6.5 mm todelliset BC:t?

susi1 · toukokuu 18, 2008, 04:04

Onko jollakin faktatietoa 9 grammasen scenarin todellisista ballistisista kertoimista eri nopeuksilla?

Pitäis tehdä vähän taulukoita ulkoballistiikasta, enkä luota lapuan ilmoittamaan BC:hen joka on 0.615. Quick load ilmoittaa BC:t standard ICAO 0.574 ja standard Metro 0.584. Olisi kuitenkin mukava tietää mikä mahtaa olla se todellinen BC eri nopeuksilla ja eri matkoilla, jotta saisi tehtyä mahdollisimman tarkat taulukot.

Eli jos jollain on tietoa ja viitsimystä niin vois vaikka postailla lukuja kaikkien käytettäväksi tänne nettiin.

kiitos.

Poikma · toukokuu 18, 2008, 14:05

Minulla QL antaa 9g Scenarille BC:t 0,610 (ICAO) ja 0,621 (METRO).

Jos lähtönopeus on n. 900 m/s tai vähän yli, käytä BC:tä 0,610. On ampumalla todennettu reilusti yli kilometriin.

susi1 · toukokuu 18, 2008, 19:11

Itselläni ei ainakaan tule paikkaansa pitäviä tietoja edes 500 metrin matkalle noilla BC kertoimilla ja omilla lähtönopeuksilla.

Omat lähdöt pyörii nykyisellä latauksella + 5-10 asteen kelillä 830-840 m/s, jos korot lasketaan QL:n omilla arvoilla niin osumat ovat vajaat 15 cm tähtäyspisteen alle tuolla 500 metrissä... Eli jos löytyy lisää BC arvoja tai muita valaisevia ideoita niin kuunnellaan mielellään ja edelleen ne mitatut BC:t eri nopeuksille kiinnostaisi kovasti...

jthyttin · toukokuu 18, 2008, 22:40

~~Lainaus käyttäjältä: susi1~~jos korot lasketaan QL:n omilla arvoilla niin osumat ovat vajaat 15 cm tähtäyspisteen alle tuolla 500 metrissä...

Oletko aivan varma esim. kohdistuksesi tarkkuudesta? Ideaalisesti homma pitäis tehdä päinvastoin, eli kohdistaa ase pisimmälle mahdolliselle ampumamatkalle ja laskea naksut niille lyhemmille matkoille joita ei pysty koeampumaan.

Tuommoinen 15cm heitto 500 metrin matkalla syntyy, kun sadasta metristä ase on kohdistettu puolisen senttiä pieleen. Vastaavasti 300m kohdistus saa olla viitisen senttiä väärässä (arvot esimerkinomaisia antamillasi lähtötiedoilla). Pelkästään ampuma-asennon pieni muutos tai tiukempi aseen puristaminen voi saada aikaan tuonkokoisia heittoja...

Poikma · toukokuu 19, 2008, 08:10

~~Lainaa~~Ideaalisesti homma pitäis tehdä päinvastoin, eli kohdistaa ase pisimmälle mahdolliselle ampumamatkalle ja laskea naksut niille lyhemmille matkoille joita ei pysty koeampumaan

Ei se nyt ihan noinkaan mene; pitemmillä matkoilla voi kohdistus mennä helpoiten pieleen, koska eri tekijät (olosuhteet, ampuma-asennot yms.) vaikuttavat lentorataan eniten.

~~Lainaa~~Tuommoinen 15cm heitto 500 metrin matkalla syntyy, kun sadasta metristä ase on kohdistettu puolisen senttiä pieleen

Laskepa uudelleen, ei se ihan noin mene...

JRu · toukokuu 19, 2008, 09:46

~~Lainaa~~Tuommoinen 15cm heitto 500 metrin matkalla syntyy, kun sadasta metristä ase on kohdistettu puolisen senttiä pieleen.

Ei suinkaan. Naksun virhe sadassa metrissä on naksun virhe viidessä sadassa.

