Arska ja pakkanen

[PL]

Oletko kokeillut kaasurenkaiden tiiviyden nostamalla luisti+lukko kasattuna pöydälle pystyyn, lukko siis pöytää vasten? Luistin pitäisi kestää ylhäällä, kaasurenkaiden kitkan voimasta. Jos kestää, niin eihän gaskeyn sisällä ole mitään ylimääräistä? Esim. irronnut nallin alasin. Forrest vaahto on myrkkyä kaasuportille ja kaasuputkelle.. Ja tietysti kaasuputken asemointi on se juttu josta tarkistusta pitäisi alkaa. Sen vaihdon jälkeenhän probleemi alkoi? Toimareitten foorumilla on kovatasoisia AR-tietäjiä, ja paljon kuva matskua. Yleensä AR-karbiinit toimivat vaikka huopakattonauloilla, viritetty kiväärikaasuinen on paljon herkempi laite oikkuilemaan.

Joo ongelmat alko kaasuportin vaihdon jälkee, voi olla että en oo osannu kasaa oikein, luistin pysyy ylhällä kyllä. Noh en mie silti myöskään kaipaa AK-aseita, mut oliha ne kyl varmempii kaikinpuolin..

En tiedä onko näin mutta:

1. Jos olet poistanut hand guard capin, niin ongelma voi olla seuraavanlainen:

Syy: YHM:n gasblock saattaa olla mitoitettu siten että kaasureiät ovat kohdallaan kun kädensuojuksen etupuolella on se "hand guard cap" paikoillaan.

Korjaus: Jätä noin 1mm väli gasblockin ja piippuun sorvatun olkapään väliin. Tämän jälkeen lävet ovat kohdakkain.



2. . Jos  hand guard cap on paikoillaan:

Syy:  YHM:n gasblock on mitoitettu siten että kaasureiät ovat kohdallaan kun  "hand guard cap" on pöytälaatikossa.

Korjaus: Poista hand guard cap mikäli kädensuojus mahdollistaa tämän.



Yleensä arskan ongelmat alkavat kustomoinnin jälkeen paitsi S&W:ssa jossa ongelmat ovat jo vakiona

[JL]

Yleensä arskan ongelmat alkavat kustomoinnin jälkeen paitsi S&W:ssa jossa ongelmat ovat jo vakiona

Tämmöiseen johtopäätökseen olen itsekin kallistunut. AK47 -sukuisiin ei ole pahemmin saatavana lo-mass carriereita, eri painoisia rekyylibuffereita taikka edes säädettäviä (kuristettavia) kaasuportteja- tai putkia.

Pelaavat varmaankin osittain juurikin siksi hyvin kun keskivertoharrastaja ei voi niitä oikein "parannella".



Vaikka omia AR:iä on modattu suht reippaastikin alkuperäisestä, koskaan en ole puuttunut "toiminnan kannalta oleellisiin osiin". Eli luisti, lukko, kaasusysteemi kaasublokeineen on originelliä tai vastaavaa.

Eniten kuitenkin ihmetyttää käyttäjien kokemukset AR15 öljyämisestä. Joillakin ei tunnu pelaavan sitten ollenkaan jos on vähänkään väärää litkua väärässä paikassa. Itse olen oikein kokeilemalla kokeillut moneenkin aseeseen vähän kaikenlaista, CRC ja telaketjuvaseliini mukaankuettuna. Silti pelaa mukisematta. :think:

[PL]

Itse olen törmännyt AR-10:ssä tavallaan öljyongelmaan. Ampuessani 7.62 NATO paukkua (britti- RG) laite ei oikeen tahtonut toimia (shortstroke). Syy oli ihan selvä, liian nopeapaloinen ruuti ko. torrakkoon.

No itse häiriöt alkoivat aina vasta kun vehkeellä oli ammuttu noin 50 patruunaa. Tällöin kaasurenkaista oli palanut suuremmat CLP:t pois ja pieni kitkan lisääntyminen alkoi jarruttaa hilkulla olevia liikkuvia ja lukko ei käynyt enää niin takana että uusi kuula olisi syöttynyt lippaasta. Vähän gliidiä kaasun hukkareistä sisään ja taas peli alkoi soimaan.



Ehkä näillä muilla öljyongelmamiehillä onkin ase jo valmiiksi ummetuksella esim. säätökaasujen, patruunavalinnan, kaasurenkaiden kulumisen tms. syyn takia ja tällöin sitten liukkaampi rasva onpi paikoillaan.

