5.56 PEURALAILLISEKSI LUODIN MASSAN LISÄYSÄYKSELLÄ

Aloittaja kompressiolataaja, elokuu 12, 2012, 14:45

« edellinen - seuraava »

HJu

#15
Kannattaisi ensin perehtyä lakitekstiin ennen kuin kovin jyrkkiä tuomioita jakelee.
Terveisin,


HJu

Th1972

#16
Pikkuisen olen lakiin perehtynyt. Ihan työnkin puolesta.



Tina ja/tai lennokkiliimat metsästysluodin rakenneosina  täyttänee "myrkyn" määritelmän.



Myönnettäköön että olin eilen hieman turhautunut, vietettyäni viikonloppua kohtuu pitkän ajan haavakkohirven perässä "kokeneen" metsämiehen huonon osuman jälkeen. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa että tuollainen kikkailu (luotien täyttäminen eri metalliaineilla) metsästysluotien kanssa on typerää ja hyvin helposti laitonta.
[i]\"Everything is known by everyone. \'Everyone\' has yet to be born..\"[/i]

HJu

#17
Tinaa käytetään yleisesti isomman riistan metsästysluodeissa juotosaineena kiinnittämään lyijysydän vaippaan. Kukaan e väitä että Woodleighit olisi myrkkyluoteja joissa tätä harrastetaan.



Normi-lyijy(sydän) on raskasmetallia ja ballistiset nylonkärjet eivät nekään aivan ekoja ole. Liimankäyttöä en suosittelisi mutta pikaliimasta on vielä matkaa myrkkyluoteihin. Luodin tehohan ei perustu pikaliiman myrkkyomimaisuuksiin.



Kannattaa muistaa että kaikki metsästysluodit, myös Sako Hammerhead ja Lapua Forex, ovat olleet experimentaleja ensimmäiset 1000 riistalaukausta.



Itse pidän tätä hanketta hassuna mutta ei se siitä vielä laitonta tee.



Edit:Luotia pitää tietenkin testata tarkkuuden ja maaliballistiikan osalta ennen kuin riistametsälle lähdetään. Eli kudosimulanttia, lähtönopeuksia ja tarkkuutta pitää testailla kattavasti. Ei sillä ensimmäisellä protolla luultavasti kannata ampua mitään.
Terveisin,


HJu

Th1972

#18
Olet oikeassa ja olen jopa samaa mieltä kanssasi.



Mutta jos kyselyt kuuluu sarjaan "miten pihtien naarmut ja liimasta epäkesko luoti vaikuttaa osumiseen", niin ollaan kaukana asianmukaisesta metsästysluodin rakentamisesta.. Ja kuten sanoin, eka kommenttini oli vähän liian turhautunut.
[i]\"Everything is known by everyone. \'Everyone\' has yet to be born..\"[/i]

HJu

#19
Ei ongelmaa.
Terveisin,


HJu

Th1972

#20
Kompressiolataajalle pahoittelen karkeaa sananvalintaani!



Mutta en voi kuin ihmetellä tätä villitystä LRH lätinöistä.. Pitkän matkan metsästys (long range hunting) on erilaisessa maastossa, kuin suomalaisessa metsässä, kehitetty laji. LRH on myös kaukana eettisestä metsästyksestä.



Olen hieman tyytyväinen siihen, että pystyn 500 m matkalta ampumaan kämmenen kokoista kasaa hyvällä kiväärillä(338LM), mutta en silti yrittäisi hirveä yli 200 m etäisyydeltä. En tosin metsästä TRG42:lla, vaan ihan "tylsällä" 308w:lla.



