Kenttäkelpoinen tarkka-ammuntapatruuna...

LSa · helmikuu 02, 2007, 04:04

...omaan käyttöön – omalle aseelle.

~~Esa Paananen, Koheltaja... ja kaikki muut - osaaminen jakoon!~~

PL · helmikuu 02, 2007, 11:41

Omalle aseelle (.338 LM TRG-42) kenttäkelpoisena latauksena olen käyttänyt kahta eri latausta. Kokeiluja on ollut useita mutta nämä toimivat.

Lataus 1. (käytän esim kisoissa)

Luoti: Lapua scenar 16,2 g

Hylsy: Lapua kokosupistettu

Ruuti: N170

Nalli: Federal 215

Lähtönopeus: V3 (+20 ast cels) n.880 m/s

Latauspituus:93,2 mm

Lataus2. (En juurikaan käytä enää mutta erittäin toimiva patruuna).

Luoti: Lapua Lockbase 16,2 g

Hylsy: Lapua kokosupistettu

Ruuti: N165

Nalli: Federal 215

Lähtönopeus: V3 (+20 ast cels) n. 890 m/s

Latauspituus:93,2 mm

Perustelut:

Kokosupistettu hylsy:

-toimivasyöttöja ulosveto ääritilanteissa

-kaulasupistetut mielestäni tiukkoja koska esin ulosveto vaatii voimaa aseessani

Lapuan luodit

-parasta mitä rahalla saa

N 100 sarjan ruuti stabillia

-N 500 ruudeista huonoja kokemuksia lähtönopeusvaihtelut ruuti tuntuu vanhenevan yms. outouksia...

Molemmat lataukset turvallisia eli ei ole haettu maksimaalista lähtönopeutta

Molempien latauksien lentorata identtinen 1000 metriin asti

-Ei vaadi eri taulukoita ja Zeiss Findotin BDC pitää paikkansa 750 m asti

Perusidea:

Kaksi toimintavarmaa tarkkaa patruunaa Findotin BDC:n lentoradoilla (myös pv:n patruuna yhteensopiva)

Mikä tarkkuus riittää ? Riippuu ajatellusta ampumaetäisyydestä ja maalista mutta jos maalina vihollistaistelija niin:

0-700 metriä 1 MOA

700 - 1000 metriä 2/3 MOA

Mikä turhaa hifistelyä ?

Molyluodit

Kaulasorvaus

Hylsyjen punnitus

Rihlakosketus

Muu vast kasa-ammunta puolen jutut...

LSa · helmikuu 02, 2007, 13:50

~~Lainaus käyttäjältä: PL~~Omalle aseelle (.338 LM TRG-42) kenttäkelpoisena latauksena olen käyttänyt kahta eri latausta. Kokeiluja on ollut useita mutta nämä toimivat.

Miten päädyit näihin? Mitkä oli kriteerit? Miten testasit? jne.

Tässä on foorumi johon voi ja pitää vuodattaa kaikki hiljainen tieto.

PL · helmikuu 02, 2007, 16:28

Jos lähdetään alusta niin hylsyn ja luodin valmistajan valintakriteereinä oli varma saatavuus ja laatu eli kotimainen tavara. Tähän vaikutti hyvät kokemukset muilla kaliipereilla.

Patruunan piti olla helppo jälleenladata ja toiveissa oli mahdollisuus käyttää ruudin annostelijaa mutta kuten tiedossa jo on, karkeajyväisen ruudin määrä heittelee annostelijaa käytettäessä aika paljon.

Nallin valinta perustui tehdaspatruunan nalliin. Ihan alusssa minulla oli Remingtonin magnum nalleja mutta niitä käytettäessä oli syttymisviivettä ihan korvin kuultavan paljon ja käynti oli huono.

Alussa käytin N560 ruutia scenarin kanssa mutta kun puoli vuotta vanhoissa patruunoissa lähtönopeus oli pudonnut yli 20 m/s niin luovuin mokomasta purusta.

Molemmat lataukset koeammuttu Niinisalossa 1000m asti ja vaikka kuvittelin muuta niin lentoradat ovat käytänössä yhtenevät. Testaaminen on jatkunut Syndalenissa monia kertoja ja olen tyytyväinen.

