Main Menu

Kuitutukki

Aloittaja VTu, tammikuu 09, 2005, 22:35

« edellinen - seuraava »

VTu

Tuossa petausjuttuja lukiessani huomasin mm. Koheltajalla olevan melkoisesti hyviä vinkkejä, siispä toivottavasti tähänkin aiheeseen löytyy hyviä ehdotuksia... Ja sitten alustuksesta itse asiaan!



Valmistin viime talvena lasikuitutukin koko tukin mittaisella alumiinisella petauspalkilla, periaatteena 'kokemus opettaa'. Ja opettihan se, mm. paremman tavan koko laminointiin. Lisäksi nykyinen ase on ihan mahdottoman raskas, johtuen hyvin pitkälti tukista. Ja rumakin tuosta tekeleestä tuli, vaikkei se olekaan kuin sivuseikka. Mielessä on ruvennut siintelemään uuden, paremman tukin teko.



Ongelmana on muotti: sopiva tukki olisi kyllä tiedossa, mutta siihen ei saisi jäädä jälkiä 'kopioinnista', kun ei ole oma. Käsittääkseni vaihtoehtoina on valmistaa alkuperäisestä tukista esim. kipsimuotti, johon sitten laminoidaan lasikuitua, tai päällystää originaalikappale Gelcoatilla (tai jotain sinne päin) ja laminoida kuidut sitten tämän 'muotin' sisään. Jälkimmäinen ei ole tuttu prosessi, joten liekö se edes noin menee?



Millä aineella alkuperäinen tukki kannattaisi käsitellä ennen kipsipaljuun laittoa, jottei kipsi tarttuisi siihen kiinni? Tai vaihtoehto kahden kohdalla ettei tuo Gelcoat tartu kiinni?



Tarkentavia kysymyksiä kannattaa esittää, jos ei valjennut mitä ajan takaa... :)

SO

#1
:idea:

Itse tekisin seuraavasti:

Teippiä mallitukin päälle suojaksi.

Teipin päälle vaha/irroitusaine ja sitten gelcoat. Gelcoat jää (toivottavasti) valmiiseen muottiin kiinni ja tekee "sileän" pinnan. Tämän gelcoatin päälle laminoidaan hartsilla lasikuitumattoa. Jokaisen kerroksen jälkeen kannattaa yrittää poistaa ilma pois mahdollisimman tarkkaan kerrosten välistä esim. pensselillä.

Kun on tarpeeksi 4-5 kerrosta laminoinut, annetaan kuivua. Sen jälkeen irroitetaan muotti. Muotin sisäpintaa voi vielä korjailla mikäli se ei ole ihan tyydyttävä.



Lopullisen tukin voi sitten tehdä vaikka hiilikuidusta. Kun se kuitenkin maksaa, kannattaa alimpiin kerroksiin (eli niihin jotka tulee näkyviin) laittaa hiilikuitua ja sitten väliin lasikuitua budjetti syistä. Tämä on ihan yleisesti käytetty "kusetus". Hiilikuitu tulisi laminoida epoksihartsilla tosin joskus on onnistuneesti laminoitu lasikuituun tarkoitetulla polyesterihartsilla joka on myös halvempaa. H-kuitumatto ei kovin helposti sitten taivu "tiukkoihin" paikkoihin ja kannattaa yrittää ostaa maltillisen paksua mattoa, vaikka sitä joutuisikin laittaamaan useamman kerroksen. Kuitumatot on hyvä laminoida ristikkäin että saa lujuutta paremmin valmiiseen kappaleeseen.



H-kuitua varten olisi hyvä olla alipainepussi, joka "imee" kuidun muottia vasten kovettumisvaiheessa, onnistuu myös ilman sitä. Apuna voi käyttää myös infrapunalämpövaloa joka nopeuttaa kovettumista oleellisesti. Kannattaa tutustua myös keltaisen irroituskankaseen joka imee liian epoksin pois jättäen mattapinnan.

