Kiikarin "vaimentimenkesto"?

[JPa]

Tulipa mieleeni että mistä mahdollisesti voisi päätellä kestääkö kiikari vaimentimen aiheuttamaa lisärasitusta? Tascoani en uskaltanut edes kokeilla ristikon tippumisen pelossa kun taas vastahankkimani Kahles ZF95 10x42 tuskin vaimentimen käytöstä hätkähtää?!! Mutta onko olemassa nyrkkisääntöä siihen mikä kestää ja mikä ei, vai onko päättely tehtävä pelkästään merkin mukaan?!?



-J-

[west]

miten ihmeessä vaimennin kiikaria rasittaa.sehän tekee päinvastoin.



eihän vaimennin ole kiikarissa vaan piipussa kiinni.



en kyllä ymmärrä mistä kyse.

[JPa]

miten ihmeessä vaimennin kiikaria rasittaa.sehän tekee päinvastoin.



eihän vaimennin ole kiikarissa vaan piipussa kiinni.



en kyllä ymmärrä mistä kyse.

 Mitenkähän tämän nyt selittäisi mahdollisimman selkeästi..



 "Normaalissa" laukauksessa ilman vaimenninta rekyyli suuntautuu ainoastaan taaksepäin ja sillä selvä. Vaimentimen/suujarrun kanssa ammuttaessa ase peräytyy ensin rekyylin voimasta taaksepäin, ja ruutikaasujen osuessa haittalevyihin ne työntävät asetta taas eteenpäin. Tästä johtuu rekyylituntemuksen pienentyminen olkapäässä. Tämä liikkeen suunnanmuutos on HYVIN nopea ja rasittaa kiikaria/jalkoja huomattavasti enemmän kuin perinteinen taaksepäin työntävä rekyyli johtuen kappaleen (=kiikarin) liikettä vastustavasta massasta. Vaimenninta/suujarrua käytettäessä suositellaankin käytettäväksi kiikarinjaloissa rekyylivastimia kumpaakin suuntaan ettei siirtymisiä pääsisi tapahtumaan.



-J-

[Koheltaja]

Vaimennin ja suujarru rasittaa kiikaria siitä syystä että ilman vaimenninta ase perääntyy taaksepäin rekyllin voimasta. Nyt kun piipun suulle laitetaan vaimennin tai jarru niin ensin ase alkaa perääntymään ja kun ruutikaasut törmää vaimentimen/jarrun laippoihin niin perääntyminen loppuu ja rekyylistä tulee hetkellisesti "negatiivinen".

[JPa]

Kerkesinpäs ensin..   :lol:   :lol:

[Koheltaja]

Kerkesinpäs ensin..   :lol:   :lol:

Joo, mä olin taustalla varmistamassa tilannetta ja antamassa tulitukea  :wink:

[JL]

Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.



Syy:

Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.



Miltä kuulostaa?

[JPa]

Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.



Syy:

Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.



Miltä kuulostaa?

 Kuulostaa, öö, teoreettiselta. Eikös samainen paine laajenna sitten myös piippua ilman vaimennintakin ja painehan on patruunapesässä jopa kovempi kuin vaimentimessa, ja myöskin lähempänä kiikaria. Öö..



-J-

[JL]

Eräs optiikka-ammattilaisena pidetty henkilö esitti minulle kerran mielenkiintoisen teorian jonka mukaan vaimentaja tosiaaan särkee kiikareita.



Syy:

Ruutikaasujen vaikutuksesta vaimentimen kuori laajenee hieman, ja tämä laajentuma lähettää ympärilleen paine/shokki -aallon joka puolestaan särkee itse kiikarin.



Miltä kuulostaa?

 Kuulostaa, öö, teoreettiselta. Eikös samainen paine laajenna sitten myös piippua ilman vaimennintakin

-J-

Nii-in.



Saatikka sitten sen shokkiaallon voimakkuus joka piipun suusta lähtee laajenemaan pallomaisena ilman vaimenninta ammuttaessa.



Tämän paine-aallon voimakkuuden kyllä kuulee korvallakin aika hyvin...

[Koheltaja]

Vai että shokkiaaltoja    :lol:  :lol:  



Selitys kuulostaa samalta kuin se että kaikki osuntaan liittyvät asiat mitä ei ymmärretä/haluta ymmärtää laitetaan poikkeuksetta piippun värähtelyn piikkiin  :wink:

[keitsu]

Vaimentimen/suujarrun kanssa ammuttaessa ase peräytyy ensin rekyylin voimasta taaksepäin, ja ruutikaasujen osuessa haittalevyihin ne työntävät asetta taas eteenpäin.