HJu · helmikuu 02, 2007, 20:28

Itse olen aina täyssupistanut kaikki kiväärinpatruunat koska aseeni ovat aika tiukkapesäisiä kiväärejä. JJ94 338LM, Lynx 94 308T ja JJ91L/Mäkinen 7.62X39T. Jälkimmäistä tosin en ole ladannut vain koe-eriä.

Komponentit:

Hylsy: Tarkkuuspatruunoissa mainituissa kalipereissa Lapua. Syynä hyvä laatu, siedettävä hinta ja hyvä saatavuus. Käytännössä Suomessa saa Lapuan hylsyä usein halvemmalla kuin vastaavaa Winsua ja laadullisesti Lapua pesee Winsun mennen tullen.

Luoti: Lapuan Scenarit lähinnä taas samoista syistä. Viime aikoina tosin olen noita tilannut kimppatilauksissa Saksasta koska sieltä niitä saa isommissa noin 30% halvemmalla postikuluineen. Tarkoitus on myös testata Bergerin .338 -luoteja kun tulevat markkinoille.

Nalli: Federal 215 tai 215M 338LM:ään (saatavuus vähän vaihtelee, en pysty ulosmittamaan Match-versiosta parempaa tarkkuutta). Yleisesti tätä pidetään isoille magnum-hylsyille parhaiten sytyttävän nallina mitä kaupasta saa.

308:iin nalli on Federal 210 ihan vaan saatavuussyistä. Ainakin toimii kaikilla keleillä., suurempia tarkkuus- ja vertailutestejä en ole tehnyt.

Ruudit: Kaikkea kannattaa kokeilla Vihtavuorelta. 338LM: N560, 308: N150, hyviä kokemuksia myös N550, 7.62X39T: N120 mutta hitaampaa esim. N130 tarkoitus jossain vaiheessa kokeilla 9.7 Lock basen kanssa. HUOM: Ase pulttilukko 515mm piipulla.

Maailmalta saattaisi 338LM:ään löytyä parempiakin ruuteja esim. Alliant RL22 mutta koska saatavuus on Suomessa nolla niin en vaivaa päätäni noilla. N570:stä on tarkoitus kokeilla kevänä aikana.

Pari hyvää latausta.

Lataus 1. (käytän 338LM:ssä aina ja kaikessa tällä hetkellä)

Luoti: Lapua scenar 16,2 g

Hylsy: Lapua kokosupistettu

Ruuti: N560, 88,0 grein (taulukon SELVÄSTI ylittävä lataus)

Nalli: Federal 215

Lähtönopeus: V3 (+8 ast cels) n.905 m/s , +20C noin 915-920m/s

Latauspituus:91,7 mm (aseeseeni ei pidempi lataus mahdu)

Lataus 2. (308T:hen toimiva 1000m lataus)

Luoti: Lapua LockBase 11,0 g

Hylsy: Lapua kokosupistettu

Ruuti: N550; 48,0 grein (taulukon ylittävä lataus)

Nalli: Federal 210

Lähtönopeus: V3 (+12 ast cels) n.853 m/s ,

Latauspituus:71,7 mm

Ammuttu Niinisalossa. 100 lks:n jälkeen luodit alkoi 1000m paikkeilla tulla lievästi vinossa tauluu ja 1100m matkalla luodit "katosi". Seuraavana päivänä puhtaasta piipusta 1000m osumat taulussa oli pyöreitä.

Lataus 2. (308T:hen lupaava pitkän matkan lataus)

Luoti: Lapua Scenar 10,0 g

Hylsy: Lapua kokosupistettu

Ruuti: N150; 47,0 grein (taulukon lievästi ylittävä lataus)

Nalli: Federal 210

Lähtönopeus: V3 (+10 ast cels) n.898 m/s ,

Latauspituus:72,8 mm (pidempi ei mahdu lippaaseen)

Erittäin tarkka 300m matkalla. Pidemmälle en ole vielä päässyt kokeilemaan.

HJu · helmikuu 02, 2007, 20:47

Hylsyjen käsittelystä periaatteella "Näin minä teen".