Siinä tuo pääpiirteittäin, lisäksi hiomista ja hankaamista. Kannatta käyttää hengityssuojainta ja suojata paikat hyvin kun tuo meinaa on hiukan sottaista puuhaa ja pääkin mene sekaisin.



Valmiin tukin pintaa ei kannata välttämättä hioa, koska kuitujen katketessa sen ominaisuudet häviää. Kannattaa panostaa hyvän muotin tekemiseen. Sitähän voi sitten miettiä tekekö umpinaisen vai onton ja miten paksun ja mistä kohti halkaisee ja miten saa pois muotista. Reikiä poratessa terät tylsyy äkkiä, samoin voi odottaa koneistettaessa. Jos lopullinen pinta on epätasainen, kuten yleensä, voi sitä tasoittaa jälkeenpäin epoksilla. Ja monesti kun laittaa paljon epoksia, ei hiilikuidusta tulevaa painonsäästöä huomaa muualla kuin lompakossa...

 :wink:



Työlästä puuhaa mutta jos on hyvä verstas ja paljon aikaa niin kannattaa kokeilla.

kampsa

#2
ei siihen tukkiin mitään teippiä tarvi ensin laittaa.riittää kun hyvin vahaa 3kertaan ensin sitten irroitus aine vain päälle,joka täytyy myös osata oikein levittää siihen. tukin voi maalata muottiin valmiiksi ja sitten laminoida se.lopputulos valmis maalattu tukki.aramidi kuitua ja rihmaa voi käyttää vahvikkeena myös,erit,vahvaa ja kevyttä kuitua jota käytetään mm,nosto taljoissa.
\"asialliset hommat aina hoirethan,vaikka muuten eletäänkin kuin siat pellos\"

Koheltaja

#3
No mutta nyt kuulostaa siltä että on ammattilaiset liikkeellä  :wink:



Montako tukkia olette väkertäneet? Oletteko koskaan tehnyt niin että styrofoamista on ensin tehty perustukki ja siihen on sitten laminoitu hiilikuitua/aramiidia päälle?



Itsellä on tämä foami sisuksinen tukki pyörinyt mielessä viime kesästä asti mutta en ole vielä aloittanut sen tekemistä.
Kylätason ampuja