Yhteenvetona: arvostan tarkkaa ammmuntaa lähelle ja kauas.. Nykyisessä ilmapiirissä ammumme kuitenkin "itseämme jalkaan" harjoittamalla (tai julkisesti puhumalla) pitkien matkojen "ennätys riistalaukauksista"?! Se ei edusta yleistä käsitystä vastuullisesta aseen omistamisesta..
[i]\"Everything is known by everyone. \'Everyone\' has yet to be born..\"[/i]

556

#21
Lainaus käyttäjältä: Th1972Kompressiolataajalle pahoittelen karkeaa sananvalintaani!



Mutta en voi kuin ihmetellä tätä villitystä LRH lätinöistä.. Pitkän matkan metsästys (long range hunting) on erilaisessa maastossa, kuin suomalaisessa metsässä, kehitetty laji. LRH on myös kaukana eettisestä metsästyksestä.



Olen hieman tyytyväinen siihen, että pystyn 500 m matkalta ampumaan kämmenen kokoista kasaa hyvällä kiväärillä(338LM), mutta en silti yrittäisi hirveä yli 200 m etäisyydeltä. En tosin metsästä TRG42:lla, vaan ihan "tylsällä" 308w:lla.



Yhteenvetona: arvostan tarkkaa ammmuntaa lähelle ja kauas.. Nykyisessä ilmapiirissä ammumme kuitenkin "itseämme jalkaan" harjoittamalla (tai julkisesti puhumalla) pitkien matkojen "ennätys riistalaukauksista"?! Se ei edusta yleistä käsitystä vastuullisesta aseen omistamisesta..


Tosin tässä nimenomaisessa tapauksessahan kyseessä ei edes ole LRH vaan:
Lainaus käyttäjältä: kompressiolataaja
Jos viri luodin käynti on edes 10cm /100m riittää se paikallisiin olosuhteisiin, täällä kun ei ole kovin isoja peltoja.


Edelleenkään en voi ymmärtää, miksi niitä 7,62 reikäisiä pyssyjä ei voi ottaa messiin peurojen varalta? Sillä suoraan sanottuna minustakin tuo massan lisäily vaikuttaa aika epämääräiseltä puuhalta, jossa todennäköisesti ei pääse lähellekään tehdasluotien tasalaatuisuutta. Enkä tarkoita tällä vain ulkoballistisia ominaisuuksia, vaan myös terminaaliballistiikkaa.

SO

#22
Suomessa metsästysasetus määrittelee mitä saa käyttää ja mitä ei hyvin yksiselitteisesti. Se ei ole kiinni omasta ymmärryksestä, uskomuksesta tai tulkinnasta.


Lainaa16 §

Yleiset ampuma-asevaatimukset

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea (E 0 > 100 J). (29.10.2009/823)



Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, on:



1) jos asetta käytetään ketun, tarhatun naalin, mäyrän, saukon, supikoiran, pesukarhun, rämemajavan, metsäjäniksen, rusakon, metson, teeren tai hanhen ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J). (29.10.2009/823)



2) jos asetta käytetään metsäkauriin, hylkeen, suden, ilveksen, ahman, majavan tai muflonin ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J);



3) jos asetta käytetään valkohäntäpeuran, saksanhirven, metsäpeuran, kuusipeuran, japaninpeuran tai villisian ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa vähintään 8 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J); ja (31.1.1994/81)



4) jos asetta käytetään hirven tai karhun ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, milloin luodin paino on vähintään 10 grammaa, osumaenergian vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).



Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen ei saa käyttää kokovaippaista luotia.


Summasummarum, pelkkä massa lisääminen ei riitä koska 3 kohdan eläimiin ei saa käyttää kokovaippaista luotia. Puolivaippainen luoti on sellainen joka laajenee osuessaan. Muuten mielenkiintoinen projekti. Lyijyn ominaispaino on karkeasti 11,3 ja tinan on 7,3 joka on melkein sama kuin raudalla 7,8. Kupari puolestaan on tästä väliltä 8,9. Monet liimat on kuivuessaan täysin myrkyttömiä näin 2012 luvulla.



