Hylsyjen kestävyys niiden tyypin mukaan?

Aloittaja Anttari, marraskuu 07, 2018, 15:55

« edellinen - seuraava »

Anttari

a) Vyö- ja urakantaisissa lähes koko hylsyn mitta on sulkuvälin ulkopuolella nousevalle ja tasaantuvalle paineelle ja palamislämpötilalle alttiina.



b) Moderneimmassa urakantaisissa sulkuvälin ulkopuolelle jää vain osa hartiaa ja kaula molemminpuoliselle pesäpaineelle ja palamislämmölle alttiiksi.



Voitaisiinko näin ollen päätellä, että jokin näistä hylsytyypeistä olisi pitkäikäisempi jälleenlataamisen edetessä?

SO

#1
Pääsääntöisesti hylsyjen kestävyyteen jälleenlatausmielessä vaikuttaa se paljonko hylsyt muokkautuvat ammuttaessä. Eli mikä on hylsyn ja patruunapesän välys. Ideaalisesti hylsy tukeutuu patruunapesän seinään, ei sulkuun. Kun hylsy laajenee, messinkin pyrkii jonnekin. Se laajenee tai menee eteenpäin. Tästä syystä hylsyjä pitää lyhentää. Se, että paljonko hylsy kestää, riippuu patruunapesästä ja hylsyistä. Hylsyt kovettuu ja kun ne ovat tarpeeksi kovia, ne murtuu ja katkeaa. Aseen lisäksi tähän vaikuttaa hylsyn kovuus ja valmistusmenetelmät. Miten paljon hylsyä on muokattu valmistusvaiheessa tai onko sitä välillä hehkutettu. Maalikon näkökulmasta sitä ei ole mahdollista nähdä jos ei tarkastele hylsymateriaalin kiderakennetta. Ei voida suoranaisesti sanoa että ura-, laippa-, tai vyökantahylsy kestää enemmän kuin joku toinen.

Anttari

#2
Kiitos!

Pitänee hankkia kaulasupistusholkki kokosupistavan seuraksi.

Peränkävijä

#3
Liian rankka tai tarpeeton niippaus ja suorahylsyisissä lähinnä valuluotien kanssa käytettävä hylsynsuun avarrus ennen luodin asetusta ovat ehkä ne eniten hylsyä rassaavat toimenpiteet. Liika supistaminen on aina pahasta. Hartian painaminen alaspäin muokkaa materiaalia suoran seinämän yläosasta hartiaan/kaulaan ja sitten taas hylsyn venyessä materiaalia siirtyy "ylöspäin" hylsyssä. Tuota poistetaan trimmaamalla. Samalla sulkuväliin hylsyn kannan ja lukon väliin jäävät välykset venyttävät kannan kiinni lukonpäähän muun hylsyn kinnittyessä paineen vaikutuksesta panospesän seiniin. Lopulta nämä johtaa kannan yläpuolelle syntyvään kirkkaaseen renkaaseen jonka voi tuntea sisäpuolelta teräväkärkisellä taivutetulla rautalangalla. Jos tuota ei huomaa niin parilla seuraavalla latauksella hylsy katkeaa. Yleensä hylsy kyllä halkeaa suusta paljon ennen kannan pettämistä.



Suomeksi: omalla aseella ammuttuja hylsyjä ei pääsääntöisesti kannata kokosupistaa ellei ammu puolarilla jolla syöttövarmuuden vuoksi on syytä pitää hiukan välyksiä mukana pelissä.
<t></t>

john

#4
Ylläoleva pätee lähinnä tehdasaseisin mutta on niiden kohdalla ihan toimiva konsti. CIP-minimipesien ja villikissojen kanssa täyssupistus on usein pakko mutta koska holkit ja pesät ovat noissa tilanteissa hyvin lähellä toisiaan  niin hylsyt eivät mainittavasti kärsi  täyssupistamisesta.



Täyssupistustakin voi säätää. CIP-maksimeissa olevaan pesään työnnetty SAAMI Full-Length Small Base Sizer -holkilla saa helposti liikaa täyssupistettua. Sitten kun lataus on maksimeissa (kuitenkin tällä palstalla lähes aina) niin hylsy kulahtaa nopeammin.

HJu

#5
Ylläoleva pätee lähinnä tehdasaseisin mutta on niiden kohdalla ihan toimiva konsti. CIP-minimipesien ja villikissojen kanssa täyssupistus on usein pakko mutta koska holkit ja pesät ovat noissa tilanteissa hyvin lähellä toisiaan  niin hylsyt eivät mainittavasti kärsi  täyssupistamisesta.