kampsa

#4
en nyt ammattilaiseksi mene itseäni kehumaan,mutta uskon asiasta jotain tietäväni. olen aikaisemmin rakennellut suihkumoottori lennokkien muotteja ja niistä laminoinu valmiita osia itelle ja välillä kavereille. materiaaleina niissä hiili,aramidi, kevlar,lasikuitu kankaat ja rihmat tai rovingit tarpeen mukaan paikoissa jossa lujuutta tarvitaan. mielestäni hiiltä kannattaa käyttää vain erityistä lujuutta ja jäykkyyttä vaativissa paikoissa,kun sekin kankaana painaa jo enemmälti aika lailla.kiväärin tukissa kannattaa mielestäni miettiä tarkkaan etukäteen missä tosiaan lujuutta tarvitaan,ja miettiä sen mukaan laminaatin koostumus ym jäykisteet valmiiksi,eikä vasta sitten kun hartsit onjo muotissa ja kiire painaa niskaan kun esim,kipa geigi. epoxin purkkiaika on noin 35-45minsaa  lämpötilasta riippuen missä työskennellään.kuidut tietysti pitää olla kans etukäteen leikattu. olen itekin miettiny kuitutukki projektia mutta toistaiseksi olen laittanu hankkeen jäihin,kun muottien tekeminen on aika työläs juttu ja siksi niitä ei kannata tehdä yhden tukin takia.pitäisi olla useampi joka haluaisi samanlaisen tukin jotta homma tosiaan kannattaa,,omassa projektissa oli ajatellu käyttää ns "sandwich"rakennetta,eli kerosittain kuitua ja 3mm paksua polyuretaani levyä välissä jolla kasvatetaan riittävä paksuus seinämälle kohtuullisella kuitumäärällä kun kuitu imee hartsia itseensä noin 1.2kertaisesti painoonsa nähden ja siksi kuitua ei kannata muurata hirveästi,varsinkaan tarvitaan paksumpi seinämäistä laminaattia.vakuumi laminointi on tapa jolla saadaan erittäin kevyitä ja lujia laminaatteja aikaan,mutta en sitä silti suosita sitä ellet ole perehtynyt asiaan.vaatii erikois juttuja kuten alipainekompressorin,paineensäätimet, pussit,ja erinlaisen muotin kuin tavallinen laminointi,kun alipaineen voima on aika uskomaton.0.5bar vacuumi kehittää jopa 600-700kg:n pintapaineen neliö sentille muotissa ja siksi muotit täytyy olla erittäin lujat ja ,osat valmistetaan 2 puolikkaana ja kovettuneina vasta puoliskat yhdistetään. normaali laminoinnissa osat voidaan yhdistää hartsin vielä ollessa pehmeää. vacuuni laminoinnista vielä sen verran että työtekniikat täytyy olla hallussa tai muuten huomaat hiovasi alipainepussia tukinpäältä pois kun tekniikka petti ja seon jäsähtäny mukaan tai sitten pohjatyöt ei ole onnistunu ja laminaatti ja muotti onkin yhtä puuta,, ja homma alkaa alusta,, mutta jos homma on hallussa saa muutaman tunnin työn jälkeen muotit avattua ihmetellä tod,kevyttä valmiiksi pintaväreissä olevaa uniikki tukkia jotka tod näk,on 100 kertaa parempia kuin jokin mc millan esimerkiksi.onhan se kuidusta tehty mutta hinta laatu suhde ei vakuuta. paksu laminaatti polyuretaani vaahdolla täytettynä ei voi olla hyvä kaikinpuolin,,olisivat edes tehneet niin että puoliskojen liitokset olisivat kohdillaan eikä 1mm eri tasassa,näyttää kurjalta ulospäin eikä saa kittaamatta siistiksi(anteeksi millanien omistajat,oma mielipide) jää vähän väkisin maku et priima hinta sekunda tuotteesta,, jos tukin teko edelleen kiinnostaa niin suositan kun itse tekemällä siitä saat juuri niin hyvän ja hienon kuin haluat,,,
\"asialliset hommat aina hoirethan,vaikka muuten eletäänkin kuin siat pellos\"

SO

#5
En minäkään ole yhtään tukkia tehnyt eikä ole käynyt mielessäkään. Kokemusta on ilmankerääjistä ja ilmanohjaimista, splittereistä, siivistä yms.nelipyöräisiin liittyvästä tavarasta.

Sitähän on mahdollista teettää muotti suoraan 3D kuvasta jonka kone jyrsii, jos tosiaan haluaa tuollaiseen ryhtyä ja että on tarpeeksi porukkaa mukana. Tosin tukki tarvitsee ensin mallintaa.

jartsu

#6
Onko teillä tukin muoti jolla ulko kuori saadaan tehtyä vai teettekö ensin sen jostain tietystä tukista.

JpL

#7
Osaako kukaan sanoa, millainen käyttömahdollisuus on McMillanin tukeissa Nagantin lukolle? Onko kellään tietoa? Himoan tuota A2-tukkia.
- \"Olen halunnut tehdä elämässäni vain kolmea asiaa: Kirjoittaa, metsästää, ja rakastaa.\"


VTu

#8
Itselleni olen siis tehnyt yhden tukin, joka oli se harjoittelukappale. Kaverille tehtiin sen jälkeen paljon hienompi, kevyempi ja muutenkin parempi. Nyt olisi vuorossa se kolmas.