Mitä LRH metsästykseen tulee niin monissa tapauksissa tämä on eettisesti eläimelle paljon parempi tapa kuin pusikkoon ohiammutut hirvet. Itse en lähtisi ketään tuomitsemaan harrastuksen puolesta. Pari vuotta sitten haulikolla ei kukaan ampunut yli 50 metriä ja nyt matkat ovat melkein tuplat kun a-tarvikkeet ovat kehittyneet. Tietysti jokainen saa edelleen käyttää sitä 308sia eikä siinä mitään pahaa ole. On myös muistettava että muualla maailmassa saa metsästää myös pistoolilla ja jousella, kuten myös ilmakiväärillä. Eli ei muuta kuin sanomalehtiä likoamaan ja kokeilemaan miten luoti laajenee ja osuu.

mika

#23
Samoilla linjoilla SO:n kanssa. Ei sillä ole mielestäni merkitystä mikä on ampumamatka. Järki pitää pitää kädessä kun riistalaukauksia ammutaan. Olen ollut vieressä todistamassa kun ammutaan 5m ohi hirvestä ja toisaalta todistanut kun hirvi kellistyy yli 400m matkalla ekalla laakilla. Tarkkuus (aseen ja henkilön) sekä järjen käyttö on avainasemassa. Käytetty kalusto tulee olla sellainen että aiotulle a-matkalle tehot riittää tekemään työnsä eli aiheuttamaan riittävän suuri veren vuoto jotta riistasta elämä pakenee mahd nopeasti ilman turhia tunteja jatkuvaa kärsimystä (vrt risukkoon ammuttu mahalaukaukaus hirvelle).



Luotiprojektit on kannatettavia. Muutenhan ei tapahdu mitään kehitystä. Mutta esisijaisesti tulee testaus suorittaa muihin kuin eläimiin. Ainakin aluksi että todetaan luodin oikeasti tekevän sen mitä halutaan. Jos tietoisesti haluaa lakia rikkoa on se henkilökohtainen valinta ja jokainen henk koht punnitsee mihin ryhtyy. Jos kerran teettää aseen ja valitsee kaliberin niin mielestäni siinä vaiheessa tulee tehdä speksi mitä halutaan ampua ja mitä siihen vaaditaan tehoja. Perus 308 kiväärit, joissa tarkkuus riittää (sorkkaleäinten)metsästämiseen löytyy nykypäivänä niin halvalla, että luotien virittäminen ei riitä mun ymmärrykseen. Mutta kuten sanottu, niin ei se multa ole pois jos haluaa värkkäillä.
CHAIRBORNE - USB Troop

veeteetee

#24
Kokovaippainen = luoti jossa luodin kärjen sulkee vaippa. Jos vaippa ei sulje luotia ts. luoti ei ole kokovaippainen, on lain edessä aivan sama, laajeneeko luoti tai ei => lyijyluoti tai vaikka umpumessinkiluoti on laillinen, vaikkei välttämättä hyvä. Sama pätee tinanokkaan.

kompressiolataaja

#25
Niin miksi => koska voi

Etäisyys jolle on tarkoitus vaikuttaa on luokkaa 5-150m eli puhutaan hyvin lyhyistä etäisyyksistä ainakin omasta mielestä.

Eli jos lähtökohta tilanne on se että lähdet aamun valjetessa kaikki varusteet kannossa metsälle ja palaat vähän ennen hämärän tuloa tai joskus sen jälkeen riippuen päivän kulusta.

-Lähtökohtaisesti: haulikko+ reppu+ kivääri.

Kiväärin käyttö tarkoitus ensisijaisesti pienriista. Toisen kiväärin kantaminen ei tunnu kovin hyvältä ajatukselta.

Olisihan 6.5X47 parempi ratkaisu jos ei tarvitse ottaa kantaa siihen mitä luoti tekee ohilaukauksen sattuessa? Eli kun ase käy eri latauksilla lähinnä korkeus suunnassa eri kohtaan on mahdollista ampua eri etäisyyksille sellaisilla luodeilla ja latauksilla että pystyy ylipäätään ampumaan. Täällä kun on tuota asutusta kuitenkin sen verran että mielummin varmistan taustan kartalta ennen laukausta.



