Main Menu

Yötähtäin

Aloittaja jvatilo, tammikuu 04, 2016, 00:33

« edellinen - seuraava »

jvatilo

Mitäs tähän suosisittelee porukka ja hinta mallia edullinen, vai olisiko valonvahvistin optiseen kikariin parempi vaihtoehto?

JL

#1
Kaikki riippuu budjetista..

MMä

#2
Lähtökohtaisesti jos kyse on tarkka-ammunnasta niin VV kiinni kiikariin. Yhdet säädöt (helpompi oppia selkärankaan kun tekee aina samalla tavalla) eikä tarvitse pimeän tullen kohdistaa erikseen. Toiminnallisempaan lähisomoon usein on parempi erillinen VV niin paketti pysyy kevyempänä. Tosin VV + hyvä VV yhteensopiva PPT:kin antaa myöskin edun että ei tarvitse taas erikseen kohdistaa pimeän tullen.

JL

#3
Mikä on PPT?



Ja iskemän siirtyminen riippuu täysin siitä kumpaan päähän kiikaritähtäintä valonvahvistin kiinnitetään.

MMä

#4
Intin nomenklatuurassa PPT = PunaPisteTähtäin ja sen kaveri on KKP = KivääriKaukoPutki



Eikä muuten riipu. Jos se tähtäin on kohdistettu päivällä ja siihen laitetaan kumpaan vaan päähän VV joka siis vain "valaisee" näkökentän, mutta ampuminen tapahtuu päiväkiikarin/tähtäimen ristikolla/pisteellä niin miksi se kohdistus muuttuisi? Esim TKIV 2000:ssa SIMRAD VV kiinnitetään kiikarin etupuolelle aseeseen+kiikariin ja säädöt/korjaukset tehdään Zeissista kuten päivälläkin. RK:ssä VV Lite kiinnitettää Aimpoint PPT:n takapuolelle omaan kiskoonsa ja ammutaan PPT:n VV yhteensopivilla kirkkauksilla (7 ensimmäistä kirkkausasetusta).



Toki jos painava VV kiinnitetään kiikariin siten että se vääntää kiikaria niin toki se kohdistus muuttuu, mutta sehän nyt on vain tyhmyyttä!

MOj

#5
Lainaus käyttäjältä: MMäIntin nomenklatuurassa PPT = PunaPisteTähtäin ja sen kaveri on KKP = KivääriKaukoPutki



Eikä muuten riipu. Jos se tähtäin on kohdistettu päivällä ja siihen laitetaan kumpaan vaan päähän VV joka siis vain "valaisee" näkökentän, mutta ampuminen tapahtuu päiväkiikarin/tähtäimen ristikolla/pisteellä niin miksi se kohdistus muuttuisi? Esim TKIV 2000:ssa SIMRAD VV kiinnitetään kiikarin etupuolelle aseeseen+kiikariin ja säädöt/korjaukset tehdään Zeissista kuten päivälläkin. RK:ssä VV Lite kiinnitettää Aimpoint PPT:n takapuolelle omaan kiskoonsa ja ammutaan PPT:n VV yhteensopivilla kirkkauksilla (7 ensimmäistä kirkkausasetusta).



Toki jos painava VV kiinnitetään kiikariin siten että se vääntää kiikaria niin toki se kohdistus muuttuu, mutta sehän nyt on vain tyhmyyttä!


Tuota noin? Näinhän se varmaan on TKIV 2000: ssa ja Simradin kanssa, koska NVG- laite kiinnittyy optiikan jalustaan ja on niinsanotusti samalla optisella akselilla. Mutta entäs sitten jos kallistetun optiikan eteen asennetaan suoraan kiskoon VV, niinkuin hyvin useasti on, niin iskemä siirtyy vs. päiväkohdistus, tai ainakin mulla on tämmöinen käsitys. Itsetestattua faktaa ei asiasta ole, mutta luulen että JL tietää mistä puhuu.

JL

#6
Lainaus käyttäjältä: MMä
Eikä muuten riipu. Jos se tähtäin on kohdistettu päivällä ja siihen laitetaan kumpaan vaan päähän VV joka siis vain "valaisee" näkökentän, mutta ampuminen tapahtuu päiväkiikarin/tähtäimen ristikolla/pisteellä niin miksi se kohdistus muuttuisi?

Toki jos painava VV kiinnitetään kiikariin siten että se vääntää kiikaria niin toki se kohdistus muuttuu, mutta sehän nyt on vain tyhmyyttä!


Muuttuu siksi että periaatteessa kaukoputkella katsotaan toisen erillisen optisen linssijärjestelmän läpi. Karrikoidusti voisi sanoa niin että jos lyöt kirveksellä tahi astalolla edessä olevan valonvanvistimen 45ast vinoon, silloin myös  kiikaritähtäin näkee 45ast pielessä olevan näkymän.



Ilmiö on tosin veikeästi ja tosielämässä niin että pieni linjapoikkeama "vaikuttaa vähemmän kun sen pitäisi", mutta en muista että virhe olisi ollut eteentulevalla clip-on laitteella koskaan alle 0.8mrad vaikka ovat täsmälleen samassa linjassa/kiskossa.

Viimeksi kuin oikealla sotilaslaitteella (Hensoldt NSV) kokeilin niin iskemän siirtyminen taisi olla tasan 1mrad.