Lyödäänpä 10g Scenar ballistiikkakoneeseen. Kohdistettu 100 m , +20 *C , 1000 hPa. v0 = 865 m/s. Ampumaolosuhteet samat. Koro 500 m 3,3 mrad. Tarkoittaa että jos ampuu 100 m kohdistuksella kohti 500 m maalia niin osumapiste on 165 cm tähtäyspisteen alla. Pitää siis säätää koroa tai tähdätä ristikolla 3,3 mrad yli = 33 cm sadassa metrissä = 165 cm viidessä sadassa. Jos sentin ( 0,1 mrad ) kohdistusvirheestä sadassa metrissä johtuen tähdätäänkin ampujan tietämättä vain 32 cm yli ( 3,2 mrad), se vastaa 160 cm koroa viidessä sadassa ja osuma on 5 cm = 0,1 mrad alla.

susi1 · toukokuu 19, 2008, 10:53

Mun aivot ymmärtää asian samalla tavalla kuin JRu:lla.

Voihan toki kohdistuksessakin olla heittoja mutta ei niiden nyt näin isoina pitäisi näkyä ja ei tässä oltu sitä asiaa taivastelemassa vaan niitä ballistisia kertoimia, eli ~~[size=150]~~takas aiheeseen[/size] :wink:

Luodinvalmistajista Sierra taitaa olla ainut joka antaa luodeillensa eri BC:t eri nopeus alueille. Näitä arvoja haettaisiin nyt siis 9g scenarista.

jthyttin · toukokuu 19, 2008, 11:02

My bad. Olin tuossa laskeskellut lähtönopeuden vaikutusta, ja siitä jäänyt päälle tuo absoluuttisiin etäisyyksiin perustuva vertailu. Nyt kun mulkkasin (ballistiikkaohjelman) todellista kohdistusetäisyyttä semmoiseksi että sadassa metrissä osumat olivat esim. 0.5cm alhaalla, oli drop 500 metrissä noin viisinkertainen eli 2.5cm. Hyvä että korjaus tuli nopeasti.

OT:

Kun jouduin asiaa näin pohtimaan, tuli mieleen että näinköhän ainakaan yksinkertaisemmat ballistiikkaohjelmat ottavat huomioon että muutettaessa kiikarin säätöjä (eli esim. kohdistusetäisyyttä) ei kiikarin optinen akseli liiku mihinkään vaan pyssyä veivataan? Voisin kuvitella että jos aseen kulma pidetään vakiona ja käännetään kiikarin optista akselia siten että se leikkaa lentorataa eri kohdissa, päästään kertaluokkaa helpompaan matemaattiseen ongelmaan. Mutta onko aseen kulman muutoksella (esim. 0.05MRAD eli puoli senttiä satasessa) mitään käytännön vaikutusta lentorataan (verrattuna tapaukseen jossa aseen kulma pysyisi vakiona ja kiikaria käännettäisiin)? Isommilla kulmilla ja murkuloilla tietenkin on, mutta silloin päästäänkin ohuempaan ilmaan jne. Pitää varmaan pyrkiä konsultoimaan jotain asiaan vihkiytynyttä, kun oma mielenkiinto ei riitä opusten kahlaamiseen...

JRu · toukokuu 19, 2008, 13:08

~~Lainaa~~Aina ampuminen todellisuudessa voittaa laskennalliset arvaukset.

Piti paikkansa joskus muttei kyllä enää. Killassa on useampiakin aktiiveja joiden käyttämät ( QTU ) ja jopa itse tekemät softat pitää kutinsa 0,1 mrad tarkkuudella tarkkuusluotien yliäänialueella ja joskus pidemmällekin. Eli ennusteet ovat yhteneviä sekä harrastajien ammuntojen että Nammo Lapuan tutkadatan kanssa. Teoria on tullut harppauksin eteenpäin viime vuosina ja enää ei tarvi ampua kaikissa mahdollisissa keleissä koska nyt pystytään luotettavasti ennustamaan yhdestä ( T, P, V0 ) yhdistelmästä korjaukset muihin keleihin, kaikille järkeville ( ja joskus järjettömille ) matkoille. Itsellä on juuri työn alla aiheesta sovellus joka toimii ihan tavallisessa kännykässä, hommaa hankaloittaa vaan kännyvalmistajien huoleton tapa noudattaa ( olla noudattamatta ) standardeja. Mikä toimii vielä PC:llä kännykkäemulaattorissa, saattaakin bugittaa täysin 6630 Nokiassa...