Se on kyllä totta että paljon ammuttuun arskaan (vs. AK) pitää vaihtaa kuluvia osia jotta laulu jatkuu, mutta niinhän esim. inttikin tekee rynsestereihinsä. Mikään kone ei ole ikuinen paitsi poljettava Husqvarna ompelukoneeni. Sekin vaatii öljyämistä muutaman MOLLE-taskun tekemisen välein. Käytän senkin voiteluun Break Free CLP:tä enkä mitä tahansa halpahallin ompelukoneöljyä

[Klpro]

Tuosta öljyämisestä saa helposti aikaan mielenkiintoisen keskustelun. Itse kannatin pitkään 5w/50 moottoriöljyllä voitelemista. Ja toimihan se, siihen asti kun käytti länsimaisia ruuteja ja puhdisti aseen talvisten ratapäivien välillä. Jos ei puhdistanut, niin yllättävästi alkoi häröillä, varsinkin Wolffeilla ja Barnaulteilla. CLP voiteluun siirryttyäni huomasin että puhdistusväli kasvaa ja voipi käyttää talvisinkin heikompilaatuista a-tarviketta. Joku viisas ja kokenut tietäjä perusteli ilmiötä moottoriöljyn ominaisuuksilla- eli ominaisuudella sitoa likaa itseensä. CLP:sa tuota ominaisuutta ei siis olisi?  Mene ja tiedä, joskus tuntuu jo taikauskollekin koko mustan pyssyn filosofia )

[HJu]

CLP on kuitenkin asekäyttöön tarkoitettu ja speksattu milspec-aseöljy. Irakissa on havaittu että grafiittipohjaisetkin pelittää ja eivät sido pölyä. Toistaiseksi niitä ei liene kuitenkaan hyväksytty virallisesti sotilaskäyttöön. En tiedä miten noita saa Suomesta. Ainakin jossain vaiheessa PV käytti myös CLP:tä. En tiedä miten nykyään.



Moottoriöljyjen käyttöä puoltaa korkeintaan saatavuus ja ehkä hinta. Tosin CLP-purkkikaan ei paljon maksa.

[Koheltaja]

CLP:n yksi ominaisuus on teflon, osittain tästä syystä CLP pelittää monessa paikassa paremmin kuin perinteiset öljyt . Pulloa kannattaa aina ravistaa ennen käyttöä koska lisäaineet painuu pullon pohjalle.

[Sami83]

Syy tais selvitä tuo uusi tähtäin/kaasuportti. http://yankeehillmachine.com/store/product413.html">http://yankeehillmachine.com/store/product413.html  Normissa etutähtäimessa ja siinä entisessä armaliten kaasuportissa, ruuvit tai niitit meni uriin ja poikittain piipun yli, porttin kaasureikä ja piipussa oleva kaasureikä meni tällöin automaattisesti kohalle..



Tuo uusi kapistus ei olekkaan ihan niin helppo saada kohillee. Ruuvit molemmilla sivuilla 2 kpl, ja varmaan on käyny niin, että kiristäessä portin kaasureikä on vähän liikkunut ja ei ole ollut reijät kohillaan piipun kanssa. Pitää toivoa, että nyt olis kondiksessa.. Tosin seuraavan kerran pääsee radalle vasta 14.päivä.

[JL]

Jaa-a. On mulla tuota milspec- CLP:tä hyllyssä, ja oon sitäkin joskus käyttänyt.

Fiilis on vaan sen kanssa sama kuin näiden spräyvoiteluaineiden kanssa- vetistä ja notkeaa.

On vaan uskottava mainoshehkutuksiin vaikka käytettyä asetta silmällä tai sormikopelolla tutkimalla ei aineesta näy oikeastaan jälkeäkään. Maaseudulla kasvaneeseen päähän ei kertakaikkiaan sovi että laitettais tosipaikkaan voiteluksi erittäin ohutta vesimäistä öljyä. Luonnotonta sanon minä...on tässä senverta ulosottoakseleita, jyrsimiä, paalaimia ymv korjailtu ja rasvailtu. Mutta toisaalta, selvää on sekin että öljyt kangistuvat arktisiin olosuhteisiin mentäessä -enkä itsekään varmasti lähtisi "tosipaikkaan" kankoittuvassa öljyssä uitetulla vehkeellä. LS M-26 on tästä hyvä esimerkki. Ase sai p**kan talviaseen maineen vain väärän voitelun vuoksi.



