TARKKA-AMPUJAKILTA

Sillä suoralla osalla, "laakeripinnalla", ei ole itsessään merkitystä vakautumisen kannalta, mutta helpommin vakautuvat luodit sattuvat olemaan sellaisia, joissa on suhteessa eniten laakeripintaa. Eli kun samanpainoinen luoti tehdään lyhyemmäksi, se vakautuu paremmin, ja samalla luodin muodosta tulee sellainen, että laakeripintaa on enemmän.

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 02, 2025, 11:41Luodin kokonaispituus on se merkitsevä. Kun luoti laitetaan pyörimään niin koko luodin pitää stabiloitua, pelkkä kantopintaosuus kun ei voi stabiloitua erillään siitä muusta luodista.

Tuota en kyllä nyt pysty kokonaan ymmärtämään, kun luoti kuitenkin laitetaan "kantopinnan" kautta pyörimään, niin joku merkitys rihloissa pyörimiseen kantopinnan pinta-alallakin täytyy olla. Mikä se merkitys on? Ja miksi Bladessa on niitä uria suoran kyljen osuudella. Ja onko sinun mielestäsi Sakon 15g FMJ luotipakkauksessa virhe?

Lainaus käyttäjältä: aina ohi - helmikuu 02, 2025, 12:35

Lainaus käyttäjältä: HJu - helmikuu 02, 2025, 11:41Luodin kokonaispituus on se merkitsevä. Kun luoti laitetaan pyörimään niin koko luodin pitää stabiloitua, pelkkä kantopintaosuus kun ei voi stabiloitua erillään siitä muusta luodista.

Tuota en kyllä nyt pysty kokonaan ymmärtämään, kun luoti kuitenkin laitetaan "kantopinnan" kautta pyörimään, niin joku merkitys rihloissa pyörimiseen kantopinnan pinta-alallakin täytyy olla. Mikä se merkitys on? Ja miksi Bladessa on niitä uria suoran kyljen osuudella. Ja onko sinun mielestäsi Sakon 15g FMJ luotipakkauksessa virhe?

Sakon laatikoiden painovirhemahdollisuuksia en lähde edes spekuloimaan.

Kantopinnan avulla luoti saadaan pyörimään eli välitettyä rihlannousu itse luotiin. Siinä mielessä tärkeä asia. Kuin luoti laitetaan pyörimään niin jos rihlannousu on liian hidas suhteessa luodin pituuteen ja lentonopeuteen niin luoti ei vakaudu vaan "kaatuu" ja tarkkuus häviää.

Jos kantopintaa on vähän tai varsinkin jos se on muualla kuin luodin painopisteen paikkeilla niin luoti ei välttämättä vakaudu vaikka rihlannousu olisi optimaali koska luodin toinen pää pääsee heilumaan liikaa.

Tykistökranaateissa on messinkiset ajorenkaat. Kranaatti ottaa vain niistä rihloihin kiinni. Itse kranaatti on alimittainen. Ajorenkaat tiivistävät kranaatit niin että ruutikaasut eivät ohita kranaattia piippuvaiheessa.

Jos Bladeissa on uria niin liittynevät piippukitkan vähentämiseen enemmän kuin luodin stabilointiin sinänsä.

Mikä on tämän 613D luodin pituus [mm], voisiko joku mitata työntömitalla? Vaikka muutamasta luodista pituuden keskiarvo laskettuna.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Sako lataa Range laatikossa olevat patruunat tällä samalla speedhead luodilla ilman että ko. askissa olisi mitään mainintaa kireän nousun vaatimuksesta. Hyvin näyttää toimivan lukuisissa Tikan, Sakon, CZ, Blazer yms aseissa mitä vierestä seurannut ja itse ampunut.

Samaten Sakon julkaisemassa lataustaulukossa jossa tämän luodin tiedot on ilmoitetaan testipiipun rihlannousuksi 1:14.
Vastaavan painoinen ja tyyppinen luoti löytyy myös monien muiden valmistajien valikoimista ja valmiina patruunana.

Joten ihan näillä havainnoilla ja tiedoilla sanoisin että lataa vain jos luotia sinulla on ja totea itse miten sinun yksilössä toimii.

Sakon luotirasian kannesta kuva.

