SAKO oikoo piippuja?!

Aloittaja Y-P, syyskuu 28, 2007, 09:34

« edellinen - seuraava »

Y-P

Tämä nyt ei niin suoraan TA-touhuun ehkä liity mutta avaudun täällä kumminkin...



Katselin eilen JIM -kanavalta Vapaata Riistaa -ohjelmaa jonka tuotantotiimi oli käynyt SAKO:n tehtaalla kuvaamassa kuinka luodikko tehdään. Ohjelma sinänsä ei tehnyt suurtakaan vaikutusta asioiden käsittelyn jäädessä hyvin pintapuoliseksi, mutta yksi noin neljässä sekunnissa mainittu ja näytetty asia kiinnitti huomioni kun puhuttiin luodikon piipun valmistusprosessista:



Kanuunaporatut piippuaihiot rihlataan kylmätaonnalla ja sen jälkeen taonnan jännitykset poistetaan lämpökäsittelyllä. -OK meikäläisen mielestä.

Tämän jälkeen piippu oikaistaan, pesitetään ja sorvataan ulkomuotoonsa???!!! -Olen tässä asiassa manan majoille menneen PTK:n linjoilla siinä että kun näin menetellään niin alkujaan hieman "kiero" piipunreikä alkaa ammuttaessa lämmetessään "muistaa" alkuperäisen muotonsa ja silloin tietysti käynti häviää kun kanki elää. Ainakin jonkinmoinen lämpökäsittely olisi siis suotavaa oikaisun jälkeenkin tehdä, mutta siitä ei ainakaan tässä ohjelmassa ollut mainintaa. Mielestäni parasta olisi jättää vähän kiero reikä kieroon, jolloin se tikaa samaa läjää lämmetessäänkin. Pahasti kieroon poratut kanget menee tietysti hylkyyn, ja koko oikaisupuristimen voisi hävittää jonnekin.



Metsästyskäytössä tämä ei varmaan vaikuta niin paljon kun suurelta osin ammutaan kylmällä piipulla, mutta kohdistusammunnat vaikeutuvat varmasti kun aina pitäisi periaatteessa odottaa että piippu jäähtyy vakiolämpötilaan, jos haluaa tarkkana olla. Perinteisissä ratalajeissa (esim vakiokivääri) tällä on varmasti merkitystä, puhumattakaan kasa-ammunnasta. (No kasaväellä on tietysti kanget tilaustavaraa Hart, Shilen, Lilja yms)



En tiedä vaahtoanko turhaan / vanhastaan tiedetystä asiasta, mutta mulle oli uutta että SAKO käyttää tällaista prosessia. Kiinnostaisi tietää sovelletaanko tätä toimintatapaa kaikkiin SAKO:n valmistamiin luodikon piippuihin vai onko esim TRG:n piiput valittu / valmistettu jotenkin erikseen..?
-Y-P-

er

#1
Paha tuohon on muuta sanoa kuin että testataan. Eka laaki on luonnollisesti yleensä eri paikassa. En ainakaan itse ole havainnut hajonnan lisääntyvän piipun lämmetessä, joten jos asialla ei ole vaikutusta toimivuuteen, niin taitaa olla sama juttu kuin Msa:n rosopinta piipun kanssa. Jollei asia vaikuta käytiin, niin väliäkö sillä on miten se on tehty.
Train hard--->Fight easy

HJu

#2
Sako tekee piiput takomalla. On luonnollista että piiput vähän vääntylilevät koska piippu materiaali kuitenkin hieman vaihtelee ja sen takia kanget ovat yksilöitä. Sako on aina oikonut piippujaan eikä siinä ole mitään vikaa jos kyse on käyttöpelistä esim. hirvestykseen. Kuumana käytettäviin tarkkuusaseisiin metdoi ei tietenkään ole mikään takuu hyvälle tarkkuudelle mutta ilmeisesti laatukontrolli on vähän tarkempaa kuin esim. Tikka T3:ssa.



Täysin epätarkasta TRG:sta en ole kuullut mutta jos ei ammu alle 1 MOAn kasoja laatupatruunoilla 300m niin voi sanoa että ase ei täytä tarkkuusvaatimusta mikä tuon hintaiselle härvelille on aivan minimi.



