alkuper 7.62 53 R lataus/nopeus

[HJu]

Kuvistä katseltuna ja muistiin tukeutuen takatähtäimen pituus on luokkaa 6-7 senttiä eli 60-70mm. Kuva: http://sotavaruste.net/index.php?p=galleryGalleryShow&iIdLink=820&iType=1&iPhoto=1">http://sotavaruste.net/index.php?p=gall ... 1&iPhoto=1">http://sotavaruste.net/index.php?p=galleryGalleryShow&iIdLink=820&iType=1&iPhoto=1  



Eli tähtäinvälihän on etutähtäimen ja hahlon välinen matka vaakasuorasti mitattuna. Sillä on 1000m  matkalla aika paljon merkitystä onko se esim. 57,5cm vai 52,5cm jos itse hahlon liike on esim. 1mm pystysuunnassa.



Esimerkki:



1mm hahlon liikkeessä pystysuunnassa vaikuttaa 1000m päässä osumapisteeseen seuraavasti:



Tähtäinväli 575mm (muistaakseni tähtäinväli perustaistelutähtäimellä) -> 1mm muutos siirtää osumapistettä 1739,1mm eli noin 1,74 metriä.



Tähtäinväli 525mm -> 1mm muutos siirtää osumapistettä 1904,76mm eli noin 1,90 metriä.



Pelkästään tähtäinvälin muutos vaikuttaa  koroon +16cm pystysuunnassa SEN LISÄKSI mitä hahlon liike pystysuunnassa olisi vaikuttanut jos tähtäinväli olisi pysynyt samana. Kun tähtäinväli lyhenee niin osumapiste nousee jo sen vuoksi vaikka hahlon korkeus ei muuttuisi mihinkään. Kun hahlokin nousee niin koroa tulee vielä lisää.



Eli tähtäimessä tapahtuu kaksi asiaa:



Mitä pidemmälle matkalle on takahalo asetettu niin sitä lyhyempi tähtäinväli. Sen lisäksi hahlo nousee perusasetuksesta ylöspäin. Kummatkin kompensoivat luodin lentorataa jyrkemmin mitä kauemmaksi ammutaan. Sitten kun takatähtäin käännetään pystyyn niin tähtäinväli ei enää muutu lyhyemmäksi vaan kaikki loput koromuutokset tehdään sitten enää hahlon korkeutta säätämällä.



Kaikki tämä hieno Pythagoraan laskelman hyödyntäminen ei toki auta vielä yksinään selvittämään mille patruunalle/luodille/lähtönopeudelle tähtäin alunperin on suunniteltu.



Asetriviaa: Suomen yleisin aseluvissa mainittu kiväärin sarjanumero lienee edelleen 86432 joka lukee Pystykorvien takatähtäinten jalustassa. Sehän ei tietenkään ole sarjanumero vaan etäisyysasteikko mutta kerran kun se on kirjattu dokumentteihin niin eihän se sieltä mihinkään katoa :-)

[JL]

? 'mistä näitä senttejä tänne laskelmiin oikein tulee'  ?  



Kuten  aikaisemmin totesin, tähtäinvälimuutos asetuksella 100-600 on millin osia, 700-800 n. 0,5mm ja  tästä tonniin toiset 0,5mm. Palttiarallaa.  Ja luonnollisesti, tähtäinväli  on  huomioitava   korolaskelmassa.



edit:

jaa, nyt hoksasin mikä sulla oli ajatusvirhe:

se takahahlo ei liiku korotussäätimen mukana aseen pituussuunnassa, vaikka kuvista  saattaa niin luullakin. Väli muuttuu reilummin vasta kun nakataan 'loikkari' päälle ja mennään +1200m.

[HJu]

Ok. Ei ole omaa Mosinia joten ei voinut tutkia. Joissain kivääreissä hahlo liikkuu korosäätöä tehdessä.



Hitsi. Melkein luulin jo keksineeni selityksen :-)

[MSa]

M39 kellarissa antautui tieteelle ja kertoo seuraavaa.



Mittausten ja laskelmien vertaaminen osoittaa että ko yksilön tangenttitähtäin vastaa erinomaisesti QTU:lla 12g D46 luodin tutkadatalla laskettua rataa.