1. Nykyään ostan Lapuan hylsyt uusina kaupasta.

2.Vakioin nallitaskut Sinclairin nallitaskukalvaimella. En tiedä parantaako tarkkuutta mutta ainakin vakioi nallin syvyyden ja helpottaa nallien asennusta. Nallituksessa tuntee että nallit menee vakiovoimalla aina samalla tavalla. Vakioinnin teen kerran hylsyn elinaikana.

3. Kalvan liekkikanavat hylsyn suupuolesta Sinclairin työkalulla. Taaskaan en tiedä onko hyöty suuri vai ei. En usko että olisi haittaa. Vakioinnin teen kerran hylsyn elinaikana.

4.Uudet hylsyt nallitan, ruuditin ja luoditan suoraan. En täyssupista uusia hylsyjä.

5. Ammutut hylsyt täyssupistan kaikki siten että hylsyn olkapäätä lasken ammutusta hylsystä 0.002-0.003" mutta ei enempää ettei hylsyt seuraavalla kierroksella veny turhan paljon. Pieni supistus on hyvä olla muuten voi likaisessa patruunapesässä tulla ahdasta . Hyvä hylsyrasva on tärkeää tässä supistuspuuhassa.

Mainittakoon että 100 308Win hylsystä tulee muutama (ehkä 4-5) greiniä messinkipurua joten hylsyt on aika hyviä jo sellaisenaan.

En sorvaa hylsynkauloja. 308T-pesäiseen hyvälaatuinen 308Win hylsy on ainakin minun ampumataidoilla riittävän nafti ilman että toimintavarmuus kärsii. Jotkut kisa-ampujat maailmalla ovat sitä mieltä että tämä kaulansorvaus pitäisi tehdä. Itse en jaksa panostaa koska ilmankin osuu aika hyvin.

Hylsynpituuden vakioinnista ei vielä kokemuksia.

Hylsyjen ja valmiiden patruunoiden punnitsemista olen muutaman kerran tehnyt 100kpl erästä ja seuraavassa vähän tuloksia uusista hylsyistä joille en vielä ole tehnyt mitään:

308 Lapuan hylsyt:

Mediaani   173 (greiniä)

Keskiarvo   172,888

Keskihajonta   0,741453664

Minimi   171,1

Maximi   174,7

Vaihteluväli 3,6 gr.

% kokonaispainosta   2,08 %

En jaksanut vakiointien jälkeen punnita uudestaan mutta luulisin että vaihteluväli olisi todennäköisesti vähän laskenut. Koska en punnintaa tehnyt niin TOKI se olisi voinut noustakin, emme tiedä totuutta. Hyllyssä on 200 uutta hylsyä joten ehkäpä teen vielä ennen-jälkeen punnitukset.

VKK · helmikuu 02, 2007, 21:40

Onkos tuo 47 grs/N150 ja 898 m/s molyscenarilla, vai normaalilla...?

HJu · helmikuu 02, 2007, 23:00

~~Lainaus käyttäjältä: VKK~~Onkos tuo 47 grs/N150 ja 898 m/s molyscenarilla, vai normaalilla...?

Normaalilla. Taitaapi olla vähän normaalia nopeampi N150 erä kyseessä mutta en valita. Tutuilla on ollut N150:llä samaa ilmiötä suurin piirtein samoinhin aikoihin ostetuissa purkeissa. Piippu on 610mm pitkä Lothar Walther 308T-pesällä. Todettakoon vielä että tuo ei ole edes mikään "tappilataus" omassa aseessa. 48,5 greiniä ei antanut vielä painemerkkejä mutta hylsyn täyttö alkoi olla jo 47,5 greinin jälkeen vähän työlästä joten kompromissinä otin tuon 47,0 ennen kuin edes mittasin lähtönopeuksia. Tuo 898 m/s oli niin riittävästi että enempää en ole lähtenyt edes hakemaan. Yleensäkin otan ylipainemerkkien kohdalla aina heti 1,0 greiniä pois 308:ssa ja isommissa patruunoissa.

