Hybridiluoti lämäriin

mysteryman · toukokuu 06, 2010, 20:47

Lämärämiehille hyviä uutisia. Juuri oli toisessa ketjussa puhetta että 338:ssa luotien bc:issä on toivomisenvaraa. Bergerillä ovat huomanneet tämän. Berger on julkaissut 338 kaliiperiin kokonaan uudentyyppisen hybridiluodin. Etuna on mainoksen mukaan se että luoti ei pitäisi olla latauspituuden suhteen niin ronkeli kuin muut VLD tyypin luodit. Sen sijaan BC:n mainostetaan olevan 14 % parempi kuin muiden valmistajien 300 gr. luotien. Käytännössä tämä tuo reippaan 200 metriä lisää yliäänistä lentomatkaa, noin 10 % vähemmän tuulenvientiä ja 1,5 metriä vähemmän putoamaa 1,5 kilsaan. Luodin pitäisi vakautua kaikissa olosuhteissa vielä 10" nousulla. Tuon luodin esittelyn jälkeen melkein harmittaa etten itse omista lämäriä

Tässä koko juttu aiheesta:

http://bulletin.accurateshooter.com/2010/05/berger-bullets-releases-new-338-hybrid-dual-ogive-bullet/">http://bulletin.accurateshooter.com/201 ... ve-bullet/">http://bulletin.accurateshooter.com/2010/05/berger-bullets-releases-new-338-hybrid-dual-ogive-bullet/

Finnfire · toukokuu 07, 2010, 16:54

>900 m/s bc 0.950...

mika · toukokuu 07, 2010, 17:09

itsekin virkaheittona markkinamiehenä odottaisin ennen kun saan ko luotia omaan aseeseen ja kokeilisin. Tuppaa olemaan noi valmistajien antamat tiedot hmmmmm... optimistisia. 300gr luodin lähettäminen yli 900m/s ei onnistu ihan noin vaan lämärillä. Mutta jos tiedot pitää paikkansa niin hieno kuula kaiken kaikkiaan.

mysteryman · toukokuu 07, 2010, 17:36

Bergerin mittaukset ovat olleet melko luotettavia sen jälkeen kun Litz alkoi mittaamaan kaikkien luotien BC:t. Pääsääntöisesti prosentin sisällä todellisesta mutta joissakin tapauksissa mittausvirhe on ollut jopa 3 %.

HJu · toukokuu 07, 2010, 18:11

Luotien BC-mittauksista sen verran että ne pätevät varmasti vain ammuttujen&mitattujen luotien osalta. Valmistustoleranssit elää joten 1:1 tuloksia omalla aseella ei luultavasti saa. Vaikka kaikki tehtäisiin taiteen sääntöjen mukaan.

mysteryman · toukokuu 07, 2010, 18:26

~~Lainaus käyttäjältä: HJu~~Luotien BC-mittauksista sen verran että ne pätevät varmasti vain ammuttujen&mitattujen luotien osalta. Valmistustoleranssit elää joten 1:1 tuloksia omalla aseella ei luultavasti saa. Vaikka kaikki tehtäisiin taiteen sääntöjen mukaan.

Eri mieltä tästä. Valmistustoleranssit paremmilla tehtailla ovat sitä luokkaa että BC:t pätevät valmistuserien välillä selvästi alle prosentin tarkkuudella. Suurin vaihelu on reikäpääluodeissa kärjen halkaisijassa. Valmistusteknisistä syistä tähän jää pieniä heittoja eri eriin mutta mitä pienempi tuo kärki on niin sitä pienempi vaikutus vaihteluilla on. Kärjen vaihteluiden osalta BCssä puhutaan esim bergerin luodeissa prosentin kymmenyksistä. Luodin pinnanlaatu muovautuu hiukan piippukohtaisesti rihlankosketuspinnan osalta mutta ilmesesti nopeasti pyörivässä kappaleessa tämän ilmiön vaikutus on merkityksetön eikä siis edes mitattavissa saati akateemisesti laskettavissa. Sama asia on sovellettavissa myös luodin pinnoituksen puolelle. Sitten vielä pyörimisnopeuden eli rihlannousun vaikutus bchen joka vaikuttaa lähinnä kulmiin kuinka paljon luodin kärjen suunta poikkeaa lentoradan suunnasta lennon aikana. Jos 6 DOF laskennassa oletetaan suurimmat mahdolliset poikkeamat ja pitkä kaari niin keskiarvo-bc voi huonoimmillaan erota jotain pari prosentin kymmenystä jyrkällä ja loivalla rihlauksella. Eli summa summarum tästä. Jos jostakin valmistuserästä napattu luoti on mitattu onnistuneesti niin oikeelliset mittaustulokset pitävät paikkansa kaikissa aseissa ja missä tahansa saman luodin valmistuserässä 1 % tarkkuudella mutta todellisuudessa yleensä vielä tarkemmin.