Lyhyellä kohdistuetäisyydellä on helppo määrittää kiertopoikkeamaton ja tuulivaikutukseton sivu. Lisäksi naksun virhe sadassa on naksun virhe kilometrissä joten siinäkään suhteessa ei voita mitään kohdistamalla pidemmälle, minusta on jopa helpompi määrittää kasan keskipisteen paikka naksun tarkkuudella sadassa kuin tuhannessa metrissä.

~~Lainaa~~Aina pitää (...) pohtia miksi meni minne meni.

Tästä samaa mieltä. On vaan nykyään kääntynyt niin päin, että jos osumat ei vastaa ennusteita niin ongelma on jossain muualla kuin ennusteissa. Ase vinossa, v0 muu kuin on odotettu jne. Viime aikoina selitykset ohilaukauksiin on löytynyt käytännön ongelmista ja kun ne on korjattu niin lentoradat on jälleen ruvenneet vastaamaan ennusteita. Tämän voi varmaan allekirjoittaa useampikin TA- kouluttajapankkilainen, joka ampui tänä vuonna 1200-2000 m menestyksekkäästi Niksulassa.

Antaa muuten luottamusta ammuntaan ja välitöntä palautetta omasta suorituksesta, kun tietää että koro tälle matkalle on X ja jos kasa on 0,5 mrad alla ja 0,3 sivulla niin voi miettiä oliko ase sittenkin vähän vinossa... Eikä enää ei tarvi pitää niin hysteerisesti kiinni siitä yhdestä "testatusta" latauksestakaan. Kun latinki vaihtuu niin radalle. Kirjataan ylös T, P ja ammutaan mittariin ( mika huom: Tarkemmin ottaen mittarin yli :lol: ) v0. Mennään kotiin ja tietokone ampuu taulukkoon loput matkat ja kelit väliltä -20 *C 1060 hPa - +30 *C 900 hPa 0-1500 m...

mika · toukokuu 19, 2008, 15:22

~~Lainaus käyttäjältä: JRu~~ ammutaan mittariin ( mika huom: Tarkemmin ottaen mittarin yli :lol: ) v0.

täällä ollaan nimenomaan puhuttu mittariin ampumisesta. :mrgreen:

[OT]

Tosin soitin joskus talvella Mikkisoftan tukeen jotta tarviin apua. Kämppä on kylmillään ja tietokone ei käynnisty. Ne kysy mitä oot tähän asti tehnyt johon vastasin että kirjaimellisesti kaikki mitä manuaalissa luki:

1) connect PC

2) push power ON

3) open Windows

[/OT]

jthyttin · toukokuu 30, 2008, 12:37

~~Lainaus käyttäjältä: jthyttin~~
OT:

Kun jouduin asiaa näin pohtimaan, tuli mieleen että näinköhän ainakaan yksinkertaisemmat ballistiikkaohjelmat ottavat huomioon että muutettaessa kiikarin säätöjä (eli esim. kohdistusetäisyyttä) ei kiikarin optinen akseli liiku mihinkään vaan pyssyä veivataan? Voisin kuvitella että jos aseen kulma pidetään vakiona ja käännetään kiikarin optista akselia siten että se leikkaa lentorataa eri kohdissa, päästään kertaluokkaa helpompaan matemaattiseen ongelmaan. Mutta onko aseen kulman muutoksella (esim. 0.05MRAD eli puoli senttiä satasessa) mitään käytännön vaikutusta lentorataan (verrattuna tapaukseen jossa aseen kulma pysyisi vakiona ja kiikaria käännettäisiin)? Isommilla kulmilla ja murkuloilla tietenkin on, mutta silloin päästäänkin ohuempaan ilmaan jne. Pitää varmaan pyrkiä konsultoimaan jotain asiaan vihkiytynyttä, kun oma mielenkiinto ei riitä opusten kahlaamiseen...