En käytä molyä toistaiseksi missään koska en ole vakuuttunut että siitä olisi hirveästi hyötyä vähäisemmän kuparoinnin lisäksi. Aliäänilatauksiin minulla on tarkoitus kokeilla molyluoteja. Ongelma on lähinnä siinä että molyluoteja käytettäessä ei tavallisia kannata käyttää sekaisin koska piipyn "molytasapaino" vaihtelee ja piippukitka ainakin teorian mukaan vastaavasti.

LSa · helmikuu 03, 2007, 12:17

Eri tapoja mitata rihlan nousu?

Miten määritellään sopiva latauspituus?

Oletteko tarkistelleet pesän mittoja?

Mistä tietää minkä kokoista luotia kannattaa käyttää?

HJu · helmikuu 03, 2007, 12:30

Lipassyöttöisissä olen tyytynyt siihen että jos lippaan toiminnan kannalta maksimipituuteen ladattu patruuna sopii patruunapesään niin se on sitten se latausmitta.

Yhdessä kiväärissä lippaaseen mahtuisi pidempi patruuna kuin patruunapesään ylimenokartion lyhyyden vuoksi joten siinä on jotunut mittailemaan mitä patruunapesään mahtuu ja ottaa siitä vielä 0,2-0,5mm pois.

Tehdasaseissa usein patruunapesään mahtuu paljon pidempi patruuna kuin lippaaseen. TA-aseessa lipassyöttö on kuitenkin mielestäni perusvaatimus joten lippaan kannalta ylipitkiä patruunoita en ole lataillut.

HJu · helmikuu 09, 2007, 20:44

Latauspaineista vielä muutama mielestäni järkevä käytännön idea.

1) Ammutaan samaa patruunaa/latausta mielellään aina. Opitaan yhden latauksen lentorata pikkuhiljaa takaraivoon saakka ja saadaan olosuhdekorjauksistakin kokemusta.

2) Edellisen vuoksi ei latailla kesä- ja talvilatauksia koska sitten alkaa olemaan liian montaa latausta käytössä ja kun talvikäyttöön tappiin ladattu patruuna ammutaan +27C lämpötiloissa niin voipi tulla paineongelmia.

3) Koska patruunan pitää toimia turvallisesti ja asehäiriöitä aiheuttamatta niin maksimilataukset pitäisi mitoittaa niin että +30C lämpötiloissa ne eivät tuota ongelmia (näin Suomessa, Afrikassa +40C olisi varmaan parempi raja). Talvella tosin kannattaa vielä testata radalla että nalli sytyttää ruutipanoksen luotettavasti. Jos ei sytytä niin kannattaa harkita nallimerkin tai -tyypin vaihtoa. Itsellä on Federalit toimineet kesät talvet.

Itse haen maksimilataukset kesällä siten että lataan uusiin hylsyihin tietyllä luodilla tietyllä latauspituudella 0,5 greinin portain ruutia lisää latausmanuaalin minimin ja maksimin keskeltä aloittaen kunnes ensimmäiset painemerkit tulevat vastaan. Kriittisin olen hylsyn kannan turpoamisen suhteen koska nallit ei aina varoita. Samoin ylosvetäjän tai ulostyöntäjän merkkien painuminen hylsynkantaa kertoo että paineita alkaa olla ainakin minun aseissa. Siitä painemerkkejä antavasta tasosta otetaan heti 1,0 greiniä ruutiannosta pienempään päin ja loput isommalla latauksella olevat patruunat puretaan.

Maksimi-1,0 greinin latausta ladataan 10 kpl ja testaan kuumalla tuleeko ongelmia. Jos ei tule niin tuo on omissa aseissa jatkossa se ehdoton maksimilataus nille komponteille tietyssä aseessa. Siitä voidaan tulla vielä alas jos tarkkuus paranee tai esim. ruudin mahtuminen hylsyyn vähän helpottaa. Lähtönopeudet ei siitä aivan absoluuttisesta maksimista hirveästi laske mutta paineet laskee aika paljon mikä on hyvä asia.

308 Winistä ei tule 300 Win Magia vaikka miten ylilataisi joten ei kannata mahdottomia tavoitella.

HJu · helmikuu 11, 2007, 12:04

Alkuperäisiin kysymyksiin.