Tästä on ollut ennenkin puhetta mutta kaikki sitä eivät vieläkään tahdo uskoa että nykyään bc mittaukset ovat niin hyviä että lentoratalaskennan virheet tulevat aivan muualta. Esim lähtönopeudesta jonka tarkka luotettava mittaaminen on ainakin itselläni tällä hetkellä suurin puute.

HJu · toukokuu 07, 2010, 21:57

Mistä tahansa valmistuserästä on aika kova lupaus. Rihlauksissakin on eroja. Esim 308-piipussa nousu vaihtelee 9"-13" ja rihlojen määrä 2, 3, 4, 5, tai 6. Rihlaus polygonaali, 5R tai tavanomainen palkkirihlaus.

Jos kaikkien piippu&rihlauskombojen BC-vaihtelut jäisivät edes saman luotierän kohdalla alle prosentin kymmenyksen haarukkaan niin sehän olisi hienoa. En vaan oikein usko siihen.

mysteryman · toukokuu 07, 2010, 22:08

Joo eipä sitä mitään varmaa tietenkään mistään pysty lupaamaan. Ainahan tulee sekundaa jne... Mutta mittauksiin on joka tapauksessa luotettava koska bcn suhteen ei tarkempia tuloksia ole omilla resursseilla mahdollista saada aikaan.

Eikös nuo prosentin kymmenykset ole juuri niitä akateemisia. Harvassa laskurissa voi edes syöttää bc:tä kolmea desimaalia tarkemmin vaikka tarkempi arvo olisikin tiedossa. Eli jää helposti viimeiset kymmenykset hyödyntämättä. Alle prosentin tarkkuus on loistava ja virhe sen suhteen jää jo melko pieneksi moniin muihin virheisiin nähden. Monissa kaliipereissa tuo prosentti bcssä vastaa noin 0,1 milliradiaania kilometriin.

Finnfire · kesäkuu 01, 2010, 17:41

Jenkeissä on päästy testailemaan.

Cal. .338 LM AI

Piippu 32"

Ruuti 104gr Retumbo

Vauhtia 3066 FPS ~ 920 m/s nopeushajontaa 10 FPS

http://www.snipershide.com/forum/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1843952#Post1843952">//http://www.snipershide.com/forum/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1843952#Post1843952

mika · kesäkuu 02, 2010, 08:51

mikäli ymmärsin oikein niin tossa oli joku improved 338 hylsy. Sisätilavuus oli isompi. Toisaalta omat empiiriset kokemukset 338LM ja 300gr luotien lataamisesta on osoittanut, että ei se hylsyn sisätilavuus ole ongelma vaan paine. Kyllä ton 920m/s vauhdit saa mutta miksi sitä pitää kiisuttaa niin kovaa?

mysteryman · kesäkuu 02, 2010, 12:39

~~Lainaus käyttäjältä: mika~~mikäli ymmärsin oikein niin tossa oli joku improved 338 hylsy. Sisätilavuus oli isompi. Toisaalta omat empiiriset kokemukset 338LM ja 300gr luotien lataamisesta on osoittanut, että ei se hylsyn sisätilavuus ole ongelma vaan paine. Kyllä ton 920m/s vauhdit saa mutta miksi sitä pitää kiisuttaa niin kovaa?

Eikös paineella ja kannun tilavuudella ole aika suuri yhteys... Isommassa kannussa voidaan käyttää hitaampaa ruutia ja lähtöjä saa lisää samoilla paineilla ellei piipun mitta lopu pahasti kesken mutta yleensä näin ei käy. Itse ainakin haluan mennä niin kovaa kuin mahdollista ulkoballististen etujen takia. Yläpäässä tulee vastaan paineet. Käynnin ja lähtönopeuden väliltä valitsen aina paremman käynnin vaikka lähtönopeudesta joutuisi vähän tinkimään.

mika · kesäkuu 02, 2010, 12:55

no kukin tietysti tyylillään. Kyllä siinne 300gr luodin taakse on saanut riittävästi (hidasta)ruutia taakse, että paineet tulee vastaan. En tunne Retumbo ruutia yhtään ja N570 on hitain mitä itse olen käyttänyt. Ko ruutia ei tarvii laittaa edes lähellekään täyteen, että tulee paineet vastaan. Käytössä 800mm pitkä piippu joka lienee imperiaalisilla mitoilla n. +31". Jossain 93 gr jälkeen alkaa nopeus pysymään vakiona ja tulipallo piipun suulla kasvaa. Täyttöaste hysyssä jotain 95%.