Mites Kampsa tuon polyuretaanilevyn kanssa, mistä sitä saa ja millaista se on? En ole polyuretaanin kanssa tietääkseni pelannut kuin vaahtona... :roll:



Itselläni ei ole aikomusta rakentaa hiilikuitutukkia, ainakaan vielä. En itse asiassa aikonut edes käyttää hiiltä vahvikkeena, mutta sietääpä miettiä. :P



Jartsulle tiedoksi, että ensimmäiseen projektiin tein peukalonreikätukin mallin itse, toisessa käytettiin jo olemassa olevaa tukkia mallina. Hiukan sitä muokattiin ennen muotin tekoa (kämmenpahkan muotoilua jne) ja lopputulos ei kaupallista häpeä. Muotinhan ei tarvitse kestää juuri mitään mekaanisia rasituksia, eli sen voi tehdä hyvinkin helposti työstettävästä aineesta.



Tähän asti keskustelu on pyörinyt juuri niissä sfääreissä, jossa sen toivoinkin olevan! Uusia ideoita jne... :D

kampsa

#9
niin kyllähän ensin pitäis olla plugi eli malli josta muotti sitten valmistetaan. plugin voi tehdä puusta tai foamista hiomalla ja sitten kuitu päälle.jos niin onnellisessa asemassa on et on käytettävissä 3d jyrsin ja joku joka osaa tehdä mallentaa kappaleen ja tehdä sitten ohjelman sille.plugiin kannattaa uhrata aikaa,koska muottien pinnan laatu tasan sama kuin pluginkin kun muotti on jäljennös tästä plugista. muottien pintojen korjailu jälkeenpäin voi olla aika tuskaisaa hommaa,,ja jos muottien sisä pinta on kovin epätasainen tms,,aiheuttaa runsaasti päänvaivaa viimeistään kun laminaattia yritetään irrottaa muotista. tarraa aika lujaan kiinni jos muoteissa on kovin huono pinnanlaatu.plugin pinta tehdään kuiduttamalla foamin tms,päälle ja sitten voidaan laitta ruisku tai tavallinen kitti päälle ja hiotaan ja kitataan kunnes pinta valmis plugin ylimaalausta varten.maalauksen jälkeen plugin pinta kiillotetaan ja vahataan 3kertaa. tämän jälkeen siirrytään muotin valmistukseen joka alkaa erotuslevyn teolla.erotuslevyn avulla tehdään muottien liitos pinnat.erotus levyksi käy vaikka filmi vaneri tai lastulevy jossa melamiini pinta johon sahataan tarkka siluetti  plugista. seuraavaksi plugi upotetaan puóleksi erotuslevyn sisään,tuetaan liikkumattomaksi siihen ja tarvittaessa reunoilla mahdollisesti olevat raot tiivistetään mehiläisvaha pohjaisella muovailu vahalla.tässä vaiheessa irrotus aineen vuoro. sitten aloitetaan muotin teko tekemällä jäykähkö seos epoxi-piituhka sotkua,tai voidaan käyttää gelgoattia myös,kumpi nyt vain.. sitä levitetään tasainen paksuhko kerros koko erotuslevyn ja plugin yli mielellään väh 2mm kerros.seuraavaksi pitää täyttää pyöreähköksi erotuslevyn ja plugin liitos kulmat samalla tökötillä,että kuitu taipuu paremmin kulmasta eikä jää ilma onteloa sinne.kuidutus aloitetaan ohuella kankaalla 2 kerrosta sitten sirrytään paksumpiin kunnes haluttu muotin seinämävahvuus saavutetaan.puolikas kun on kovettu 2vrk:n ajan irroitetaan varovasti erotuslevy irroittamatta plugia ja laminoitua muotinpuolikasta toisistaan.erotuslevyn irrottua käännetään plugin puhdaspuoli ylös ja edellä kuvatusti tehdään toinen puolikas.molemmat puolet ollessa valmiit ennen muotin halkaisua siistitään reunat ja porataan erotuspintojen läpi kohdistus reikiä riittävä määrä,joiden avulla myöhemmin muotit saadaan tarkasti taas yhteen. tässä plugi-muotti prosessi lyhyesti.uretaani levyä,kuituja ja hartseja saa kevra oy:stä ja bang&co:sta vantaalta.
\"asialliset hommat aina hoirethan,vaikka muuten eletäänkin kuin siat pellos\"

VTu

#10
Kiitokset Kampsalle pitkästä ja melkoisen valaisevasta vastauksesta. Vastausten johdosta on nyt herännyt pari kysymystä, joihin varmaan vastaus löytyy helposti ja hakematta...



