Ballistiikkalaskuri I-podille

Aloittaja askomiko, huhtikuu 03, 2009, 02:19

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja 1 2 3 4
Käyttäjän toimet

Scuba-x

#30
joulukuu 09, 2009, 18:02 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Onkos tosta fox ballistic  ohjelmasta kellään kokemuksia. Vaikuttaa ihan asialliselta kotikäyttöön.Useita eri tulostus vaihtoehtoja, kun PCB:llä en saanut tulostettua yhtäkään. Ongelmaa en tiedä miksei ei.



http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html">http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html

mysteryman

#31
joulukuu 09, 2009, 20:03 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: Scuba-xOnkos tosta fox ballistic  ohjelmasta kellään kokemuksia. Vaikuttaa ihan asialliselta kotikäyttöön.Useita eri tulostus vaihtoehtoja, kun PCB:llä en saanut tulostettua yhtäkään. Ongelmaa en tiedä miksei ei.



http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html">http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html


Ihan näppärä ja paljon ominaisuuksia. Pejsan kaavat ovat tosin mielestäni yliarvostettuja... Jos luodille on saatavissa BC ballistiikkafunktiolla joka täsmää luodin ilmanvastuskertoimeen niin tulokset ovat paljon parempia kuin käytettäessä ballistiikkafunktiota joka ei täsmää ja yritettäessä korjata ongelmaa pejsan kaavoilla. Esimerkkinä VLD luodit joille G7 natsaa hyvin mutta yritettäisiin käyttää lentoratalaskennassa G1 funktiota ja pejsan kaavoja.

MSa

#32
joulukuu 09, 2009, 22:22 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: Scuba-xOnkos tosta fox ballistic  ohjelmasta kellään kokemuksia. Vaikuttaa ihan asialliselta kotikäyttöön.Useita eri tulostus vaihtoehtoja, kun PCB:llä en saanut tulostettua yhtäkään. Ongelmaa en tiedä miksei ei.



http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html">http://www.kettunet.com/FoxBallistics.html


Ihan näppärä ja paljon ominaisuuksia. Pejsan kaavat ovat tosin mielestäni yliarvostettuja... Jos luodille on saatavissa BC ballistiikkafunktiolla joka täsmää luodin ilmanvastuskertoimeen niin tulokset ovat paljon parempia kuin käytettäessä ballistiikkafunktiota joka ei täsmää ja yritettäessä korjata ongelmaa pejsan kaavoilla. Esimerkkinä VLD luodit joille G7 natsaa hyvin mutta yritettäisiin käyttää lentoratalaskennassa G1 funktiota ja pejsan kaavoja.



Nyt ei oo mysterymään miettiny tät hommaa vielä tarpeeksi.



Realismia:

- Luodeille ilmoitetut ballistiset kertoimet ovat yleensä

  a)optimistisesti yläkanttiin

  b)ilmaistu vain yhdelle nopeusalueelle  

  c)luodin muotoon nähden väärässä funktiossa (G1)

- Kaikille luodeille on saatavilla G1 BC

- G7-arvo on saatavilla vain ehkä? 0.5% luodeista

- Luodin ilmanvastuskerroin nopeuden funktiona ehkä 0.05% ? luodeista



Käytännössä siis kun otat uuden tuntemattoman kuulan kaupasta, tiedät siitä vain G1 Bc:n. Mites Keijo Kuopiosta tai Tuukka Turusta arvaat näillä eväillä radan 1000m päähän? Jos ilmoitettu G1 BC on pahasti pielessä, laskee Pejsakin pieleen, mutta aina suhteessä vähemmän kuin esim G1 menetelmä johtuen juuri luodin muodon huomioimisesta.



K-arvo määrätään luodille "ulkonäön perusteella

0.4 - suht teräväkärkinen mutta ei ihan HBPT

0.5-0.6 - Scenarin tapainen HPBT luoti

0.6-0.8 - VLD luodit



Esim. Lapua 9,7g LockBase G1 Bc = 0.488 880m/s

- PCB:llä G1 funktiolla ja todetaan että koro 800m päässä on 7,0mrad

- Pejsalla K=0.4: Koro 800m 7,2mrad

- QTU Tutkadatalla: koro 800m 7,8mrad



Pejsan kaavat eivät siis käytä itse mitään G-funktiota taustalla. Luodin G1 ballistisesta kertoimesta lasketaan luodin ilmanvastuskertoimen alkuarvo. Ilmanvastuskäyrän muoto määräytyy sitten omilla _suljetuilla_ kaavoilla.  



Ei Pejsa mikään autuaaksi tekevä ole, mutta kyllä se pitkänmatkanampujan elämää helpottaa kummasti kun pitää arvailla lentoratoja moderneille luodeille joista ei ole kaverian dataa, uutta G7 BC:tä tai tutkadataa. Sitten kun on saatu testidataa kentältä (tai QTU:sta) saa Pejsan kaavat trimmattua JUST eikä melkein kohdalleen. Esim .338LM:n tapauksessa 1500m saakka 0.02mrad tarkkudella. Ei se ihan mopo juttu ole...  :wink:
[url=https]

mysteryman

#33
joulukuu 09, 2009, 23:00 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Älähän nyt MSa. Jos vastaan lyhyesti ei se tarkoita että en ole miettinyt asiaa nokkaani pidemmälle. Monilla on pejsasta juuri sellainen käsitys että se tekee autuaaksi. Tarkoitin kommentillani että on olemassa tarkempiakin tapoja laskea lentoratoja kuin pejsan menetelmä. Myönnän että se on yleensä parempi kuin yksittäinen G1 BC luodille joka ei vastaa G1 projektiilin muotoa. Usein usean G1 BC:n syöttäminen antaa kuitenkin tarkemman tuloksen mikäli näitä on saatavana (esim sierra). Kaikissa menelmissä on omat etunsa. Kuitenkin jos pitää haarukoida luodin BC:tä luodin muodoista niin teen sen mielummin manuaalisesti laskemalla Luodin SD:n ja vertaamalla luodin muotoja luoteihin joista tunnetaan muotokerroin. Tällä menetelmässä pääsee usein aika hyvään tarkkuuteen. Tästä on tietenkin vaivaa paljon enemmän kuin pajsan käytöstä eikä se siksi sovi kaikille. Ei ollut missään vaiheessa tarkoitus moittia pejsaa. Siinä on paljon hyvääkin. Halusin vain ilmaista vaihtoehtoisen mielipiteen ettei kukaan tule mainospuheiden takia harhaanjohdetuksi.



Vaikka monet suosivat BC:n määrittämistä ampumalla niin se on lopulta melko epätarkka keino. Luodin BC:n arviointi putoamasta on vaikeaa tehdä 5 % tarkemmin. Usein lopputulos onkin huonompi kuin valmistajan hiukan ylöspäin pyöristämä BC. Kahdella lähtönopeismittarilla päässee parin - kolmen prosentin tarkkuuteen jos mittarit ovat toisiinsa nähden hyvin kaliproituja ja niiden etäisyys on tarkasti määritelty. Liian usein näissä BC:n määritystesteissä unohdetaan kuitenkin mitata kaikki olennaiset suureet kuten ilmasto-olosuhteet, coriolis jne jotka ovat mittauksen kannalta olennaisia... Ongelmana voidaan pitää myös mittarin arvon tarkkuutta joka on usein absoluuttisesti hiukan väärä. Mittareiden toistotarkkuudet sen sijaan lienevät kohtuullisen hyviä. Hyvän luotitaulukon avulla luodin BC:n pystyy kohtuullisen helposti arvioimaan paremmin kuin lentoratatestin avulla, mikäli luodin muoto ei ole kovin poikkeuksellinen.



Lisäksi G7 BCitä on melko hyvin jaossa nykyään. JBM:n ballisticsin luotitietokanta taitaa olla kattavimpia. G7 funktiokaan ei ole mikään autuaaksi tekevä mutta se toimii omalle luotityypilleen hyvin. Sama pätee aliarvostetulle G1 funktiolle joka toimii melko hyvin tasaperäisille tarkkuusluodeille. Fuktioita on paljon muitakin ja mitään pejsan menelmää ei tarvittaisi jos jokaisen luodin BC ilmoitettaisiin aina sitä parhaiten vastaavassa ballistiikkafunktiossa. Tämä varmaan olisi liian hankalaa ymmärtää pera perusampujalle mutta niin on moni muukin asia.