En näe kovinkaan paljon merkitystä sillä, että revitään irti se viimeinen 5m/s irti ja kerätään kasa ongelmia kuten piipun nopeampi kuluminen, kuparointi sekä kasvanut rekyyli. Puhumattakaan siitä, että 800mm pitkä piippu alkaa olla normikiväärissä melkosen pitkä kanki. Ampuminen tulee suorittaa ainoastaan makuulta, kun voimat ei riitä....

mysteryman · kesäkuu 02, 2010, 14:12

Itsellä ei ole noista isoista kannuista kokemusta mutta kummalta tuntuu että noilla spekseillä vauhdin tulo loppuisi 93 grainiin. Quickloadinkaan mielestä tuossa ei pitäisi vielä olla mikään raja. Paineet näyttävät olevan siinä jo melko korkealla CIP mitoilla mutta kyllä vauhtia tulee kun ruutia lisää. Ja paineiden nosto pitäisi parantaa paloprosessia entisestään... Suupaineet toki kasvavat ja siten palamaton saattaa vielä paremmin leimahtaa piipun suulla, joka voisi selittää suuliekkiä. Voihan tuo hyvinkin olla että quickload ei osaa ennustaa isojen kannujen paloprosessia jos ruutia lähtee luodin perään runsaasti. Olisi mielenkiintoinen nähdä moinen ihan käytännössä.

Quickloadin mukaan retumbolla voisi olla odotettavissa semmoinen 25 m/s lisää lähtöjä samoilla paineilla sinun aseessa. Jos hylsyn kokoa kasvatetaan hiukan niin 900 m/s voisi olla saavutettavissa mutta 920 on jo melko lujassa 800 mm piipulla.

mika · kesäkuu 02, 2010, 14:34

QLstä sen verran, että pitää olla melko tarkasti mitattu piipun sisämitat ja hylsyn tilavuus ennenkun siltä voidaan odottaa tarkkuutta laskennassa. Es mes QL oletuksilla maksimipaineet tulee vastaan 79gr latauksella jolla on vauhtia 850m/s. Että tällästä. Sen vuoksi teoria on hyvä juttu mutta käytäntö on käytäntö. Isä Aurinkoisen sanoilla:

"Pumagi pumaga, a praktika jest praktika"

mysteryman · kesäkuu 02, 2010, 17:28

~~Lainaus käyttäjältä: mika~~QLstä sen verran, että pitää olla melko tarkasti mitattu piipun sisämitat ja hylsyn tilavuus ennenkun siltä voidaan odottaa tarkkuutta laskennassa. Es mes QL oletuksilla maksimipaineet tulee vastaan 79gr latauksella jolla on vauhtia 850m/s. Että tällästä. Sen vuoksi teoria on hyvä juttu mutta käytäntö on käytäntö. Isä Aurinkoisen sanoilla:

"Pumagi pumaga, a praktika jest praktika"

Osaksi totta osaksi ei. Piipun sisämitoilla ei ole kovin suurta vaikutusta koska vaihtelu niissä on melko pientä. Defaultilla pääsee pitkälle. Hylsyn tilavuus on huomattavasti tärkeämpi... Minun quickloadissa ei default asetuksillakaan olla 79 gr:ssa vielä lähelläkään maksia. Täsmää itseasiassa melko hyvin netistä löytyviin käyttäjien ilmoittamiin mittauksiin. Sitten kun vielä arvaa laittaa hylsytilavuutta summassa noin 5 - 10 % lisää ainakin jos kaulasupistaa hylsyt niin useimmiten ollaan kohtuullisen lähellä... Mutta tällä ei toki ole mitään tekemistä sen kanssa että miksi lähtönopeuden kasvaminen yhtäkkiä lakkaisi vaikka ruutiannosta kasvatetaan. :shock: