voi nähdä.

HJu

#22
Pietzosähköisillä antureilla voidaan mitata painekammion ulkopinnasta kuten tuossa edellisessä visioitiin. Tietenkin anturi pitää kalibroida mutta siis onnistuu. Pietsosähköisillä antureilla ne CIPin patruunatestitkin nykyään tehdään koska parempaa metodia ei ole keksitty.



Kyllä kiväärillä voidaan päästä helposti 600-800 barin suupaineisiin kun ruutia on esim 6 grammaa N570:stä .339 kaliperisen 250 Scenarin takana.



Sinänsä on aika turha jankata lisääkö vai vähentääkö vaimennin nopeuksia kun satasella saa luodinnopeusmittarin jolla asian voi mitata niin ei tarvitse luulla mitään.
Terveisin,


HJu

veeteetee

#23
Kallistun HJu kannalle: on ihan sama, vaikka pienet kiinalaiset pöntön sisällä muuttelisivat luodin nopeutta, kunhan muutos on tunnetu = mitattu, jos sillä nyt on aiotussa käyttötarkoituksessa oikeaa merkitystä (lillukanvarret vs. lyhtypylväät).

Tappi

#24
1 litra ruutia kehittää noin 400 litraa kaasua, siksi pienoiskiväärin yli 50cm piipulla, paine on jo laskussa ennen luodin ulostuloa piipusta, siitä huolimatta luodin nopeus kasvaa. Vasta väliballistiikan ja ulkoballistiikkan rajapinnassa , sen nopeus alkaa pienenemään. Itse en näe tilannetta missä ko. rajapinta olisi vaimentimen sisällä ja oma arvioni on että, kyseessä on nopeuden mittausvirhe.
Raudassa on raha turvassa!