Hyvästä suur-riista luodista on melkein yhtä monta mielipidettä kuin on ampujaakin => on kaadettu s-headilla ja tavallisella, Oryx ja vulkan, Silvertip, ja tällähetkellä isomalle riistalle tarjotaan Noslerin ballistic tip merkkistä luotia 308 11.7g  45cm piippu eikä ole paljoa tarvinut ihmetellä onko laukaus vaikuttanut? esim: tupla vasat viime viikonloppuna, eka lyhistyi niille jalansijoilleen osumasta ja toinen heitti voltin ja jäi ketarat ojossa ojanpohjalle pötköttämään=> osuma ratkaisee.



Joku sitten kysyy että miksi ett ammu täyteisellä? No 930 ms on parempi kuin 500 ms ja omassa haulin heittimessä kun piippu ei ole kiinteesti kiinni rungossa on osunnassa toivomisen varaa.



Eli se lähinnä kiinostaa että onko kenelläkään kokemusperäistä tietoa tai hyviä arvauksia luodin massan lisäyksestä luodin kärkeen ja siitä seuraavia vaikutuksia lähinnä piipunsuun ja maalin välillä.

Kuinka suuri massan sivupoikkeama saa luodin kääntymään poikittain ilmalennon aikana?

Paljonko on vaikutusta sillä että massan lisäykseen käytetty aine pääsee liikkumaan vaipan sisällä?



Huomenna motonetistä parit työkalut niin saa viikonloppuna märkä sanomalehti kyytiä.   :dance:
Niillä mennään mitä on jaettu.

HJu

#26
Lainaus käyttäjältä: kompressiolataajaNiin miksi => koska voi

Kuinka suuri massan sivupoikkeama saa luodin kääntymään poikittain ilmalennon aikana?

Paljonko on vaikutusta sillä että massan lisäykseen käytetty aine pääsee liikkumaan vaipan sisällä?


Kaupan luodit on yleensä tasapainotettu toimiviksi tehdaskuosissa. Kun keulaan (tai minne tahansa) lisätään painoa niin usein tarkkuus menee. Ainakin yksi tunnettu poikkeus ovat esim 7 ja 8 gramman 6,5mm Scenarit. Niissähän painoero tehdään vain lyijysydämen painoa/määrää muuttamalla. Ulospäin luotien ulkomitat ovat samat. Eli voi toimiakin se painon lisäys kunhan se on kaikissa luodeissa yhtä paljon. Luoti vakautuu periaattessa samalla tavalla jos luodin pituus ei muutu. Suurempi paino voi tosin luodin lähtönopeutta laskea niin paljon että "rajalla" oleva luoti ei saa tarpeeksi nopeutta ja ei vakaudu lähtönopeuteen nähden liian loivassa rihlauksessa.



Jos vaippaluodin luodin sydän pääsee liikkumaan lentovaiheen aikana niin tarkkuus katoaa. Harvemmin se liikkuva sydän eri luotiyksilöissä kuitenkaan liikkuu samalla tavalla. Tykistökalipereissa erilaiset lähtökiihtyvyydestä deaktivoituvat sytyttimen varmistusmekanismit ovat yleisiä ja eivät vaikuta tarkkuuteen käytännössä mitään. Tällöin liikkuva osa on kuitenkin gramman tai parin painoinen ja ammuksen painoa satoja grammoja tai jopa useita kiloja.



Jos luodin massa on pituusakseliin nähden epätasapainossa niin eihän se lennä tarkasti ollenkaan. Voi kokeilla vaikka lasten hyrrällä jonka kylkee teippaa  painavan mutterin. Ei se oikein pyöri tasaisesti yhtään. Eli hyrrävakavoittaminen ei onnistu ja siten tarkkuuttakaan ei rihlan antamalla pyörimisellä voida saavuttaa.