JRu

#34
joulukuu 10, 2009, 09:48 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
LainaaHalusin vain ilmaista vaihtoehtoisen mielipiteen ettei kukaan tule mainospuheiden takia harhaanjohdetuksi.


Alla esimerkkilentorata Pejsan mallista eräälle satunnaisesti valitulle luodille SYÖTTEENÄ VAIN G7 BC. Pejsan mallin edessä on konversioalgoritmi joka syö G7 BC:tä ja syöttää tuottamansa { BC, retardation coefficient } parin Pejsa- lentoratalaskuriin. Vieressä vertailuksi erään G7 lentoratalaskurin tuloksia samoilla syötteillä. Korokorjaukset mrad.



amet    Pejsa    G7

200    0,4    0,4

300    1,1    1,1

400    1,9    1,9

500    2,8    2,8

600    3,9    3,9

700    5    5

800    6,3    6,3

900    7,8    7,8

1000 9,4    9,4

1100 11,4    11,4

1200 13,6    13,6

1300 16,1    16,1

1400 19,1    19,0

1500 22,6    22,2



Tässä nimenomaisessa tapauksessa luoti menee aliääniseksi alle 1200 metrissä. Siihen nähden minusta ihan riittävän "autuaaksitekevä" kaikenlaiseen käytännön kenttäammuntaan ettei nyt pitäisi itseään ihan harhaanjohdetuksi kokea.



Näkisin MSa:n korostavan nimenomaan sitä, että Pejsan mallia käyttäen pystyy JOPA karkean silmämuna-arvion perusteella määrittämään luodille lentoradan hyvin suurella tarkkuudella yliäänialueelle. Itselläkin on kokemuksena 1060m kylmän piipun laukauksella pelti kumossa ilman mitään muuta infoa luodista kuin valmistajan G1 BC.



Sitä ei tässä korostettu lainkaan, että Pejsan mallin ilmaisuvoima on kaksiulotteisen syöteavaruuden ansiosta aika laaja. Se pystyy toistamaan G1-G7 ja tutkadataa hyvin tarkasti vastaavat lentoradat yliääni- ja joskus myös aliäänialueella. Jos harrastaa enimmäkseen terminaaliballistiikkaa aliäänialueen puolella niin Pejsaa kiistatta parempia vaihtoehtoja on.

MSa

#35
joulukuu 10, 2009, 13:54 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Mysterymän, ollaan samoilla linjoilla sen kanssa mitä kirjoittelet edellä.



On olemassa monia menetelmiä laskea lentorata tarkasti.

- jos osaa ja ymmärtää (esmes sinä)

- jos esim tutkadata tai G7 kerroin on saatavilla



Viittasin edellä siihen käytännön realismiin, eli mitä tietoa ampujille on luodeista saatavilla. 99,5% luodeista vaihtoehdot Tane Tykittäjällä on tasan laskea G1 kertoimella tai Pejsalla G1 + silmämunamuotoanalyysillä koska muuta kuin G1 BC ei ole saatavilla. (Huom 99,99% ampujista = Tane ei osaa luodin muodon perusteella analysoida BC:tä tai muutakaan hifistelyä.)


Lainaus käyttäjältä: MSaEi Pejsa mikään autuaaksi tekevä ole, mutta kyllä se pitkänmatkanampujan elämää helpottaa kummasti kun pitää arvailla lentoratoja moderneille luodeille joista ei ole kaverian dataa, uutta G7 BC:tä tai tutkadataa. Sitten kun on saatu testidataa kentältä (tai QTU:sta) saa Pejsan kaavat trimmattua JUST eikä melkein kohdalleen. Esim .338LM:n tapauksessa 1500m saakka 0.02mrad tarkkudella. Ei se ihan mopo juttu ole...
[url=https]

Scuba-x

#36
joulukuu 10, 2009, 17:56 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Luin tuossa muutaman artikkelin ko. ongelmasta niin ymmärsin, että luotien valmistajat lisäisivät pakkauksiin G7 arvot? Ilmeisesti berger on jo tehnyt näin.