Mikä on turhaa hifistelyä TA-patruunoissa ?

1) Mielestäni hylsyjen kaulasorvaus on turhaa ja joskus jopa haitallista jos aseessa on normaali CIP-pesä. Se on valmiiksi vähän väljä maksimitoissakin olevalle patruunalla. Jos patruunan kaulaosaa vielä sorvaillaan ohuemmaksi niin patruunapesä tulee efektiivisesti vain väljemmäksi ja tarkkuus ei ainakaan parane. Lisäksi sorvailu on työlästä, vie aikaa ja kuluttaa hylsyä.

Jos ta-ase on joku kustom-peli johon ei edes tehdaspatruuna mahdu niin silloin toki pitää sorvata mutta voidaan kysyä onko kyseessä edes kenttäkelpoinen ta-ase jos siihen ei vakiopatruunat edes sovi. Kasa-ammunta kun on aivan oma lajinsa.

2) Kaulasupistus on turhaa ainakin jos aseessa on tiukahko patruunapesä esim. TRG-22 tai vastaava. CIP-maksimeilla varustetussa patruunapesässä SAAMI-minimeihin (jenkkivalmistajat käyttää sitä) kokosupistettu hylsy voi tosiaan kulahtaa nopeammin kuin kaulasupistettu. Käyttövarmuus pitää kuitenkin olla etusijalla. Ei armeijoidenkaan patruunat ole kaulasupistettuja.

Aseen tarkkuudeksi riittää ta-kiväärissä 1 MOA 500m metriin 5 laukauksella lipassyöttöisenä. Tarkempi on tietty parempi mutta tuolla jo pärjää. Pidemmille matkoilla aseen ominaisutarkkuus on toki kiva mutta jos olosuhdetekijät ei ole hyvin hallussa niin on lähes sama miten pientä kasaa se ase ampuu.

Ikuisuuskysymys toki on milloin tiedetään että aseen ominaistarkkuus on jotain kun ampujantumpelo on aina kuviossa mukana. Sanoisin näin että jos tyynellä kelillä ampuja/ase/tähtäin/patruuna -kokoonpano pystyy ampumaan 500m matkalle 1 MOAn tai pienempiä kasoja viidellä laukauksella säännöllisesti vähintään 80% ajasta niin se on riittävä taso. Eli puhutaan 146mm kasasta tai pienemmästä mitattuna kahden kauimmaisen luodinreiän keskeltä keskelle.

tt · helmikuu 14, 2007, 19:43

Millä tavalla annostelette hitaat ruudit? Mm. progressiivilaturien ruutiannostelijoissa isojyväisten kivääriruutien annokset heittelevät melko paljon. Oletteko kokeilleet http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=1753">OCW-tekniikkaa?

er · helmikuu 15, 2007, 20:31

Finndotin omistajana kiinostaa paljonko lähtöjä on nostettava että lentoradan saa 750m jälkeen natsaamaan matkarummun asetuksia. Sa- patruuna on ilmeisesti lähtönopeudeltaan 915m/s(noin). Kun tuota Boforsin ruutia ei saa niin vastausta on ilmeisesti lähdettävä hakemaan N-570 ruudin kautta. Vai onko tämä ruuti liian lämpötilaherkkää.

Oma lähtökohtani on että matkarumpu on saatava pelaamaan ainakin jollakin lämpötilalla. Tässä tapauksessa lämpötilaan +12C, jolloin lämpötilan muuttuessa käytetään lämpötilakorjattua etäisyysasetusta. Samoin ilmanpaine korjauksen kanssa.

PL · helmikuu 19, 2007, 22:18

Jos 16,2 g Scenarilla V3=910m/s niin lentorata rupeaa jo oikaisemaan 500m hujakoilla. Lockbasea en ole kokeillut yli 900m/s lähdöillä joten en osaa vastata kysymykseesi täysin. Ilmeisesti täysin matsaava BDC on toiveunta. Kiv 2000 manuaalikin sanoo että BDC pitää paikkansa 600m asti jonka jälkeen asekohtaisten erojen vuoksi lentorata on selvitettävä ampumalla.