224-kaliperiin on valmistettu sotilaskäyttöä ennakoiden protoluoteja tungsten/wolframi-sydämillä painoluokassa 100 greiniä eli reilu 6,47 grammaa. Luoti on ollut HPBT jossa kärki on stuukattu umpeen. Toimi M-16 aseissa lipassyöttöisenä. Näitä luoteja jos saisi irtotavarana niin 22-250:stä saisi peuralaillisen luodin helposti. Maaliballistiikasta ei tietoa ja rynkkykäytössä mahdolliset hyödyt jäi joko saamatta tai olivat niin pienet että järkyttäviin kustannuksiin nähden projektia ei ensimmäisten testien jälkeen kuulemma katsottu järkeväsi jatkaa. 22-250 antaisi kuitenkin vähän eri lähtönopeudet ja voisi ne siinä toimiakin. Tosin ainakin wolframisydän luoti menee aika herkästi erva-panssariluotiluokkaan ja maaliballistiikka ohuen vaipan hajomaisen lisäksi voi olla aika huonoa. Kaatuva luoti toki tekisi tekojaan sekin mutta meidän metsästusasetus ei tunne "kaatuvaa luotia" hyväksyttävän luotina peuranmetsästyksessä.



Sitten kun homma lähtee aivan lapasesta niin Corbinilta saa vaippoja ja luodin tuotantotyökaluja ja voi tehdä itse omat vaippaludit. Lyijysydäminen 93 greininen 224 -luoti ei välttämättä vakavoidu normi rihlannousuilla. Tasaperäisellä luodilla ja tylpällä keulalla luodin pituutta voisi kyllä saada pienemmäksi kuin noin kaupan 90 greiniset VLD-luodit jotka vaatii 6.5" rihlannousun ainakin 223/5.56 -patruunoiden lähtönopeuksilla.



Oma ennuste on että toimivaa 6 grammaista metsästysluotia ei 224-kaliperiin saada kotikonstein tehtyä. 6-47 Lapua, 6mm XC tai 6mm BR sen sijaan olisi aika helppo nakki aivan kuten 243 Win. Luodiksi joku 100 greininen metsästysluoti ja se on siinä. Mitään uraauurtavaa tässä ei kyllä olisi. Takavaara-aluetta peuralaillsissa kalipereissa on  joka tapauksessa aika reilusti.
Terveisin,


HJu

jthyttin

#27
Joku 95-100gr 6mm luoti läpi .224" kalibrointiholkista, ja sitten niistää kärjestä mahdollisimman paljon pituuden vähentämiseksi ts. vakautuvuuden parantamiseksi.



Bondatut luodit kestänee kalibroinnin paremmin, mutta on ameriikanpojat kalibroineet maailman sivu esim. 375 bondaamattomia luoteja 9.3mm/.366" mittaan, joka tosin prosentuaalisena halkaisijamuutoksena on vain kolmanneksen tuosta 6mm -> 5.6mm. Vahvemmat metsästysluodit myös vaatinevat suurta voimankäyttöä, joten joku 95gr Ballistic Tip, SST tai vaikka Pro Hunter voisi olla soppeli kokeiluun.

Safor

#28
Lainaus käyttäjältä: HJuOma ennuste on että toimivaa 6 grammaista metsästysluotia ei 224-kaliperiin saada kotikonstein tehtyä.

Eikö?

http://fc06.deviantart.net/fs71/f/2012/293/9/6/experimental_bullets_by_safor-d5ie8ue.jpg">

Kompressiolataaja saa selittää tarkemmin.

HJu

#29
Toimiva= tarkka, tehot riittää, toiminta maalissa hyvä ja ennustettava.



Jos onnistuu niin hyvä.
Terveisin,


HJu