- 1000m saakka 0.3mrad tarkkuudella.

- 2000m saakka 0.5mrad tarkkuudella.

Vo720m/s 20C 1013mbar.



Havainnot lattoivat kyllä nostamaan hattua vanhanajan jermuille jotka vekottimen on kehittänyt.

Eipä tartte tätäkään enää ihmetellä, D46 nokkaan ja 720m/s.



P.s. Ens kevään whiskeyjantteri ammutaan sitte avoilla 1400m. :dance:

[mika]

tunnen jo maltaan maun suussani. Tämä wanhan Vasilin avustuksella....

[pekkala]

Testasin kerran Niinisalossa "Lottakiväärillä" avotähtäimillä jantteria ja sanoisin, että vaikeaksi menee puolessa kilometrissä ja minulla oli tähystäjä kiikarin kanssa olkapään takana. Laiho tähysti ja minä ammuin. Jantterin vasen yläkulma ja jyvän vasen yläkulma kohdakkain, niin meni vähän ohi vasemmalta ja kun

tähtäsi jyvän vasemmalla ylänurkalla jantterin oikeaan yläkulmaan, niin meni hiukan oikealta ohi. Ja voin kyllä kertoa, että on aivan turhaa lähteä kokeilemaan ilman tähystäjää, jolla on kiikari.  Tietysti  voi kokeilla todella isoon tauluun ja mieluusti aamulla varhain, ennekuin alkaa tuulla.

[MSa]

Testasin kerran Niinisalossa "Lottakiväärillä" avotähtäimillä jantteria ja sanoisin, että vaikeaksi menee puolessa kilometrissä ja minulla oli tähystäjä kiikarin kanssa olkapään takana. Laiho tähysti ja minä ammuin. Jantterin vasen yläkulma ja jyvän vasen yläkulma kohdakkain, niin meni vähän ohi vasemmalta ja kun

tähtäsi jyvän vasemmalla ylänurkalla jantterin oikeaan yläkulmaan, niin meni hiukan oikealta ohi. Ja voin kyllä kertoa, että on aivan turhaa lähteä kokeilemaan ilman tähystäjää, jolla on kiikari.  Tietysti  voi kokeilla todella isoon tauluun ja mieluusti aamulla varhain, ennekuin alkaa tuulla.

Tuo 1400m oli täyttä huulta, mutta ei silti sillä etteikö sitä kokeiltaisi...



Spotteri toki pitää olla, mutta everstitason komentaja vierailullaan FinnSniperissa 2009 kippasi sujuvasti pellin pari kertaa luokkaa 600m matkalta suuremmitta vaikeuksitta...

[HJu]

Ammutaanhan avoilla 1000 yardin kisojakin (Palma, Bisley jne). Kympin koko taisi olla noin 60cm ja napakymppi n. 30cm.



Avot ovat tosin tässä kohtaa Centran ja Gehmanin dioptereita ja koko setti maksaa helposti 500-600 USD. "Etujyvänä" voi muuten toimia suurentava linssi jossa diopterirengas.



AI AW:hen saa rautatähtäimet joissa pikasäädöt 100-600m.



Trg:ssä matkat 300m/600m/1000m.



Trg:n oma etujyvä on liian leveä yli 300m matkoille IMHO. Hankin varajyvän ja aion kavennuttaa sen jotta 500m-600m olisivat jatkossa mahdollisia matkoja avoilla.

[SO]

Sakolta saa muuten Gehmanin säädettäviä iiriksiä aika kohtuullisella hinnalla niin ei jää väkijuomat ainakaan tähtäimestä kiinni.

Ammutaanko se viskijantteri 1400m makuulta vai pystystä :?:

[pekkala]

Heh, joo ihan leikkimielellä kokeilin avotähtäimillä ja varmaan siksi meni ohi, kun ampuma asento oli istualtaan vapaaltakädeltä(ilman tukea).     Mutta ihan vakavalla mielelläkin voisi joku tehdä kokeiluja ja kirjata korot vaikka M39 kiväärillä. Kyllä noita D166 luodilla ladattuja patruunoita varmaan löytyy muutamia sinkkiämpäreitä firman varastoista.......