Erotuslevyä ei kai laiteta takaisin enää toisen puolikkaan valmistuksen ajaksi, vai kuinka? Eli ensimmäisen puolikkaan irroituslevyä vasten ollut pinta tulee sitten suoraan kakkospuolen pintaa vasten. Käsitelläänkö tämä pinta irroitusaineella ennen toisen puolikkaan laminoinnin aloittamista?



Toinen asia on sitten mallikappale, joka on siis 'oikea' tukki, eikä oma. Tuota kun ei passaa lakata, maalata tai tehdä muutakaan 'pysyvää'. Vahaaminen onnistunee, mutta kyllähän tuollainen valmis tukki on jo aika sileä valmiiksikin, eli tuskin tarvitseekaan mitään kittailu- yms juttuja. Miten pienet epätasaisuudet alkavat aiheuttaa ongelmia tuon muotin ja laminoidun tukin irrottamisessa (esim. karhennukset)?

kampsa

#11
eipä kestä jos jollekin on tuosta selostuksesta apua,niin hyvä. erotuslevyä ei todellakaan käytetä kuin ensimmäisen muotin puolikkaan laminoinnin ajan ja sen jäleltä syntynyt tasopinta toimii erotuspintana toiselle puolikkaalle.laminaattiin syntynyt"uusi erotus pinta" täytyy käsitellä samoin myös kuin plugi eli vahata 3kertaa ja levittää irroitusaine.plugina käytetään 1:1 kokoista ja muodoilleen kohdalla olevaa kuin valmiin haluat olevan.plugin pinnanlaatu on tärkeä asia ,siksi että kaikki karheudet ja epätasaisuudet aikaan sen että laminoitu osa tarttuu kiinni noihin epätasaisuuksiin ja lujasti! irroittaminen muoteista ei välttämättä onnistu ilman että muotit eivät siinä vahingoitu tai sitten voi käydä niin ettei laminoitua osaa saada sitä rikkomatta enään irti,,ja taas homma vesittyy,,itse olen sitä mieltä että vahana ainoastaan mehiläisvaha pohjaista tavaraa ja mielellään erikoisesti muottivahaa. kaverin tekemät muotit oli roskis tavaraa ekan työn jälkeen kun oli käyttänyt synteettistä vahaa joka tod,näk, ei kestänyt epoxi hartsin kemikaaleja vaan petti tuhoisin seurauksin. norslip on ainakin kokemuksieni mukaan erinomainen irroitusaine. josta aiemmin mainitsin että pitää osata levittää oikein että toimisi kuten pitää.valmista kalvoa vahatussa muotissa ei edes huomaa ja osat irtoaa kun suunnilleen vähän ravistaa.valmista irroituskalvo pintaa ei saa käsin kosketella kun seon kuivunut.sama koskee lopullista muottivahapintaa kun se on kiillotettu valmiiksi irrotusainetta varten.sormissa on aina hikeä ja rasvaa jossa suoloja jotka polttavat vahaa pois.irroitusaineen levityksen voin neuvoa tarkemmin jos joku tosiaan haluaa kokeilla laminointia?  tärkeitä asioita  liittyen osien muottiin maalaukseen ovat: suositan 2komponentti automaaleja,kestävät ja kovettuvat läpikotaisin ja värivalikoima laaja. ei saa ohentaa ollenkaan maalatessa muottiin, syystä että liuottimet saattavat polttaa vahat ja irroitusaineet niin että osat jämähtää jumiin.kokemuksia asiasta kaveri piirissäkin,,maalaus tehdään useina ruiskutuksina ja heikkona sumuna,syystä että muuten maali hylkiytyy lonteiksi muottiin ja yhtenäistä tiivistä maalipintaa ei saada aikaan.maalattua pintaa muotissa ei saa kosketella käsin,jää rasvaa sormista ja ei tartu laminaattiin kunnolla kiinni.muottiin maalattu kappale kiiltää ja siksi ainakin camo värityksiä tehdessä se ei ole hyvä asia ja siksi tav,mattalakka tai 2k lakka lopuksi päälle  höystettynä erityisellä"mattakomponentilla" ovat hyvä juttu.sikkensin 2k maaleihin ainakin löytyy kyseinen aine. muista en tiedä kun olen käyttänyt ainostaan sikkensin maaleja.aiemmin mainittu polyuretaani levy on aika kovaa ja huokoista ja tarkoitettu juuri sandwich laminaatteihin 2 kuitukerroksen väliin.antaa jäykkyyttä ja taipuu kaarevillekin pinnoille. vaihtoehtoina  myös balsapuu saponilakalla lakattuna molemmin puolin ettei ime hartsia.saa ainakin pienoismalli harraste liikkeistä levytavarana rimoina ym,,1-30mm paksuuksina ja eri kovuuksina ja painoisina. huono puoli on ettei taivu kovin helposti joten käyttö rajoittuu suoriin tasopintoihin,,eiköhän tässä taas toviksi ole asiaa tuumattavaksi väelle,,,
\"asialliset hommat aina hoirethan,vaikka muuten eletäänkin kuin siat pellos\"

