Itsenäisyyspäivän haaste

Aloittaja LSa, joulukuu 06, 2016, 17:41

« edellinen - seuraava »

jli

#15
Lainaus käyttäjältä: HJu
Tarve olisi 70 varavoimakoneella varustetulle polttoaineasemalle. Hinta 100 000e/kpl josta ei rauhan aikana saa mitään erityistä kaupallista hyötyä. Toki siitä on apua harvinaisten sähkökatkojen aikana mutta muutoin ei.


Tuollainen varavoimakoneella toimiva huoltoasema on aivan liian kunnianhimoinen/kallis. Käytännössä voimaa tarvitsevat kassakone ja bensapumppu, jotka molemmat saadaan toimimaan tarvittaessa vaikka 12 voltilla, jota taas saa jokaisesta autosta. Jos ei saada, niin sitten muutaman satasen invertterin kautta 240V.

Myös täysin mekaaninen pumppaus onnistuu. Jos siirrät 80 litraa bensaa maan alta tankkiin, menee pumppaukseen kaikkine häviöineen alle 0.002 kWh, minkä reipas mies kyllä hikoilematta jaksaa.

Noilla eväillä hätätankkausmahdollisuuden hinta on satasissa, ei sadoissa tuhansissa. En kyllä ymmärrä miten edes täydellinen varavoimala voisi sataa tonnia maksaa, kun 20 kW traktorigenu maksaa pari tonnia ja verkonvaihtokytkin asennettuna 400 euroa.

hpa

#16
Lainaus käyttäjältä: jli


Tuollainen varavoimakoneella toimiva huoltoasema on aivan liian kunnianhimoinen/kallis. Käytännössä voimaa tarvitsevat kassakone ja bensapumppu, jotka molemmat saadaan toimimaan tarvittaessa vaikka 12 voltilla, jota taas saa jokaisesta autosta. Jos ei saada, niin sitten muutaman satasen invertterin kautta 240V.

Myös täysin mekaaninen pumppaus onnistuu. Jos siirrät 80 litraa bensaa maan alta tankkiin, menee pumppaukseen kaikkine häviöineen alle 0.002 kWh, minkä reipas mies kyllä hikoilematta jaksaa.

Noilla eväillä hätätankkausmahdollisuuden hinta on satasissa, ei sadoissa tuhansissa. En kyllä ymmärrä miten edes täydellinen varavoimala voisi sataa tonnia maksaa, kun 20 kW traktorigenu maksaa pari tonnia ja verkonvaihtokytkin asennettuna 400 euroa.


No-jaa. Muutama vuosi takaperin kun riideltiin Kemijärven yöjunasta ja radan sähköttömyydestä väitti VR(=Valtion Rahastus?) että aggregaatti vaunu maksaisi 2 000 000 euroa.... (Toki Ruottalainen konepaja ilmoitti hinnaksi 2 000 000 SEK= n. 200 000 euroa).

Toho

#17
Lainaus käyttäjältä: HJuIhmiskunta on pärjännyt vain yhteistyöllä. Siksi vetäytyminen "metsään" soveltuu lähinnä pandemioihin. Muissa tilanteissa yhteisöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa.



Hiljjalleen jäätyvässä kerrostaloasunnossa on kuitenkin vaikea elää jolloin väistö muualle on perusteltua.


Vain jos yhteisössä on ihmisillä annettavaa. Nykypäivänä kun on enemmän autettavia, kuin auttavia yksilöitä.

Tappi

#18
Kaupat on ryöstetty muutamassa päivässä je sen jälkeen viranomaiset yrittävät kerätä jokaiselta ns. ylimääräisen ruuan "yleiseen hyvään", lemmikit syöty kuukaudessa, ja 6kk jälkeen on ihmisistä 20% tapettu ruokavarkauksien yhteydessä, metsän riista on loppu alle vuodessa ja  alle vuodessa tulee ihmisestä ravintoa muille.....



Tämä siis nykyisillä varmuusvarastoilla ja jos ulkomailta ei saada täydennystä. Jos kriisi on globaali, niin apua ei tule kuin asein hakemalla.
Raudassa on raha turvassa!

kema

#19
10 litraa diisseliä ja lappu "söka asyl".



Vei Katainen käteiset ja Brysselin parasiitit puollustuskaluston, joten katson että velvollisuuteni on loppunut.

jli

#20
Lainaus käyttäjältä: Tappi
Tämä siis nykyisillä varmuusvarastoilla ja jos ulkomailta ei saada täydennystä.


Voihan sitä sapuskaa itsekin kasvattaa. Kovin suurta aluetta ei tarvitse, niin saa vuoden eväät ja jopa liharuokaa (ainakin kanat, kanit yms rikkaruohoilla pärjäävät elukat). Pitäisi vain olla keinot huolehtia eväistään syksyn pimeinä tunteina, etteivät katoa huonommin motivoituneiden suihin.