Fysiikan kirjat ei luultavastikaan ole sekaisin, eikä rasian kannen alimmalla tekstirivillä mitään tekemistä sisällön kanssa. Siis jos sisältönä on mitä sanotaan olevan.

10" nousu voisi olla tarpeen 9,3x53R:ssä jonka lähtönopeudet ovat miedommat kuin 9,3x62 tai 9,3x66:lle ja jonka vuoksi tarvitaan tiukempaa rihlannousu.

Anyway kun Sako itse lataa luotia 9,3x62:een ilman varoituksia niin en keksi miksi näin ei voisi itsekin  tehdä.

Näissä netti höpinöissä puhutaan paljon painemerkeistä, tietty kun kampi tiukka niin sillon ollaan jo niissä.

Omissa testeissä mitä vuoskymmenten aikana teheny niin nallien leviämisesta ja kraateroinnista ei kovin isoja päätelmi kannata tehä?

Ja muutenkin näitä vertailuja kannattas itse tehdä ja yrittää päätellä mikä mistäki johtuu, tämä vain oma ajatus.

Lainaus käyttäjältä: kesanto - helmikuu 02, 2025, 18:33Mikä on tämän 613D luodin pituus [mm], voisiko joku mitata työntömitalla? Vaikka muutamasta luodista pituuden keskiarvo laskettuna.


Sent from my iPhone using Tapatalk

613D TEC (Sakon Blade 9,3mm 14,9g)
36,26mm
36,27mm
36,26mm
36,24mm
36,25mm

Lainaus käyttäjältä: aina ohi - helmikuu 04, 2025, 10:36

Lainaus käyttäjältä: kesanto - helmikuu 02, 2025, 18:33Mikä on tämän 613D luodin pituus [mm], voisiko joku mitata työntömitalla? Vaikka muutamasta luodista pituuden keskiarvo laskettuna.


Sent from my iPhone using Tapatalk

613D TEC (Sakon Blade 9,3mm 14,9g)
36,26mm
36,27mm
36,26mm
36,24mm
36,25mm

Hyvä, kiitän. Hirvelle erinomaiseksi osoittautunut Norma Oryx 325gr/21g näkyy olevan 35,80-36,0mm pitkä. Lyijykärjen muoto hiukan siinä luotikohtaisesti vaikuttaa pituuteen. Luottavaisin mielin ainakin omaan aseeseeni voisin ostaakin tuota 14,9g Bladea.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Lainaus käyttäjältä: kesanto - helmikuu 04, 2025, 11:38

Lainaus käyttäjältä: aina ohi - helmikuu 04, 2025, 10:36

Lainaus käyttäjältä: kesanto - helmikuu 02, 2025, 18:33Mikä on tämän 613D luodin pituus [mm], voisiko joku mitata työntömitalla? Vaikka muutamasta luodista pituuden keskiarvo laskettuna.


Sent from my iPhone using Tapatalk

613D TEC (Sakon Blade 9,3mm 14,9g)
36,26mm
36,27mm
36,26mm
36,24mm
36,25mm

Hyvä, kiitän. Hirvelle erinomaiseksi osoittautunut Norma Oryx 325gr/21g näkyy olevan 35,80-36,0mm pitkä. Lyijykärjen muoto hiukan siinä luotikohtaisesti vaikuttaa pituuteen. Luottavaisin mielin ainakin omaan aseeseeni voisin ostaakin tuota 14,9g Bladea.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Blade 14,9g vakautuu ja toimii hyvin 9.3 kaliibereissa, siihen se on nimenomaan suunniteltu ja tehty.
Mutta luotien pelkkä pituusvertailu ei anna oikeaa kuvaa vakautumisesta. Vakautumisessa on kyse luodin pyörimisliikkeen aikaansaamasta hyrrävoimasta (sama ilmiö kuin joka pitää polkupyörän pystyssä). Luodin hyrrävoimaan vaikuttaa luodin pyörimisnopeus, luodin massa ja luodin muoto eli pituus ja paksuus. Paras arvio vakautumiselle saadaan käyttämällä netistä tai ballistiikkaohjelmasta löytyviä laskureita, joka ottaa huomioon nuo kaikki tekijät.