Mielenkiintoinen kirja ja ballistiikkasofta

HJu · heinäkuu 24, 2009, 23:33

http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/Book.htm">http://www.appliedballisticsllc.com/ind ... s/Book.htm">http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/Book.htm'

Tuollainen kirja piti tilata. Kirjoittaja on aika pätevä heppu ballistiikan osalta. Kirjan mukana tulee Point Mass Ballistics Solver -ballistiikkasoftakin joka ei muuten varmaan ole ihmeellinen mutta kiertopoikkeamalaskelmat löytyvät myös. Samoin 175 eri (kisa)luodin G7-BC:t ja luotien stabiliteettilaskelmat eri rihlannousuilla ja softa ymmärtää myös metrejä. Softa laskee myös myötä- ja vastatuulen vaikutuksen koroon.

Kirja ja softa on tulossa, palaan asiaan kun tiedän lisää. Hinta $39,95+shipping $20 (USD) ja maksu Paypalilla.

HJu · heinäkuu 29, 2009, 13:28

Kirja tuli kuudessa päivässä ja on hintansa väärti. Postikulutkin olivat 22 USD joten myyjä ei edes vedättänyt.

Kuinkoa moni muuten tiesi että Coriolisefekti vaikuttaa myös koroon ampumasuunnasta riippuen ? Minä en tiennyt.

Kiertopoikkeamalle löytyy kuunnon kaava joka on vielä tarkistettu tutkadataan vertaamalla. Tai oikeastaan tehtiin kaava joka antaa samat tulokset kuin tutkadata keskimäärin.

Äärikulmilla tulisi vielä huomioida ilmantiheyden/paineen muutokset. Suomessa ei relevanttia mutta Afganistanissa kyllä.

Softaa en ole vielä kokeillut ja Lapuan 338-luotien G7 BC:t puuttuvat mutta muutoin Lapuan kisaluodit löytyvät 175 kisaluodin joukosta joille on mitattu G7 BC:t.

Hyvä kirja ja ymmärrettävästi kirjoitettu. Suosittelen jos pitkän matkan ballistiikka kiinnostaa.

JTa · heinäkuu 29, 2009, 13:56

Tämä oli kans mielenkiintoinen artikkeli:

http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/EpicyclicSwerve.htm">http://www.appliedballisticsllc.com/ind ... Swerve.htm">http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/EpicyclicSwerve.htm

Eli miten luoti "heiluu". Selittänee sen miksi mulla on kasat saman kokosia 100m ja 300m..?

mysteryman · heinäkuu 30, 2009, 12:26

Itesekin otin kirjan ennakkotilauksena ja lukeminen on vielä parhaillaan käynnissä. Olen ollut Bryan Litziin yhteydessä sähköpostilla muutamaan otteeseen johtuen siitä että hän on päivätöissä Bergerillä ballistikkona. Erittäin asiallinen osaava kaveri. Aikaisemmin mainitulta kotisivulta löytyvät artikkelit ovat erittäin mielenkiintoisia kuten kirjakin. Asioissa ei tunkeuduta kovin syvälle fysiikan saloihin, mutta riittävän syvälle itse ammunnan kannalta. Jos haluaa käyttää bryanin ballistiikkasoftaa ei tarvitse ostaa kirjaa sillä softan voi ladata ilmaiseksi kotisivuilta.

HJu · heinäkuu 31, 2009, 11:23

Kirjassa lukee että softa tulee ilmaisjakeluun www-sivuille. Toistaiseksi sitä ei sieltä kuitenkaan löydä mutta ilmeisesti tulossa on.

Tiedusteluun Lapuan 338-luotien BC:stä Bryan vastasi että heillä ei valitettavasti ollut aikaa kaikkia kuulia testata, mutta että Lapuan tutkadata QTUssa varmasti antaa niille riittävän tarkat lentoradat jotta niihin voi verrata muiden luotien G7-pohjaisia BC-arvoja ja lentoratoja.

