TARKKA-AMPUJAKILTA

Lainaus käyttäjältä: KJJ - elokuu 21, 2025, 05:38mites tuo pyörimisjuttu nykyään kun luotien ja ehki piippujenki laatu parantunut?

sitte semmonen kun nuita mailin kahen kilpailukalustojen voittajien vakautumisia laskenu niin niissä ollu reilustikki yli kahen?

Mulla oli noissa ongelmaisissa se S viiden paikkeilla, perinteisesti tarkkuus aseissa on pyritty 1.5-1.6 haarukkaan. Pitkän matkan ammunnassa pitää huomioida että nopeuden laskiessa yliäänisellä alueella tarvitaan tiuhempaa twistiä, eli se S voi piipulla olla reilusti yli kahden jotta parissa kilsassa pysytään 1.5:ssä.

nii ku semmosta muistelen kuulleeni/lukeneeni joskus että kun ylittää tuon 1,5 niin luodin "virheet" rupeavat näkymään taulussa ja jostain 2800 kierosta sek tai jotain oisi osunnan kannalta hyvä(markinaalinen vakautuminen mutta taitaa paremmin kasapuolelle mennä) niin ilmeisesti nykyiset paremmat luodit kestävät isomman S ainakin tarkasti tehdyt kokokuparikuulat tai ainakin niillä näkyy voittavan nuilla tosi pitkillä matkoilla mutta snaipperi ammunnassa ei taida niin haitata vaikka alkumatkasta pikkusen korkkiruuvia luoti lentääkin kuhan sattuu kauemmas hyvin

Luodin sopivasta vakautumisesta tuntuu olevan hieman ristiriitaista "tietoa" maailmalla.
Nordiksen sivuilla suositellaan pysymään alle 2 SG arvoissa
https://www.nordis.fi/blogi/lapua-ballistic-tips-vinkki-8-stabiliteettilaskurin-hyodyntaminen/

Toisaalta Bryan Litz sanoo että enemmän on parempi. Ei tuossa suoraan sano mikä se arvo on, mutta 8" nousulla .30 175grs on varmasti paljon yli 2.
https://www.facebook.com/share/p/1D3JhedFsz/

Ihan ei mulla riitä tieto ja ymmärrys sanomaan mikä noista on oikein.
Omia kokemuksia on kuitenkin 308 kaliiperista 2kpl 12" nousulla, 1kpl 10" ja 1kpl 8" nousulla. Noista kaikki on käyny melko hyvin 11g lockbasella, niinkin hyvin että neljästä ensimmäisestä on vaikea sanoa mikä käy parhaiten. Jyrkimmällä nousulla oleva ei tuolla luodilla ole käynyt ihan niin hyvin mutta ei huonostikaan.
Sensijaan se käy erittäin hyvin 10g ScenarL:llä!
Pitkälle ~1km matkoille en ole huomannut muuta eroa kuin sen mitä erimittaisilta piipuilta voikin odottaa. Niillä matkoilla kuitenkin on niin paljon muuttujia että vaatii paljon testausta ennenkuin pystyy sanomaan mitään varmaa.

Linkin takaa löytyy minun tuloksia ks. aseilla.
https://www.takilta.fi/keskustelu/index.php?topic=25471.30

Käsittääkseni vaippaluodeissa suuret kierrosnopeudet aiheuttavat potentiaalisesti enemmän riesaa kuin solidluodeilla joista ei voi vaippa irrota tai revetä kesken piippu- ja lentoajan.

Vaunukanuunoissa on ajat sitten luovuttu rihlauksista kokonaan ja siirrytty alikaliperisabotteihin ja nuoliammuksiin. Saadaan lähtönoopeutta helposti enemmän eivätkä hyrrävoimat riko ammusta tai hajauta iskuenergiaa maalissa. Myöskään kiertopoikkeamaa ei esiinny. Miinuksena sabotin palat lähtevät lujaa piipusta ja olisi hyvä että omia joukkoja ei ole niiden lentoradan välittömässä läheisyydessä. Lisäksi suujarruja ei yleensä voida käyttää. Jälkimmäinen ei niin haittaa kun lavettina on +50tn panssarivaunu ja putkella on lisäksi hydraulinen rekyylinvaimennus.

Laitoin mielenkiinnosta tuon S374:n (niitä on monta sataa kaapissa) Kolben kalkulaattoriin ja 10" nousulla sen S on n. 5,5 piipun suulla. 11" nousulla joka omasta piipusta löytyy S=4.5 -> tämä voisi hyvin selittää eron omissa ja OP:n tuloksissa.

Uusissa tikan .308 piipuissa on siirrytty 10" nousuun Sakon mukaan, voi tehdä hallaa kevyempien luotien ampumiseen.

Lainaus käyttäjältä: JPu - elokuu 20, 2025, 11:32Nopea yleistys ei oikeastaan toimi, koska vakautuminen (tai vakautumattomuus) ei johdu massasta, vaan on verrannollinen oikeastaan vain luodin pituuteen, eli kuinka paino on jakautunut. Pituuden lisäksi vaikuttaa luodin muoto.

Täytyy massankin jotain vaikuttaa, koska se on mukana sg:n laskentakaavassa. 
Toisin sanoen, saman pituiset ja saman halkaisijan luodit, mutta eri painoiset vakautuvat eri tavalla.

Lainaus käyttäjältä: LaukausOsuma - elokuu 29, 2025, 11:08

Lainaus käyttäjältä: JPu - elokuu 20, 2025, 11:32Nopea yleistys ei oikeastaan toimi, koska vakautuminen (tai vakautumattomuus) ei johdu massasta, vaan on verrannollinen oikeastaan vain luodin pituuteen, eli kuinka paino on jakautunut. Pituuden lisäksi vaikuttaa luodin muoto.

Täytyy massankin jotain vaikuttaa, koska se on mukana sg:n laskentakaavassa. 
Toisin sanoen, saman pituiset ja saman halkaisijan luodit, mutta eri painoiset vakautuvat eri tavalla.

Luodin tiheys toki vaikuttaa, lyijyttömät ja tiheydeltään pienemmät luodit kuten kuparista tehdyt vaativat tiuhempaa eli numeerisesti pienempää rihlan nousua kuin vastaavat lyijyluodit.

Omassa käytössä ja testissä tuo nyrkkisääntö on pätenyt aika hyvin kun tarkkuutta haetaan.

Umpikuparisissa taas saa mennä yhden painoluokan alaspäin esim:

1:11 noususes kupari siellä 168 tienoilla, kun lyijyvaipallinen on sen 175 tienoilla.

Taasen 1:10 nousulla vakautuu iha hyvin se 175 graininen monometalli.

Kyllä se vaan kummasti luodin massa ja koko korreloi. ABlla vielä huomattu, että painava lyhyellä veneperällä oleva luoti kuten esim 175 scenu pärjää transsoonisest aika hyvin

Eipä sekään taida olla mikään sattuma että tiukemmat nousut on suosiossa ja mm Sakokin alkanut siirtymään 308lla 10 nousuun painavien korkean BC luotien sekä kuparin yleistyessä.

Tuli testailtua 11.3g scenaria. Tämä tuntui käyvän todella hyvin. 8lks kasa.