Ymmärsinkö nyt oikein että Boat-tail luodit pitäisi erikseen testata eli ampua ja sitten ruuvata ballistiikkaohjelmassa  kohdalleen ?? Kuulostaa melko työläältä

hommalta. Onko kukaan testannut esim. fox ballistic ohjelmaa, että kuinka paljon pidemmän matkan tarkkuusluotien lentoradat eroaa todellisuudessa tietokone kaariin verrattuna?



http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/BallisticsPrograms.htm">http://www.appliedballisticsllc.com/ind ... ograms.htm">http://www.appliedballisticsllc.com/index_files/BallisticsPrograms.htm



Täytynee jäädä odottelemaan JRu:n ohjelmaa  .. Tossa olisi juttu siitä bergerin luodeista.



http://www.longrangehunting.com/articles/berger-g7-ballistic-coefficient-1.php">http://www.longrangehunting.com/article ... ient-1.php">http://www.longrangehunting.com/articles/berger-g7-ballistic-coefficient-1.php

mysteryman

#37
joulukuu 11, 2009, 00:49 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Hienoa että kommenttini herätti ristiriitaisia mielipiteitä. Nyt kysyjällä ja muilla ketjua lukevilla lienee entistä parempi pohja valita itselleen sopiva laskenta- tai arviointimenetelmä lentoradan määritykseen. Minulle ei sinänsä ole väliä mitä menetelmää kukakin käyttää tai mikä tarkkuus on henkilökohtaisella tasolla riittävä. Tämä valinta täytyy kai jokaisen tehdä itse ajankäytön, rahankäytön ja tarkkuuden välisenä kompromissina. Sen sijaan keskusteleminen ja väitteleminen on minusta mielenkiintoista ajanvietettä. Tosin hyvin harvoin näyttää löytyvän näkökantaani yhteneviä mielipiteitä. Tilastollisesti se tarkoittanee minun olevan usemmiten väärässä... :D

silveri

#38
tammikuu 17, 2010, 16:12 Viimeisin muokkaus: tammikuu 17, 2010, 18:39 käyttäjältä silveri
Asia ei liity suoranaisesti otsikon aiheeseen, mutta...



Luoti: Lapua Scenar 10,0 g (cal. 0,308)

Lähtönopeus: 820 m/s

Kohdistus: 300 m

Lämpötila: +15 C (Standard ICAO)

Kiikarin korkeus piippulinjasta]





QuickTARGET Unlimited - G1



900 m

391 m/s

-766,8 cm (osumapiste alas tähtäyspisteestä 300 m kohdistuksella)





FoxBallistics III



900 m

361 m/s

-802,4 cm (osumapiste alas tähtäyspisteestä 300 m kohdistuksella)





QuickTARGET Unlimited – Radar



900 m

349 m/s

-840,3 cm (osumapiste alas tähtäyspisteestä 300 m kohdistuksella)





Lähinnä kiinnostaa kahden alemman ero osumapisteessä. Tiedän, että G1-funktiolla laskettuna lentorata heittää etenkin pidemmillä matkoilla. Tutkamittaus antaa varmaan oikeaa dataa luodin lentoradasta, mutta heittääkö FoxBallistics III myös noin paljon totuudesta (tutkadatasta)?





Tein vastaavan vertailun Sierra MatchKing 9,2 g (cal. 0,264) -luodilla:



Lähtönopeus]

Kiikarin korkeus piippulinjasta]





QuickTARGET Unlimited - G1



900 m

415 m/s

-712,7 cm



FoxBallistics III



900 m

409 m/s

-717,2 cm



QuickTARGET Unlimited – Radar



900 m

435 m/s

-682,6 cm



Tässä vertailussa G1 ja Fox antavat lähes samat tulokset, kun taas Scenarin tapauksessa Foxin laskemat arvot sattuvat G1]Huom. Lisätty jälkikäteen punaisella fontilla olevat!