HJu

#21
Jotta sitä varavoimakonetta ei varasteta niin sille pitää rakentaa oma laitetila. Jokainen taloja rakentanut tietää paljonko maksaa lämmitetty uusi taloneliö. Tuosta 100000 investoinnista arviolta 1/3 menee palosuojatun laitetilan rakentamiseen.



Pointti on kuitenkin se että ABCn ei kannata laittaa euroakaan kiinni asiaan josta ei saa tuottoja mutta josta seuraa varmuudella.huolto- ja ylläpitokuluja. Jos siis vapaaehtoisesti pitäisi toimia
Terveisin,


HJu

Titan

#22
Lainaus käyttäjältä: HJuIhmiskunta on pärjännyt vain yhteistyöllä. Siksi vetäytyminen "metsään" soveltuu lähinnä pandemioihin. Muissa tilanteissa yhteisöstä on enemmän hyötyä kuin haittaa.



Hiljjalleen jäätyvässä kerrostaloasunnossa on kuitenkin vaikea elää jolloin väistö muualle on perusteltua.

Molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Maaseudulle vetäytyminen kuulostaa teoriassa erittäin hyvältä, mutta käytännön kokemukset esim. Argentiinasta ja Etelä-Afrikasta eivät ole kauhean positiivisia - pahassa tilanteessa yksittäiset maaseutuasumukset ovat yleensä todennäköisemmin maaleja kuin maaseutuidylliä. Parhaiten varmaan toimisi tiivis pieni kyläyhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja puhaltavat yhteen hiileen - mutta kovin harva tuollaisessa asuu.
Si vis pacem, para bellum

epe

#23
Eikös sähköä ja kaukolämpöä tuottavilla yrityksillä tule olla varautumissuunnitelma? Ja täten hommattuna laitteet joilla turvataan tärkeimpiä kohteita.... Näillä esim suht isoilla varavoimakoneilla ei ole lämpölaitosten turvaamisessa käyttöä laajan sähkökatkon aikaan koska ei sitä lämpöä voi esim kerrostaloissa käyttää jos ei pumput toimi....Joten varautumissuunnitelmissa on niille toissijaiset kohteet esim polttoaineenjakelussa, terveydenhuollossa jne

HJu

#24
Lainaus käyttäjältä: TappiKaupat on ryöstetty muutamassa päivässä je sen jälkeen viranomaiset yrittävät kerätä jokaiselta ns. ylimääräisen ruuan "yleiseen hyvään", lemmikit syöty kuukaudessa, ja 6kk jälkeen on ihmisistä 20% tapettu ruokavarkauksien yhteydessä, metsän riista on loppu alle vuodessa ja  alle vuodessa tulee ihmisestä ravintoa muille.....



Tämä siis nykyisillä varmuusvarastoilla ja jos ulkomailta ei saada täydennystä. Jos kriisi on globaali, niin apua ei tule kuin asein hakemalla.


Jokainen voi miettiä kuinka todennäköistä olisi että Suomen ulkomaankauppa lakkaisi kokonaan esim. vuodeksi. Sellaista ei tapahtunut edes toisessa maailmansodassa. Tapahtui sitä tai tätä niin viranomaisilla on isoissa katastrofeissa aivan muuta kiireitä kuin tyhjennellä ihmisten kotien tyhjistä ruokakaapeista viimeisiä hernekeittopurkkeja parempaan käyttöön. Myrkytysriskin vuoksi eivät siihen lähtisi muutenkaan.



Suomessa on ollut katastrofaalinen tilanne ruokahuollon osalta viimeksi 1860-luvulla jolloin 8% kansasta kuoli nälkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n% ... 3%A4vuodet">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet Silloinkaan ei mitään 20% ruokavarkauksissa tapettujen määriä nähty vaikka ruokakriisi kesti kaikkinensa noin 9 vuotta putkeen.



Pitkäkestoisissa kriiseissä terveydenhuolto ja hygieniataso pettää jossain vaiheessa ja siitä seuraa tauteihin ja sairauksiin kuolemisia. Esim. hammas- tai suutulehdus voi tappaa jos ei pääse hoitoon ja saa asianmukaisia lääkkeitä.



Kotivaraa kannattaa olla mutta kannattaa siinäkin pitää järki päässä. Jos varustusta on enemmän kuin jalkamiehet voivat liikuttaa niin herkästi jäävät ruokatarpeet muiden iloksi jos pitää lähteä liikkeelle.
Terveisin,


HJu

HJu

#25
Lainaus käyttäjältä: epeEikös sähköä ja kaukolämpöä tuottavilla yrityksillä tule olla varautumissuunnitelma? Ja täten hommattuna laitteet joilla turvataan tärkeimpiä kohteita.... Näillä esim suht isoilla varavoimakoneilla ei ole lämpölaitosten turvaamisessa käyttöä laajan sähkökatkon aikaan koska ei sitä lämpöä voi esim kerrostaloissa käyttää jos ei pumput toimi....Joten varautumissuunnitelmissa on niille toissijaiset kohteet esim polttoaineenjakelussa, terveydenhuollossa jne


Varautumissuunnitelmat on olemassa. Toimivatko ne on sitten oma lukunsa. Esim. Rovaniemen keskusta pimennettiin yhdessä harjoituksessa tahallaan syksyllä 2014 sitten ajatuksella että sähköt kaupunkiin ajetaan läheisen vesivoimalaitoksen sähkögeneraattoreilla takaisin ylös. Ei onnistunut. Seuraavalla kerralla toivottavasti onnistuu kun nyt tiedetään mikä kaikki tökkäsi viimeksi.



Varavoimakoneetkin toimivat vähän miten milloinkin. Ei tästä ole kuin pari kolme vuotta kun Meilahden sairaalassa pidettiin hengityskoneiden potilaita manuaalisti hengissä pari tuntia kun sähköt katkesi ja automaattisesti käynnistyvät varavoimakoneet eivät vaan käynnistyneet. Selvittiin siitäkin eikä ketään kuollut mutta hilkulla ilmeisesti oli.



Ei kannata panikoitua, useimmista asioista selvitään mutta xBoxin pelaaminen ja McDonaldsin palvelut voivat olla poikki jonkin aikaa jos tulee joku isompi häiriö.
Terveisin,


HJu

jli

#26
Lainaus käyttäjältä: HJu
Jokainen voi miettiä kuinka todennäköistä olisi että Suomen ulkomaankauppa lakkaisi kokonaan esim. vuodeksi. Sellaista ei tapahtunut edes toisessa maailmansodassa. Tapahtui sitä tai tätä niin viranomaisilla on isoissa katastrofeissa aivan muuta kiireitä kuin tyhjennellä ihmisten kotien tyhjistä ruokakaapeista viimeisiä hernekeittopurkkeja parempaan käyttöön. Myrkytysriskin vuoksi eivät siihen lähtisi muutenkaan.



Suomessa on ollut katastrofaalinen tilanne ruokahuollon osalta viimeksi 1860-luvulla jolloin 8% kansasta kuoli nälkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n% ... 3%A4vuodet">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet Silloinkaan ei mitään 20% ruokavarkauksissa tapettujen määriä nähty vaikka ruokakriisi kesti kaikkinensa noin 9 vuotta putkeen.


Kyllä jatkosodan aikana oli nälänhätä enemmän kuin lähellä. Silloin enemmiltä nälkäkuolemilta pelasti Saksasta aika kovalla hinnalla saatu ruoka-apu. Toki kansalaisilla oli silloin täysin eri lähtökohdat tulla toimeen omillaan, verrattuna nykypäivään. Silloin ei tunnettu käsitettä uusavuttomuus ja leivän pöytään tuomiseen osallistuivat kaikki yli 7-vuotiaat.



http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/09/sotavuosien-jonot">http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/09 ... sien-jonot">http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/09/sotavuosien-jonot

Titan

#27
Jos palataan tähän haasteen aiheeseen, niin mitä pakkaatte noihin laukkuihin mukaan tavallisten vaatetusten lisäksi? Hybridimallissa ei varmaan kannata lähteä liikkeelle mistään 100ltr rinkasta tai keikkalaukusta, jos tavoitteena on sulautua massaan.
Si vis pacem, para bellum

Jambo

#28
Öhöm...

No vaatetuksen lisäksi lähtis ainakin jos ei nyt työkalusarjaa niin aito Leatherman, hitokseen paljon pattereita/power bank, pari valaisinta (mallia otsa), ensiaputarpeet. Oma radio (esim. jahtimiesten VHF), makuupussi tahi edes joku alusta. Säilyvää kuivamuonaa+vettä edes 1,5 litraa. Mikäli autolla liikkuu niin vara-polttoainetta ja mahdollisesti sukset tai fillari vuodenajasta riippuen. Ja ehdottomasti rannekello, käteistä rahaa, kartta ja joku millä raapustaa.



Kahakointiin lähtiessä kannattais kaikkien valveutuneiden käyttää omia tetsareita/suojia mikäli mahdollista koska eihän PV:llä ole jokaista suojata. Aina sais mahdollisesti seuraavan varustettua paremmin, sillä ei esim. kaikilla reservin joukkueen johtajilla ole omia liivejä suojineen. Eikä kaikille riitä, se on varma.

Ja oma käsiase+täysien lippaiden lisäksi aski patruunaa oli kaliberi mikä tahansa.

Perkeleen_Luoma

#29
Käteistä, puukkoa, multitool, ea-tarpeet, lääkkeitä (kipuun, vatsaan, henk.koht. lääkitys), sadeviitta, vesipullo, termari, kompassia, tulenteko tarpeita, valoa (paristoja x3) ruokailu tarpeita.



Mulla on aika vakiintunut paketti aina repussa. Ampumaradalle lähtiessä reppuun vaihtuu patruunat kuulonsuojaus, bipod, takapussi yms. Metsälle taas ruokailuvälinettä, vaatetta kelin mukaan yms.
If you haven't failed, you're not trying hard enough.