Kirjassa oli parissa taulukossa jo monta vuotta luvattujen Bergerin 338-luotien estimoituja arvoja jotka alla. Luodit eivät kuitenkaan vielä tuotannossa !!

250 BT: G1 BC: .648 ja G7; .332 (aika lähellä 250 Scenaria, ilmeisesti)

250 VLD: G1 BC: .762 ja G7: BC .390

250 Hybrid: G1 BC: .743 ja G7 BC .380

300 BT: G1 BC: .777 ja G7 BC .398

300 Hybrid: G1 BC: .892 ja G7 BC: .456

300 VLD: G1 BC: .914 ja G7 BC: .468

Vaadituista rihlannousuista ei vielä mitään hajua mutta eipä noita voi vielä ostaakaan.

Vertailun vuoksi:

Lapua 155 Scenar (.308): G1 .462 ja G7 .236

Lapua 250 Scenar (.339): G1 .650 (kenttätesteissä hyväksi havaittu), konversio siitä G7: .327 (+20C. merenpinnassa, 907 m/s)

SO · heinäkuu 31, 2009, 17:42

http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/30cal_fullVersion.pdf">What's Wrong With .30 Caliber? on mun henkilökohtainen suosikki.

"The drag of the bullet, measured by the form factor, is a big part of the problem with .30 caliber bullets."

HJu · heinäkuu 31, 2009, 18:29

Vaippaluodilla tarvitaan 30-kalissa 240 gr Match King että pärjää Bc:ssä 7mm 180 VLD:lle. Kun kumpikin ladataan 900m/s lähtöihin niin rekyyleissä on "hieman" eroja. Samoin ruutimäärissä, hylsyn koossa ja kuluissa.

Solideilla menee säännöt uusiksi. Se missä mielestäni SO ja JPu ovat erityisesti onnistuneet on monessa aseessa käyvän solidin toteutuksessa. Se ei ole onnistunut monelta patruunatehtaaltakaan.

Sitten kun möhkökaliperit alkavat kyllästyttää niin 7mm kuula olisi kiva. Useimmissa 7mm aseissa on valmiiksi 9" tai 9.5" nousut. 284:ssa jollekin 42-45mm pitkälle 8-9 gramman luodille saisi vauhteja johtoregasluodille rahi-menetelmällä 950-1000 m/s ja BC olisi taas tod näk parempi kuin .30 luodissa. Aseen voisi rakentaa T3sta tai Tikka M65sta.

7mm Rem Magilla vauhdit samalle luodille olisivat taas +1050m/s. Ja äkkläkös 338LMn supistaa 7 milliin.

HJu · elokuu 01, 2009, 14:00

Oikeastaan se varsinainen syy ohuempaan luotiin olisi vielä kevyepi ase (lyheympi ja ohuempi piippu, kevyempi aktio) ja kevyempi rekyyli. Samalla ruutimäärät pienenisi, piipun kestoikä pitenisi jne. 7mm on voittanut suuriin piirtein kaikki sotilasaseiden kaliperivertailut mitä on savuttoman ruudin ja vaippaluotien aikana tehty, mutta lopulta on aina valittu .30 kal kun "niitä on varastossa" tai "niihin on helpompi rakentaa erikoisammuksia". 1960-1990-luvuilla mentiin kokeeksi 5.56/5.45:een kun oli taas jälleen kerran flirttailtu mm .280 Experimentalin (7mm) kanssa. Sieltä ollaan pikkuhiljaa taas palaamassa jonnekin 6.5-6.7mm paikkeille. Kohta ollaan taas takaisin 7mm ammuksissa. Niillähän meksikolaiset pieksivät amerikkalaisia jo 1800 -luvun luvulla ja Buurit brittijoukkoja 1900-luvun alussa. 100 vuotta myöhemmin ollaan taas kohta lähtöruudussa :-)

Nyt amerikkalaiset pätkivät 338LM:iä 20" piipuille ja taittoperille kun torrakot ovat muuten liian hankalia kuljettaa ja toimisivat maali-indikaattoreina hyvin kauaksi. Nythän normaalin "Radioantenni-TRGn" tunnistaa yli kilsasta 7X kiikareilla muuksi aseeksi kuin rynkyksi jos se selässä keikkuu. Vastatoimet ovat sitten sen mukaisia.

