Knock down theory

er · helmikuu 23, 2007, 21:33

Juttelin tuossa juuri Heinolan amujien siluettijaoston vetäjän kanssa. Puhe käänty kuinkas muuten aseisiin ja nimenomaan siluettikivääreihin. Kuuleman mukaan 95% kilpaa ampuvista ampuu nykyään 6,5X55Swe:llä. Ongelmana noilla 6,5mm aseilla ei ole osuminen vaan kaatoteho 500m matkalla. Usein käy kuulemma niin että raskaimmat Lapualaiset vain kongaa 500m matkalla.308win ladattuna 12g scenarilla kaataa kuulemma puhtaasti. Kaikki luodit tekee kipeää osuessaan, mutta onko massan kautta saatu energia kuitenkin tehokkaampaa kuin korkean nopeuden kautta saatu teho. Tähänhän John Taylor päätyi knock down teoriassaan. Tähän samaan tulokseen pääsi mm pohjoismainen tutkimusryhmä joka, havaitsi raskasluotisten kaliibereiden selkeästi kaatavan nopeammin kun osuma on keukolaaki(lyhyempi pakomatka). Kärkikolmikon muodosti 1. 458win mag 2. 45-70Gov 3. 338(win ja LM). Muut taaplasi selkästi perässä. Kummana poikkeuksena teoriaan oli kuitenkin 9,3X62 joka ei toiminut oletusti. Ilmeisesti massan suhde vauhtiin 9,3mm aseilla ei ole yhtä hyvä kuin 45 ja 338 aseilla. Massan pirullisuuden ovat amerikkalaiset joutuneet karvaasti totemaan niin IRAKI:ssa kuin AFGANISTANISSA:kin. AK vaikuttaa maaliin kuitenkin nopeammin kuin parhaan teränsä menettäneet 5,56Naton luodit.sillä seurauksella että pirullista 7,62X39 paukkua ampuvat soturit kerkeävät tekemään pahaa. (Semi raskaisiin luoteihin siirtymisen myötähän 5,56 menetti räjähtävän terminaaliballistiikkansa) Eli jos luoti kevenee radikaalisti niin energian on selkeästi noustava yli raskaan luodin tehon, jotta se olisi käytännössä tehokkaampi ja vain keskivauhtinen luoti ei ole erityisen tehokas. Eli jos joskus ta-aseille laitetaan kisoihin jokin tehoraja, niin olisiko knock down theory kuitenkin oikeampi tapa kuin laskennalliset joulet.

SO · helmikuu 24, 2007, 09:45

~~Lainaus käyttäjältä: er~~Kaikki luodit tekee kipeää osuessaan, mutta onko massan kautta saatu energia kuitenkin tehokkaampaa kuin korkean nopeuden kautta saatu teho. Tähänhän John Taylor päätyi knock down teoriassaan.

0,5mv^2 = energia [J]

0,5*0,012g*500^2=1500J

0,5*0,008g*700^2=1960J

massa*nopeus=liikemäärä [gm/s]

12g*500m/s=6000 gm/s

8g*700m/s=5600 gm/s

er · helmikuu 24, 2007, 10:52

Kertauksena Taylorin kaava.

(Luodin paino graineina*luodin läpimitta tuumina*luodin lähtönopeus jalkoina sekunnissa)/7000

Laskeskelin kaavalla eri kaliiperien kaatotehoja

5,56NATO 62grainin luoti ja nopeus 3100fps=6,0KO

7,62X39 122grainin luoti ja nopeus 2400fps=12,54KO

6,5X55Swe 140grainin luoti ja nopeus 2550fps =15,01KO

308Win180grainin luoti ja nopeus 2620fps =20,21KO

30-06Spring 180grainin luoti ja nopeus 2700fps=20,82 KO

338LM 250grainin luoti ja nopeus 2950fps=35,61KO

50BMG 720grainin luoti ja nopeus 2810fps=144,51KO

Ta käytön kannalta olisi kait viisaampaa käyttää nopeutta esim 300m kohdalta kuin lähtönopeutta.