mysteryman

#39
tammikuu 17, 2010, 17:24 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lapuan tutkadata ja Bryan litzin G7 bc:t ovat molemmat useimmille luodeille huomattavasti parempia kuin on mahdollista omilla mittauksilla ampumalla määrittää. Laskin samoilla arvoilla kuin silveri käyttäen litzin BCitä. Käytin kiikarikorkeutena 5 cm kun sitä ei ollu mainittu ja laskentaohjelmana ilmaista JBM ballisticsiä (sisältää litzin BC:t). Tulokset ovat seuraavia:



Scenarille: 900m: -840.0 cm ja 342 m/s



Sierra MatchKingingille 900m:  -689.3 cm ja 427 m/s



Ovat näemmä tosi lähellä lapuan tutkadataa niinkuin pitääkin. Näin pienet erot voivat tulla jo luotierien välillä, piipun rihlojen määrällä tai luotien pinnoituksella. On melkoinen kaveri joka ampumalla määrittää kumpi noista on omalle kompinaatiolle tarkempi data :D.... En halua enää palata aikaisempaan keskusteluun pejsasta mutta tässä osaltaan perusteita kommenteilleni.

JRu

#40
tammikuu 17, 2010, 17:47 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Pejsalla



10g Scenar path @ 900 m -842 cm , v900 344 m/s.

142 SMK v900 427 m/s.



Ei tosiaan täydellinen laskentamalli mutta 0,02 mrad korovirhettä 900 metrissä => reiät löytyy kyllä taulusta...

mysteryman

#41
tammikuu 17, 2010, 17:51 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Lainaus käyttäjältä: JRuPejsalla



10g Scenar path @ 900 m -842 cm , v900 344 m/s.

142 SMK v900 427 m/s.



Ei tosiaan täydellinen laskentamalli mutta 0,02 mrad korovirhettä 900 metrissä => reiät löytyy kyllä taulusta...


Toisella kierroksella näyttää kaikki osuvan kohdalleen... Mistä G lähtödata ja missä muodossa syötetty?

JRu

#42
tammikuu 17, 2010, 18:17 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Tulokset saatiin standardi Pejsan solverilla ja kahdella eri algoritmilla, toinen ( case SMK ) on "G7->Pejsa" analyyttinen konversioalgoritmi ja toinen ( case Scenar ) on "QTU tutkadata -> Pejsa" iteroiva optimoija.

Foster

#43
tammikuu 25, 2010, 12:49 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
Voisikohan joku ystävällinen sielu, joka omistaa ballistiikka-ohjelman, tehdä laskelman seuraavan latauksen lentoradasta:



1. Luotina 12 gr Lapua scenar moly

2. Rutina N150 43 grainia



Pitäisikö lähtönopeus mitata, jotta yksilölliset ominaisuudet saadaan tietoon vai päästäänkö noilla tiedoilla mitenkään järkevään tarkkuuteen? :shifty:

JRu

#44
tammikuu 25, 2010, 13:24 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Guest
En anna paljon toivoa näillä lähtödatoilla => Ei tietoa kaliberista ( muuta kuin .30cal väljyys ) tai piipun pituudesta, moly-luodit tuo oman lisänsä epävarmuuteen, entä onko hylsyt täyssupistettu vai ammuttu kerran pesään sopivaksi ja sen jälkeen kaulasupistettu, mikä nalli, mikä latauspituus...



Kyllä ainoa luotettava tapa selvittää lähtönopeus on mitata se. Jollekin pitkälle matkalle käytetystä korosta voi yrittää päätellä mutta siihenkin vaikuttaa refraktio, ilmavirtaukset jne joten parhaimmillaan pääsee ehkä +/- parin naksun tarkkuuteen. Kyllähän silläkin pelti kaatuu mutta ei se minusta kunnollista nopeudenmittausta vastaa.



Itse mä olen edelleen vailla chronyja parempaa nopeudenmittausmenetelmää. Toi ampumalinjan ja nirsoilevien anturien linjaaminen keskenään oikeaan asentoon ja heitot aurinkoisesta/pilvisestä/sateisesta/jne. kelistä ei oikein tyydytä. Vieläkin tekisi mieli aloittaa projekti piezoanturien kanssa mutta kun se 24h vaan mahtuu vuorokauteen...
Tulosta
Siirry ylös Sivuja 1 2 3 4
Käyttäjän toimet