Onkos tämän joku tutkinut jollain suurnopeuskameralla tms., vai onko nämä arvailuja? Olis ihan mielenkiintoista nähdä...

Tämä liikkeen suunnanmuutos on HYVIN nopea ja rasittaa kiikaria/jalkoja huomattavasti enemmän kuin perinteinen taaksepäin työntävä rekyyli johtuen kappaleen (=kiikarin) liikettä vastustavasta massasta.

Jos eteenpäin suuntautuva voima on suurempi kuin rekyyli, aseenhan pitäisi karata käsistä. Itse en ole ainakaan tällaista havainnut. :shock:

Ja vastustaahan se kiikari taaksepäin suuntautuvaa liikettäkin.





Itsekin olen kyllä tämän suuntaisia juttuja kuullut, mutta silloin oli muistaakseni kyse suujarrusta. Siinä tapauksessa taakse tai sivulle päin suuntautuva paineaalto voisi vaurioittaa kiikaria. Jos tuohon eteenpäin suuntautuvaan voimaan on uskominen, niin ehkä se kiikarin nopea pysäytys on syyllinen. Tai sitten kiikarin rekyylinkestoa ei ole suunniteltu kuin taaksepäin. Eli väärään suuntaa kohdistuva rekyyli on myrkkyä. Hmm, meniskö jousilla toimivissa impuissa kiikari sen takia niin helposti rikki? Siinähän eteenpäin suuntautuva rekyyli on tosi napakka.

[laur]

Technology history has made circle. Let's go back to roots! Häyhä used open sights and suppression/optics problem would not be problem for him  

.308 calibre people would get boost for self-esteem because .338 people could not see behind their front sight posts and 1 km shots would be history

[MSa]

Vaimentimen/suujarrun kanssa ammuttaessa ase peräytyy ensin rekyylin voimasta taaksepäin, ja ruutikaasujen osuessa haittalevyihin ne työntävät asetta taas eteenpäin.

Onkos tämän joku tutkinut jollain suurnopeuskameralla tms., vai onko nämä arvailuja? Olis ihan mielenkiintoista nähdä...

Olette molemmat väärässä. Piipun värähtely interferoi jarrun/vaimentimen kanssa ja tämä taajuus saa olkapään tuntemaan kevyemmän rekyylin.

:lol:  :lol: Lisäksi tarkkuus paranee jos ampujan syntymäpäivä on laippalevyjen määrän monikerta.





Kyllä juuri ruutikaasujen osuminen haittalevyihin saa aikaikseksi positiiviseen rekyylikiihtyvyyteen nähden negatiivisen kiihtyvyydenohjaaminen.  Hetkellisesti luodin lähdettyä piipusta on piippu rakettimooottori, josta purkautuvat ruutikaasut työntävät asetta entisestään taakse päin. Jos nämä ruutikaasut ohjataankin sivuille jarrun levyillä, siirtyy osa rakettimoottorin työntövoimasta jarrn kautta rekyyliä hillitsevänä voimana aseeseen. Kätevää!



Juuri negatiivisen g-voima keston puutteesta on kyse jarrujen kanssa särkyneissä kiikareissa. Esim NXS kiikareiden testirutiiniin kuuluu +-2500G:n suuruinen testi - eli kiikarin sisämekaniikka ja linssinkiinnitykset kestävät yhtäsuuren positiivisen tai negatiivisen kiihtyvyysrasituksen.



QL:llä voi laskeskella näitä rekyylivoimia. "Options / Recoil Aanlyisis"). Rakettimoottoriefekti tuo lisää rekyyliä keskimäärin 25%. Jos ideaalisella jarrulla saataisiin täydellisesti käännettyä tämä rakttimoottoriefekti vastakkaiseksi saadaan rekyyli jäämään noin 50% alkuperäisestä. Koska suujarrujen hyötysuhde ei ole 100% lienee on todellinen suujarrutettu rekyyli noin 60-80% alkuperäisestä suujarruttamattomasta rekyylistä.



MSa

[kampsa]

vai shokkiaalto särkee,,heh?



todistettavasti ainoa joka tekee shokkiaallon ammuttaessa, on yliäänellä lentävä luoti,,

sama ilmiö tulee kun suihkuhävittäjä lentää yliääni nopeudella,,

joskus aalto jopa näkyy, kun ilmankosteus tiivistyy siinä.

ei tosin aseiden kanssa yleensä, vaan lentokoneiden yhteydessä.



usein näkee kuvia kyseistä shokkiaallosta kun suihkukone on juuri rikkomassa äänivallia ja silloin aalto tulee näkyviin,,

[M24]

http://www.wilk4.com/misc/f18.jpg">