Esimerkiksi latausvivun varren ja upperin välisen pinnan voiteluun CLP on aivan liian ohutta. Samoin kun sitä laittaa AR:n kaasumäntään/männänrenkaisiin, ei sitä sieltä enää muutaman laukauksen jälkeen tunnu löytyvän. Kuten ei löydy myöskään rivakasti liikkuvasta HK:n rullalukosta jos se on voideltu CLP:llä. Mottoriöljy tuntuu pelaavan paremmin myös laukaisukoneiston pinnoilla, pysyy paremmin. Ja samoin oikeastaan kaikilla muillakin pinnoilla- carrierin alapinnalla, cam pinnissä jne. Mutta jokainen rasvaa niin kuin parhaaksi näkee. Oma uskoni ylihintaisiin vesilitkuihin loppui vuosia sitten. Ja jos katsotaan esimerkiksi moottoriöljyltä vaadittavia ominaisuuksia ovat aseiden edes-takas liikkuvat osat haasteiltaan aika vaatimattomia öljyn varsinaisen käyttötarkoituksen rinnalla.



Barnhaulia tai Sutta en ole omilla aseillani laakiakaan ampunut- mutta varmaankin paksumpi öljy joka pysyy "pelipaikoilla" paremmin kerää enemmän töhkää jos sitä patruunoista on reilummin tyrkyllä.



OT: Toisaalta ainakin hiekan suhteen, on tutkimuksissa todettu että reilusti annosteltu paksumpi rasva pelaakin yllättäen paljon, paljon paremmin kuin nykydoktriinin mukainen kuiva tai ohuesti voideltu ase. Kikka on siinä että hiekka(pöly) kulkeutuu pois kriittisistä paikoista ylimääräisen voiteluaineen mukana.

http://www.militarytimes.com/news/2007/07/army_carbine_lubrication_070716/">http://www.militarytimes.com/news/2007/ ... on_070716/">http://www.militarytimes.com/news/2007/07/army_carbine_lubrication_070716/

[Klpro]

Maaseudulla kasvaneeseen päähän ei kertakaikkiaan sovi että laitettais tosipaikkaan voiteluksi erittäin ohutta vesimäistä öljyä. Luonnotonta sanon minä...on tässä senverta ulosottoakseleita, jyrsimiä, paalaimia ymv korjailtu ja rasvaitu. Mutta toisaalta, selvää on sekin että öljyt kangistuvat arktisiin olosuhteisiin mentäessä -enkä itsekään varmasti lähtisi "tosipaikkaan" kankoittuvassa öljyssä uitetulla vehkeellä. LS M-26 on tästä hyvä esimerkki. Ase sai p**kan talviaseen maineen vain väärän voitelun vuoksi.



Barnhaulia tai Sutta en ole omilla aseillani laakiakaan ampunut- mutta varmaankin paksumpi öljy joka pysyy "pelipaikoilla" paremmin kerää enemmän töhkää jos sitä patruunoista on reilummin tyrkyllä.

Kuin myös meillä. Näpit öljyssä jo ennen kouluikää Barnault ja Wolff on kromipiipppukarbiinin hommia. Vaikka niissä ominaisuudet ei aina riitä edes karbiinikaasuisen AR:n toiminnan ylläpitoon kylmässä. Mutta eipä hylsyjäkään tarvitse murehtia.. Just shoot for fun.

Mutta mistä sitten johtunee tuo CLP:llä voidellun aseen parempi toiminta ja pidempi huoltoväli, ja siis nimenomaan kylmässä..? Onko taikasana siis teflon? Ja tuli siis kokeiltua melkein kaikki litkut, ennen tuota.

P.S ahaa elämys.. Pitää koittaa lumilingon ulosottoakselin putkeen tuota CLP:tä. Siinä ei moottoriöljy, ATF eikä Hydr-öljykään ole vielä parastaan näyttänyt, grafiittivaseliini jäätyy ja mikään spray ei kestä välissä. Tahtoo jumia, ennen kun sulaa kunnolla.

[JL]

[

P.S ahaa elämys.. Pitää koittaa lumilingon ulosottoakselin putkeen tuota CLP:tä. Siinä ei moottoriöljy, ATF eikä Hydr-öljykään ole vielä parastaan näyttänyt, grafiittivaseliini jäätyy ja mikään spray ei kestä välissä. Tahtoo jumia, ennen kun sulaa kunnolla.

Toro 531 ei CLP:tä kaipaa ulosottoakseliinsa  :twisted:

Mutta vakavissaan, mulla on ainakin suljettu "etuperä" johon ulosottoakseli moottorista menee -pitäiskö sitä lisävoidella jostakin kohtaa?

Tulis vaan lunta, prkl niin pääsis oikein iskettään.  :pray:  Helsinkiläiset omii kaiken.  :evil:

[Klpro]

En tiedä tuon kokoluokan lingoista mitään. Urakointilingoista alkaa olla talven kokemukset taas kerättynä. Mutta pitää tuota AR:n voitelukysymystä tutkia taas kunhan >-20 kelit palaavat.