Ylläolevan tiimoilta, kyselin mm. tuosta asiasta "ruudinkeksijältä" (rocket engineer) ja päädyin siihen käsitykseen että yleisimmät softat (ns. Siacci-menetelmää käyttävät eli 90% kaupallisista softista) käyttävät piipun kulmaa lentorata-iteraatiossa (ts. tähtäinlinja pidetään fiksattuna ja piippukulmaa arvotaan kunnes päästään haluttuun lopputulokseen kohdistusetäisyyden suhteen). Mutta piippukulman fyysistä vaikutusta ei oteta muuten huomioon (ts. x-suuntaisen lähtönopeuden laskua yms.)

Kuitenkaan näillä ampumakulmilla piippukulmalla ei ole mitään merkitystä. Esim. MSA:n 2k laukausten piippukulma jää alle 2 asteen (2 astetta = 120MOA ~= 34.9MRAD), jolloin lähtönopeutta "menetetään" luokkaa 0.5m/s (cosini 2 asteesta on 0.9994). Hukkuu täysin muuhun kohinaan...

MSa · toukokuu 30, 2008, 13:59

~~Lainaus käyttäjältä: jthyttin~~
~~Lainaus käyttäjältä: jthyttin~~
OT:

Kun jouduin asiaa näin pohtimaan, tuli mieleen että näinköhän ainakaan yksinkertaisemmat ballistiikkaohjelmat ottavat huomioon että muutettaessa kiikarin säätöjä (eli esim. kohdistusetäisyyttä) ei kiikarin optinen akseli liiku mihinkään vaan pyssyä veivataan? Voisin kuvitella että jos aseen kulma pidetään vakiona ja käännetään kiikarin optista akselia siten että se leikkaa lentorataa eri kohdissa, päästään kertaluokkaa helpompaan matemaattiseen ongelmaan. Mutta onko aseen kulman muutoksella (esim. 0.05MRAD eli puoli senttiä satasessa) mitään käytännön vaikutusta lentorataan (verrattuna tapaukseen jossa aseen kulma pysyisi vakiona ja kiikaria käännettäisiin)? Isommilla kulmilla ja murkuloilla tietenkin on, mutta silloin päästäänkin ohuempaan ilmaan jne. Pitää varmaan pyrkiä konsultoimaan jotain asiaan vihkiytynyttä, kun oma mielenkiinto ei riitä opusten kahlaamiseen...

Ylläolevan tiimoilta, kyselin mm. tuosta asiasta "ruudinkeksijältä" (rocket engineer) ja päädyin siihen käsitykseen että yleisimmät softat (ns. Siacci-menetelmää käyttävät eli 90% kaupallisista softista) käyttävät piipun kulmaa lentorata-iteraatiossa (ts. tähtäinlinja pidetään fiksattuna ja piippukulmaa arvotaan kunnes päästään haluttuun lopputulokseen kohdistusetäisyyden suhteen). Mutta piippukulman fyysistä vaikutusta ei oteta muuten huomioon (ts. x-suuntaisen lähtönopeuden laskua yms.)

Kuitenkaan näillä ampumakulmilla piippukulmalla ei ole mitään merkitystä. Esim. MSA:n 2k laukausten piippukulma jää alle 2 asteen (2 astetta = 120MOA ~= 34.9MRAD), jolloin lähtönopeutta "menetetään" luokkaa 0.5m/s (cosini 2 asteesta on 0.9994). Hukkuu täysin muuhun kohinaan...

Oikeassa olet. Käytännössä homma menee näin, että luoti ammutaan vaakasuoraan ja se alkaa pudota irrottuaan piipusta ==> drop(x). eli syntyy kaareva rata ampumaetäisyyden funktiona. LOS(x) = tähtäinlinja = suora ja se laitetaan leikkaamaan drop(x) ampumaetäisyydellä esim x=100. Iterointia ei tarvita jos drop(x) on ratkaistavissa yksinkertaisesti (esim pejsa). Jos joudutaan integroimaan ratkaisu silloin menee iteroinnin puolelle.

TARKKA-AMPUJAKILTA

6.5 mm todelliset BC:t?

susi1

Poikma

susi1

jthyttin

Poikma

JRu

susi1

jthyttin

JRu

mika

jthyttin

MSa

MSa

jsr85

HJu