Objektiivirunkoon pusertuvat halpispilipalit ovat toki asia erikseen, virhe voi olla mitä vaan eikä johdu putken vääntymisestä.



Simrad KN sarja on vähän poikkeava, VV:n kuva heitetään prismalla objektiivin edessä olevaan puoliläpäisevään peiliin tai beamsplitteriin. FAB - malleissa kollimaation voi säätää, ilmeisesti jopa niin että virhettä ei jää mikäli laitetta kaytetään samassa aseessa uudelleen.

Systemaattisesti  ja ajan kanssa en KN:iä ole koskaan kokeillut, lähinnä kädessä pitänyt. Hevosmiesten tietotoimistosta olen kuitenkin kuullut että POI siirtyy (ainakin) korkeussuunnassa aina. Ei kuitenkaan niin paljoa että sillä olisi juurikaan merkitystä käytännön max ampumatkoilla pimeässä.

MMä

#7
No joo toki muuttuu - myönnän. Mutta tarkoitinkin sanoa, että kunnon vehkeillä ei muutu niin merkittävästi että asialla olisi oikeasti merkitystä. Ametit tippuu pimeällä joka tapauksessa ja niille matkoille en ole itse Simradilla ainakaan huomannut vaikuttavaa muutosta. Toki jos rupeaa mrad taululla mittaamaan tai muutoin pilkkua rakastelemaan saattaa toki jokun 0,8 mradia heittoa löytääkin.



PPT:llä ampuu samanlaista kasaa 150m päivällä tai pimeällä VV:n kanssa...kauemmaksi ei liene tarvettakaan...

JL

#8
Lainaus käyttäjältä: MMä Toki jos rupeaa mrad taululla mittaamaan tai muutoin pilkkua rakastelemaan saattaa toki jokun 0,8 mradia heittoa löytääkin.

Niin, voi se olla enemmänkin.


Lainaus käyttäjältä: MMä
Eikä muuten riipu. Jos se tähtäin on kohdistettu päivällä ja siihen laitetaan kumpaan vaan päähän VV joka siis vain "valaisee" näkökentän, mutta ampuminen tapahtuu päiväkiikarin/tähtäimen ristikolla/pisteellä niin miksi se kohdistus muuttuisi?!

Eli selvensin vaan periaatetta kun oli epäselvää että miksi kohdistus muuttuisi.



Ongelmahan ei ole se etteikö ristikko pysyisi paikoillaan. Virhe tulee siitä kun ristikon takana oleva "näkymä" on siirtynyt eri kohtaan.

Toinen asia on valonvahvistinen optisen keskilinjan korkeus (vrt piippulinja), ballistisestihän sillä on merkitystä vaikka linjaus olisi täydellinen ja kohdistusetäisyydelläkin iskemä millileen samassa kohti vv:llä vrt kiikaritähtäin.

Mutta kuten sanottua, ihan yksiokoinen asia ei ole. Pieni kulmavirhe valonvahvistimessa vaikuttaa siirtymään vähemmän kun sen laskennallisesti pitäisi. Asiaa on ollut tarkoitus tutkia tarkemmin jo pitkään, kun vaan ehtisi..

Viimeksi tutkimuksen alla oli korkeussuuntaisen linjaheiton vaikutus näkymään. Allaolevassa valonvahvistimen näkymä virheetön 6.5x ja yli suurennoksilla.



http://i64.tinypic.com/302s4k8.jpg">

Siika

#9
Olen ostanut kauan sitten armeijan ylijäämäkaupasta neuvostoliittolaisen 1PN34-yötähtäimen. Laukussa on mukana 2 eri linssiä ja manuaalit sekä tähtäin toimii hyvin. Onko tällä laitteella nykypäivänä mitään arvoa? Vai unohdanko sen kaapin pohjalle ja kysyn samaa 30 vuoden päästä.

JL

#10
Lainaus käyttäjältä: SiikaOlen ostanut kauan sitten armeijan ylijäämäkaupasta neuvostoliittolaisen 1PN34-yötähtäimen. Laukussa on mukana 2 eri linssiä ja manuaalit sekä tähtäin toimii hyvin. Onko tällä laitteella nykypäivänä mitään arvoa? Vai unohdanko sen kaapin pohjalle ja kysyn samaa 30 vuoden päästä.

Ei varmaankaan rahallista juurikaan, mutta eihän se käyttöarvoa siltä poiskaan vie.



Virtalähde tulee antautumaan pikapuolin. Tuonikäisissä virtalähteissä Gen1:n vaatiman korkeajännitteen aikaansaamiseen tarvittiin kondensaattoreita. Elektolyyttikonkilla on käyttö/varastointikä joka on omassa tapauksessasi todnäk ylitetty jo reilusti.

vierailija

#11
Sen kummemmin tuntematta 1PN34:n virtalähteen rakennetta, kommentoin vain että tein omaan 1PN58 tähtäimeen uuden virtalähteen neljästä 1,5V patterista, piti vain rakentaa niille kotelo niille niin että 6V vaatimus täyttyy.

Jos siinä 1PN34:ssä on sellaiset kookkaat "nappi" patterit niin niistä kannattaa ajoissa hankkiutua eroon, sisältävät elohopeaa. Se oli yksi syy miksi päätin askarrella uuden systeemin.