SO

#12
Vielä tuohon muotista irroittamiseen; jos kappale ei koputtamalla heti irtoa on paineilmalla puhaltaminen ainakin omien kokemuksien mukaan toiminut hyvin.

kampsa

#13
no tuo koputtelu oli noin vertauskuvannollinen ilmaisu. paineilma on hyvä ja suositeltava.ei ainakaan vahingoita muotteja tai irroitettavaa osaa,,ja jos kaikki on onnistunut ei muuta siihen tarvitsekaan.
\"asialliset hommat aina hoirethan,vaikka muuten eletäänkin kuin siat pellos\"

VTu

#14
Eilen illalla katselin http://www.kevra.fi/">Kevran sivuilta mitä kaikkea jännää sitä voisi tukkiin käyttää ja löytyihän niitä... :shock:



Onko kenelläkään kokemuksia tuollaisesta silikonimuotista? Lainaan Kevran sivuilta bongaamaani tuote-esittelyä:
Lainaus käyttäjältä: KevraWacker-Chemie on maailman johtavia silikonien valmistajia. Elastosil-tuotemerkin alla myytäviä 2-komponenttisia huoneenlämpötilassa vulkanoituvia silikoneja käytetään jäljennösten ja erilaisten kolmiulotteisten mallien teossa teollisuudessa, taiteessa, käsityössä ja erilaisten monumenttien suojelussa. Elastosil-tuotteilla voidaan tehdä kopioita historiallisista taideteoksista tai prototyyppejä sähkö-,elektroniikka-,auto-ja ilmailuteollisuudelle. Myös huonekalujen koristeiden muotteina sekä posliini- ja keramiikka teollisuuden muotteina näitä silikoneja käytetään yleisesti. Lisäksi tuotevalikoimaamme kuuluvat 1-komponenttiset silikoniliimat sekä lukuisat silikonin apuaineet.

Vaikuttaisi juuri sopivalta aineelta valmiin tukin kopioimiseen ilman sen alkuperäisen sotkemista, eikä hintakaan ollut mitenkään paha. Huonoja puolia, joita tulee mieleen?



Valmis tukki on tarkoitus maalata vihreäksi, sävyllä joka tunnetaan mm. nimellä "Kimmo Kenttävihreä". Tuo maali on melkoista mömmöä, eikä se mene käytössä olevasta ruiskusta läpi. Onko tuolla muottiin maalaamisella jokin salattu merkitys, vai onko lopputulos periaatteessa sama maalataanko tukki muottiin vai valmiina (tavoitteena nimenomaan mattapinta)?