jartsu · helmikuu 24, 2007, 10:58

458 500gr kuula nopeus 2150=70.33KO

JRu · helmikuu 24, 2007, 11:28

Taylorin kaava on suunniteltu norsujahtia silmälläpitäen ja se kyllä näkyy kun kaavan laatijan mielestä luodinnopeudelle riittävä arvio on sen nopeus piipunsuulla. :roll:

Jos Taylorin kaavaa haluaa välttämättä TA- käyttöön soveltuvien patruunoiden vertailussa käyttää niin syöttää siihen sitten vauhdit maalissa eikä piipunsuulla ja saa edes jotenkin vertailukelpoista dataa. Puolessa kilometrissä erot BC:ssä alkaa näkyä siinä määrin että osa luodeista on hidastunut 100 m/s muita enemmän mutta kaava edelleen väittää järkkymättä että KO factor ei ole muuttunut mihinkään.

Siluettiesimerkissä taas liikemäärän säilymislaki viittaa kyllä .308 kaatotehoon mutta niin kauan kun potentiaalinen sotilaallinen uhka ei tule terästlätkien suunnalta niin eiköhän parempi mittari ole kuitenkin viedä gelatiiniblokki sinne 500 m matkalle koska se kuvaa paremmin luodin käyttäytymistä lihaskudoksessa. Toisena testinä sille gelatiinille voi vielä vetää luotiliivit päälle jos haluaa. Luulen että kummassakin tapauksessa samantyyppistä mutta eripainoista luotia käytettäessä (esim. 6,5 mm 9g ja .308 12g Scenar) ruotsinmauser ei juuri joudu häpeään.

Itse asiassa voin tehdä killan käyttöön gelatiiniblokit jos on kiinnostusta.

JHa · helmikuu 24, 2007, 14:31

Joo. Voisi olla mukava tarkastella miltä näyttää osumat 500 m ja 1000 m päässä eri kalibereilla. Kiinnostaisi nähdä erityisesti miten Scenari käyttäytyy. Eli hommiin vaan, jos saat tukiaisia raaka-aineille. :lol:

er · helmikuu 24, 2007, 17:39

Testataan vaan. Olisi kiva tietää paitsi kaliiberien ero, niin myös se onko geneven sopimuksen kokovaipa pakko tuulesta temmattu, eli miten Scenar käyttäytyy maalissa menetettyään nopeutta.

Voin tulla oman torrakon kanssa testailemaan, niin saadaan isovelikin verrokikiksi. Gelatiini kustannukset voidaan hoitaa jakamalla ampujien kesken. Miten ois parin viikon päästä Syndalenissa. Olellista on tietty dokumentoida haavakanavien läpimitta ja tunkeuma sekä ulos ja sisääntulot sekä numeerisesti että kuvin.

Taylorin kaava ei ole aukoton, mutta kyllä se suuntaa antaa. Ohessa KO:t Lapuan tehdaspaukuille.

      0m   400m 600m

6,5x55 9g Scenar   13,76KO   10,65KO   9,27KO (Piippu 740mm)

308 10,85g Scenar   19,25KO   13,76KO   11,41KO(Piippu 660mm)

308 12g Scenar   19,64KO   14,36KO   12,12KO (Piippu 660mm)

338LM 16,2g LB    36,24KO   29,00KO   25,70KO (Piippu 690mm)

Koheltaja · helmikuu 24, 2007, 18:19

Gelatiinin kanssa kannattaa odottaa kevättä ja lämpimiä kelejä, jäinen gelatiini kun ei oikein toimi :wink:

JRu · helmikuu 24, 2007, 19:22

Pistää vähän alkoholia sekaan niin pysyy sulana ja vastaa muutenkin koostumukseltaan ankaran pohjoisen tyypillistä taistelijaa