TARKKA-AMPUJAKILTA

Yleensä vaneritukki on valittu elämättömyyden ja kestävyyden vuoksi. Tuossa kuvan materiaalissa ensimmäinen varmaan toteutuu mutta jälkimmäinen selvästikään ei.

Visakoivusta saattaisi syntyä tukki, joka kestäisi pientä lähitaisteluakin. On ainakin saunapuuksi poikkeuksellisen pirullinen halkaistava. Myös valkosaarni tai lehtosaarni ja erilaiset tammet voisivat olla aika iskunkestäviä (perustuen opukseen "USDA Wood Handbook, Wood as an engineering material). Sademetsäpuista voisi tehdä jo melkein piipunkin, mutta niiden hankintaan liittyy eettisiä ja taloudellisia ongelmia (paitsi Azobe/Red Ironwood-puuta, jota löytyy Suomestakin terassilautoina ja ratapölkkyinä)



Ehkä helpointa ja halvinta olisi kierteyttää kunnon implantti tuollaiseen ilmiselvään heikkoon kohtaan ja onkin outoa, jos Sako ei ole sellaista laittanut. Eikös sitä varten ole peitelevykin/logo kahvaosan alareunoissa?

Kahvan alapuolella ei ole peitelevyä joten sitä kautta ei kannata laittaa implanttia. Tarkoitus on laittaa 223:sten tukkeihin samanlainen pitkä puuruuvi minkä laitoin Rangen tukkiin. Ruuvin saa nätisti yläkautta ja kanta jää petauksen alle piiloon, tuollainen implantti vahvistaa rakennetta jonkin verran mutta siitä huolimatta noi on ratatukkeja ja kovempaan käyttöön laitetaan muovitukki kiinni.

Joensuun SAR:illa ois nyt sportterin tukkeja myynnissä, by the way.



Mitä olen itsekkin laminaattitukkeja käsitellyt, niin mielestäni tuo ei oikein enää puuta ole, enemmänkin komposiittia se rakenne muistuttaa.

Siinä kun on ohut viiluja ja epoksiliima ja sitä on tukissakin useampi kerros, varmaan tuollainen kaksikymmentä + on oikea luku.

Tuo rakenne on tiettyyn suuntaan luja, mutta kuten hiilikuitukin, se tietty kohta on sitten heikko mistä katkeaminen tapahtuu.

Tiedä saisiko tuollaista laminaattitukkia kestävämmäksi, jos se liima viilujenvälissä ei olisi niin kovaksi kuivuva, tai niin kovaa?

Esim normaali vanerilevy ei ole yhtä kovaa kuin tuollainen värjätty tukkilaminaatti, kaikki varmasti jotka vaneria käsitelleet ja tuollaista laminaattitukkia, niin niissä on iso ero materiaalin kovuudessa.

Toki tukissa se kovuus on etu, mutta sitten tuollainen tietty mekaaninen rasitus ja tukki katkeaa kuin tulitikku.

Lainaus käyttäjältä: FINZKI
Esim normaali vanerilevy ei ole yhtä kovaa kuin tuollainen värjätty tukkilaminaatti, kaikki varmasti jotka vaneria käsitelleet ja tuollaista laminaattitukkia, niin niissä on iso ero materiaalin kovuudessa.

Höpö höpo......... melko höttöistä on nuo tukkilaminaatit verrattuna "normaaliin" vaneriin, joka suomessa on useimmiten n. 1mm:n ristikkäisistä koivuviiluista tehty.

Paksuista viiluista tehty havuvaneri on asia erikseen.

Ei noi tukit kovin kovia ole, voi lastuta samalla tavalla kuin pähkinäpuuta. 1mm viiluista tehty ristiinlaminoitu koivuvaneri on kovempaa työstää.

Lainaus käyttäjältä: Koheltaja - toukokuu 15, 2016, 06:49
<r>Mulla kävi vähän vastaava tilanne Quad Rangen tukin kanssa, ase lipesi ja tukki poikki pistoolikahvan kohdalta.

Kiitos jälleen kommentista, jos mahdollista niin saatko reupattua kuvat 1. sivulle projektista?

Pahalta näyttää että kuvat on kadonneet bittitaivaaseen mutta yritän muistaa kaivella jos ne löytyisi joltain tikulta.

Tässä lopputulos korjauksen ja kahvan karhennuksen jälkeen, tarkkaan saa katsoa että löytää katkeamiskohdan.

Kiitos kuvasta, eihän tuota käytännössä älyä edes rikkoutuneeksi. Hienoa työtä!

Aikaisempia kommentteja sivuten, esim. jalopuista asetta tai tukkia hankittaessa on hyvä kiinnittää huomiota puun syiden suuntiin pistoolikahvassa. Ideaalina puun syyt kulkisivat kehykseltä mahdollisimman pitkälle tukin perään. Puun luonnollisen rakenteen takia tämä ei ole kuitenkaan kovin yleistä.

EDIT: Aspa:ssa työskelleenä pakko vielä mainita (ilman asiasisältöä); ei ole mukavaa viisastella ikävällä vahingolla, mutta jos hieman suhteutetaan asioita niin vaaditaankohan tämän toisenkin tukin toimittanutta yhtiötä korvaamaan jatkossa sattuvia vahinkoja?