300LM:n isoin vika IMHO on se iso hylsy. Siitä seuraa erikoispitkä lukkolaite = lisäkustannuksia ja lisäpainoa. Hylsy on arvokas mutta Lapuan malli kestää kyllä jälleenlatausta joten siinä mielessä se ei ole kovin ongelmallinen harrastajallekaan. PV:lle jälleenlataus ei ole relevantti asia ensinkään. Ladatun patruunan paino on edelleen luokkaa 35-40 grammaa/kpl joka on selvästi enemmän kuin esim. kuumaksi ladattu 6.5X55 tai 6.5X284. Sadassa patruunassa painoeroa tulee pienempien eduksi jo pari kiloa. Tietenkin jos vertaa .50 BMG-kaliperiin niin painosäästöä 100 patruunassa tulee 300 LM:llä eduksi useita kiloja joten riippuu vähän mihin vertaa.

Mutta ei ole yhtä totuuttaa ja jos samalla luodilla saadaan TAK-85:n kantama tuplattua 1200 metriin niin se on erinomaista. Taitaa vaan olla niin että ne ovat menossa poistoon joka tapauksessa ja PV on ainakin tähän asti ollut hyvin nihkeä ulkopuolisille ärsykkeille kalustohankinnoissa. Eiköhän sinne ole kohta tulossa jotain HK762 -puolimoottoreita heti 35 vuotta myöhemmin kuin muilla Nato-joukoilla :-) Jos tällä kertaa ulkopuolinen idea menisi läpi PVssä niin se olisi kyllä hienoa ja veronmaksajan lompakon kannalta erinomaista. Samassa yhteydessä voisi viimeistään poistaa ne 4X36 S&B:t kierrosta.

Y-P · elokuu 02, 2009, 22:47

Kiinnostaa tuo kiertopoikkeaman laskennallinen mallintaminen luodin painon/BC:n?/SD:n?/nopeuden/piipun rihlannousun ym. suhteen. (olettaen että tämä ei ole mikään parhaillaan päällä olevan mätäkuun juttu juuri ennen Häyhää..) Olen tänä vuonna päässyt ampumaan max1400m matkalle nyt jo kymmenkunta kertaa koko viikonlopun setin ja silti nimenomaan kiertopoikkeaman osuus sivukorjaukseen on edelleen hieman hakusessa. Vaihtelevien tuuliolojen kanssa pelaaminen on tuonut omat haasteensa asiaan.

Eli kuinka topiikin otsikon mukaisen sovelluksen / kirjan tekijä asian esittää?

SO · elokuu 03, 2009, 17:43

Niin ja tuleeko kirjan tuloksilla lähelle jompaa kumpaa kaavaa?

a) 15,19936 x lentoaika ^2 = kp [cm]

b) (4600/rihlannousu [mm]) x lentoaika ~~^2 = kp [cm]~~

HJu · elokuu 03, 2009, 18:11

Laitan tänään kaavan. Kännykällä ei pysty. Kaava huomioi luodin stabiliteetin joka vaikuttaa sortumaan. Siihen stabiliteettiin vaikuttaa rihlannousu JA lähtönopeus. Lentoaika vaikuttaa myös eli BC on myös mukana kuvioissa.

HJu · elokuu 03, 2009, 20:56

Kirjoitin about tunnin vastausta kaavasta ja laskemista. Järjestelmä heitti minut pihalle ja deletoi viestini. Kiva. Saattekin laskea kp:t itse :-)

Kaava Kiertopoikkeama tuumissa = 1.25*(Sg+1.2)*tof (tof potenssiin 1.83)

Sg: Stabiliteetti faktori Miller Twist rulen mukaisesti

tof: time of flight

Sen verran laskeskelin että 800m saakka ei paljon vaikuta ja yli 1000m pakko laskea/huomioida tai ohi menee Jasterista. Alla oman 338 LM käyttölatauksen arvot kp:n osalta.HUOM rihlannousu 11.5". Muutaman sentin sisään meni myös se 139 Sc vauhdeilla 920 m/s ja 8" nousulla jonnekin 1000m saakka. Sitten ero repeää 338:n hyväksi.