Täyssupistustakin voi säätää. CIP-maksimeissa olevaan pesään työnnetty SAAMI Full-Length Small Base Sizer -holkilla saa helposti liikaa täyssupistettua. Sitten kun lataus on maksimeissa (kuitenkin tällä palstalla lähes aina) niin hylsy kulahtaa nopeammin.
Terveisin,


HJu

Peränkävijä

#6
Oletin, että mitoilla teetetyn pesän omistajille nuo asiat ovat selviä joten en sitä erikseen maininnut.
<t></t>

urbo

#7
Eihän kokosupistus pahasta ole jos esim. käyttää Reddingin Competition shellholdereita ja säätää hartian painatuksen sopivaksi.

https://www.asetalo.com/lataustarvikkeet/redding-1-comp-shellholde-r-set-002-thru-010.html">https://www.asetalo.com/lataustarvikkee ... u-010.html">https://www.asetalo.com/lataustarvikkeet/redding-1-comp-shellholde-r-set-002-thru-010.html

HJu

#8
Peränkävijälle: Joo mutta eipä esim TRG-22:nkaan pesä nyt aivan CIP-maksimeihin ole tehty. Pitää tietää millainen pesä omassa aseessa on jotta voi tietää mitä kannattaa tehdä.



Terveisin,


HJu

Peränkävijä

#9
Väärin sammutettu sano entinen palopäällikkö kun myöhästyi palopaikalta. Siis väärin kirjoitettu kun laittaa ainakin näennäisesti aika ammunnan alkutaipaleella olevalle ihmiselle tekstiä joka pätee vain 99% kivääreistä? Eihän se kokosupistus väärin ole koskaan ja taatusti varmin tie aseeseen mahtuvan paukun tekoon, mutta tässä kysyttiin minun mielestäni hylsyn kestoon vaikuttavista asioista ja niistä luulin kirjoittaneeni. Se, miten kukin asian ymmärtää on ihan eri juttu tietysti. Toisekseen se kaulasupistettu samalla aseella ammuttu sopii varmaan aika hyvin tuon trg:n pesäänkin. Minä en niitä kaikkia poikkeuksen-poikkeuksia sääntöihin tiedä, mutta eiköhän jokainen ole jostain perussäännöstä nämä jutut aloittanut. Joku muu voi sitten päteä enemmän ja tuohon kirjoitella ne poikkeustapaukset mikäli kokee, että ne ovat alkuperäisen kysymyksen kannalta merkityksellisiä.
<t></t>

HJu

#10
Kun TA-palstalla ollaan niin mainittakoon vielä,että kaulasupistaessa pitää 3-5 lks välein täyssupistaa tai patruunoiden mahtuminen patruunapesään voi mennä mahdottomaksi.





Ikävä huomata 1400m radalla että kaikki patruunat eivät sovi aseeseen. Viikonloppu voi mennä pilalle.



Terveisin,


HJu

Peränkävijä

#11
Jos nyt aletaan pilkkua sitten viilaamaan ihan alkuperäisestä aiheesta, niin kannattaa kaivaa cip ja saami -kuvat eri kaliberien mitoituksista esiin ja tarkastaa esim seinämävahvuudet eri kalibereista. Nuo kun poikkeavat jopa samasta kaliberista alunperin johdettujen hylsyjen välillä jonkin verran, saati sitten suunnitellun maksimi-pesäpaineen mukaan.

Toinen iso poikkeus aiemmin kirjoiteltuihin on se, että joidenkin suorahylsyisten kaliberien hylsyt pääsääntöisesti lyhenevät latauskiertojen aikana, ja yleisin hylkyperuste niille on suositusmitat alittava hylsynpituus, eikä metallin väsyminen.
<t></t>

HJu

#12
Perushaaste on siiinä että aseet pitää olla.CIPin mukaiset mutta useimmat holkit on tehtyy SAAMI-mitoituksilla.,jos siis yöunensa haluaa menettää :-)
Terveisin,


HJu

Peränkävijä

#13
Juu ja lisäksi maksimipaine voi olla eri noissa järjestelmissä, siinähän sitten miettii missä hylsy on tehty ja mille paineelle. Sitten otetaan vielä valmistajien väliset materiaalierot mukaan soppaan, ne kun vaikuttaa varsinaisen paineen keston lisäksi mm juurikin tuohon väsymiseen ja muokkauksen aiheuttamaan karkaistumiseen.
<t></t>

jthyttin

#14
Lainaus käyttäjältä: Peränkävijä post_id=94894 time=1541696530 user_id=3644
Jos nyt aletaan pilkkua sitten viilaamaan ihan alkuperäisestä aiheesta, niin kannattaa kaivaa cip ja saami -kuvat eri kaliberien mitoituksista esiin ja tarkastaa esim seinämävahvuudet eri kalibereista.


Ei CIP määrittele hylsyille mitään seinämävahvuuksia. Tai no ehkä joku ne tuosta löytää, minä en:



http://www.cip-bobp.org/homologation/uploads/tdcc/tab-i/tabical-en-page125.pdf">http://www.cip-bobp.org/homologation/up ... age125.pdf">http://www.cip-bobp.org/homologation/uploads/tdcc/tab-i/tabical-en-page125.pdf



Ja noita aikaisempia off-topiceja sivuten, välttääkseen juuri ne poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset kannattaa ladata maltillisesti täyssupistamalla. Jos oikein haluaa työmäärän maksimoida ja poikkeukset minimoida, hehkuttaa ja trimmaa joka kierroksella...