Harva tarkkuuspiippukaan muillakaan valmistusmetodeilla on ns. luonnonsuora. Kanuunaporan kun pitäisi mennä koko kangen läpi suoraan. Useinkaan aivan näin ei tapahdu eikä rihlausmetodi edes hirveästi vaikuta asiaan. Jos perusreikä on vinossa niin aika sama miten se rihlaus tehdään.



Lopputulos ratkaisee: Jos aseella osuu niin se on hyvä. Jos ei osu niin se on huono. Sakoilla on yleensä osuttu kohtuu hyvin.
Terveisin,


HJu

Y-P

#3
Lainaus käyttäjältä: HJuHarva tarkkuuspiippukaan muillakaan valmistusmetodeilla on ns. luonnonsuora. Kanuunaporan kun pitäisi mennä koko kangen läpi suoraan. Useinkaan aivan näin ei tapahdu eikä rihlausmetodi edes hirveästi vaikuta asiaan.


Näinhän se nimenomaan on. Mutta edelleen olen sitä mieltä että pieniä heittoja piippureijän suoruudessa on turha ruveta oikomaan, tekee vain hallaa "kuumakäynnin" tarkkuudelle jos/kun metalliin jää jännityksiä. Jos taas heitot on isoja niin kanki hylkyyn ja seuraava peliin.



Mitenkähän paha tapaus on liian kiero oikaistavaksi ja kuinka pieneen kierouteen puolestaan puututaan oikaisutoimenpitein kun puhutaan SAKO:n laadunvalvonnasta ?



Ja tottahan se on että SAKO:n pyssyillä osuu useimmat käyttäjät ihan riittävän tarkasti, tämä nyt on vaan taas tätä hifistelyä...
-Y-P-

Arnold

#4
Piipun oikaisusta (tai suoristuksesta) liikkuu niin paljon ristiriitaista tietoa netissä, lehdissä sekä kirjoissa, että harva osaa suoraa totuutta asiaan sanoa. Mutta usein lainaamastani Robert Rinker 'in kirjasta Understanding Firearm Ballistics löytyy hieman asiaa piipun suoristuksesta. Referoin muutamaa kohtaa tähän (kirja on kirjoitettu niin jenkkityylisesti, että referoinnin laatu voi kärsiä):



Piipun suoristus ja tarkastus vaatii taitoa, kokemusta ja kärsivällisyyttä... ...halpoihin piippuihin ei paljoakaan vaivaa nähdä, joten värähtelyt ja muut piipun liikkeet ovat suurempia kuin niiden pitäisi olla. Laadukkaimmat piiput lämpökäsitellään huolella ja jännitykset laukaistaan. Kuten vanhat koneistajat tietävät, suoristusprosessin taonta muokkaa teräksen mikrorakennetta sekä vähentää jännityksiä. Mitä enemmän piippua oikeistaa, sitä vähemmän siihen jää jännityksiä, mikäli oikeisu on tehty oikein.



Ja sitten toisaalla kirjassa...



Mikäli piippu on ulkopinnalta suora, mutta piipunreikä ei ole. Piippu vääntyy lämmetessään, jolloin osumapiste vaeltaa, jolloin hyvää kasaa ei piipulla voida ampua.



Ja sitten omaa mututuntumaa...



Eli piipun oikeisu ei huononna käyntiä, kunhan se vain maltettaisiin tehdä huolellisesti oikealla tavalla. Kuitenkin piipun reikä on saatava (tavalla tai toisella) suoraksi ennen ulkopinnan sorvausta. Sillä mikäli "vähän kieroa" piippu ei suoristetaisi ennen ulkopinnan sorvausta piipun lämpeneminen silti vääntäisi kasaa johonkin.  En tiedä oikeaa tapaa suoristaa piippua, mutta luullakseni taontakoneella korkeimpaan kohtaan napauttelu on parempi tapa kuin kitkaruuvi-puristimella suoristaminen.



Mutta helpoimmalla pääsee...



Kun ostaa piipun sellaiselta valmistajalta, jonka tuotteilla kasamiehet rohmuavat mitaleita.