.339 Scenar +15C 50% Hum, Merenpinta

Range Velocity Trajectory TOF Drift

(meters) (mps) (cm) (sec) (cm)

0 907 -6,20 0,0000 0,00

100 859 0,00 0,1133 0,21

200 813 -7,10 0,2329 0,77

300 767 -29,07 0,3596 1,70

400 724 -67,72 0,4937 3,04

500 681 -125,12 0,6362 4,83

600 640 -203,67 0,7875 7,13

700 601 -306,17 0,9487 10,03

800 563 -435,86 1,1206 13,60

900 526 -596,56 1,3044 17,96

1000 490 -792,82 1,5014 23,23

1100 455 -1030,02 1,7132 29,58

1200 422 -1314,69 1,9415 37,19

1300 389 -1654,71 2,1884 46,30

1400 359 -2059,65 2,4562 57,19

1500 332 -2541,00 2,7465 70,16

Jyrkempi rihlannousu lisää kp:ta mutta ei paljon. 139 Scenulla se lisäys 9" - 8" rihlannousun tiukentamisesta oli kokonaista 4 cm 1000m päässä. Optimirihlannousu valitaan siten muilla kuin kiertopoikkeamakriteereillä.

Lentoradat Lapuan luodeille laskisin QTUlla ja tutkadatalla. Kp on helpompi laskea tällä. Tosin 250 Scenarin G7 BC on arvioitu .333:ksi ja voi heittää hieman todellisesta.

Kaava on laskettu useilla eri luodeilla ja antaa alle 0.5" tarkkuuden kun on ammuttu Hornadyn .510" A-MAXeja 2500 yardin päähän ja dopplertutkalla otettu lentoratatiedot talteen. Eli 11mm tarkkuus 2285m päähän. Pienemmillä luodeilla kaava antaa 1000 yardissa 1-2" tarkkuudella oikeat arvot, jääden yleensä hieman alle 6 DOF -laskennan antamien arvojen. Parempi korjata kaavan mukaan kuin jättää korjaaminen kokonaan väliin.

TÄMÄ KAAVA ON LIKIARVO JOKA ON LASKETTU TODELLISEN DATAN POHJALTA ANTAMAAN LÄHELLE OIKEITA ARVOJA ILMAN KALLIITA JA HANKALIA SOFTIA !! Your Mileage May Vary.

Poikma · elokuu 04, 2009, 10:59

9g Scenar, v0=900 m/s, t=20C, p=1000hPa, rihlan nousu 8".

HJu:n kaavalla laskettuna KP-arvot karvan verran pienempiä HJu:n listaamat 338:n arvot.

Eli 1/4 MOA-naksuilla pitäisi korjata 1 naksu/400m, 2naksua 750m, 3 naksua 1000m, 4 naksua 1200m

SO:n eka kaava antaa suurempia arvoja kuin HJu:n kaava siten että kp arvo on 500m:ssä 1,5kertainen, 700m:ssä 1,6-kertainen, 900m:ssä 1,7-kertainen jne.

SO:n toinen kaava antaa aluksi tupla-arvot ja kun mennään yli 1500m:n alkaa kp arvo olla jo kolminkertainen HJu:n kaavaan verrattuna.

HJu · elokuu 04, 2009, 12:15

.339 250 Scenun G7 BC .333 arvoa antaa 3cm tarkkuudella saman lentoradan (korot) kuin QTU + Lapuan tutkadata 1500m saakka Litzin softalla. Pitää illalla verrata vielä sivutuuliarvoja. Aika hyvältä näyttää 64 kb:n Java-apletilta. Nokian N95 ei vielä suostu sitä pyörittämään mutta eiköhän sekin selviä.