Vaimennin ja teho

Aloittaja ampuja, lokakuu 17, 2006, 19:38

« edellinen - seuraava »
Tulosta
Siirry alas Sivuja 1 2
Käyttäjän toimet

SO

#15
lokakuu 24, 2006, 07:26 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä SO
Lainaus käyttäjältä: JPuEi tätä asiaa kannata hakea teoriapohjalta (olen itsekin insinööri), vaan testien kautta. Laita aseeseen kiinni piipunsuulle pari-kolme kiloa painava paino, jossa on niin suuri reikä, ette paine nouse, siis vapaasti puhaltava klöntti piipunpäähän, niin huomaat että lisääntynyt paino on lähes suoraan verrannollinen lisääntyneeseen painoon..


Ootko ite johtanut kaavan?

 :D

mika

#16
lokakuu 24, 2006, 09:29 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä mika
kyllä se teoriakin on hyvä ymmärtää. :wink:  teoria ja siitä johdettu käytännön kokeilu on havaittu hyväksi monilla luonnontieteitä soveltavalla alalla.  mutta pitääpä tosiaan ottaa iso puntti seuraavaksi mukaan radalle ja testailla nopeuksia.

mielenkiintoisen väittämän JPu heitit. lisääntynyt paino on lähes suoraan verrannollinen lisääntyneeseen painoon. Olisi mukava tietää minkälainen testi on tähän päätelmään johdattanut.  :D  :lol:
CHAIRBORNE - USB Troop

MSa

#17
lokakuu 24, 2006, 12:10 Viimeisin muokkaus: lokakuu 24, 2006, 14:30 käyttäjältä MSa
Mä näkisin asian näin yksinkertaisena, mutta pitkänä selvityksenä.  



- ammutaan koko ajan identtisiä mällejä, pippukitkat muuttumattomat, jne. vain aseen paino muuttujana.

- oleellista on ymmärtää ero luodin nopeudessa suhteessa aseen piipun suuhun ja suhteessa maahan.

- luodin nopeus suhteessa piipun suuhun pysyy vakiona ts. se on riippumaton aseen massasta (luoti ei välitä aseen suhteellisesta nopeudesta maan suhteen, mutta näkee itseensä vaikuttavina oleellisina voimina vain ruutikaasujen paineen ja piippukitkan).

- ase liikkuu taaksepäin ammuttaessa = rekyyli. Mitä kevyempi ase, sitä suurempi on hetkellinen aseen nopeus taaksepäin.

- kun aseen massaa kasvatetaan, sen nopeus pienenee (liikemäärä säilyy <=>identtiset mällit yms.)



"Yksinkertaisinta lienee ajatella, että kevyt ase joustaa tai tarjoaa luodille pehmemmän alustan ponnistaa kuin raskaampi."

Eli osa luodille potentiaalisesta nopeudesta maan suhteen haaskautuu aseen liikkeeseen vastakkaiseen suuntaan, piippu ikään kuin karkaa osin luodin päältä pois.



ESIM:

(aseet vapaasti rekyloivia, kitkattomalla alustalla)



- Kevyen aseen 5kg  rekyylinopeus 10g luodilla on 2,68m/s, luodin nopeus maan suhteen 1000m/s



- Keskiraskaan aseen 10kg rekyylinopeus 10g luodilla (sama panos) n. 1,3m/s ja luodin nopeus maan suhteen 1001,3m/s



- 1000kg tykin, joka ampuu alikalina 10g luodilla samoja paukkuja kuin yllä samasta piipusta rekyylinopeus on 0,013m/s ja luodin nopeus maan suhteen. 1002,46m/s



Eli luodin nopeus maan suhteen mitattuna kasvaa saman verran kuin aseen rekyylinopeuden alentuminen on kasvaneen painon myötä. Aseen ja luodin keskinäisten nopeusvektoreiden itseisarvojen summa pysyy samana.





Ajatusleikkiä:

Ultrahyperkevyen aseen 100g,  rekyylinopeus edelleen samalla patruunalla ammuttuna on 118,5m/s ja luodin 884m/s (maan suhteen). Mutta edelleenkin luodin nopeus aseen piipun suhteen mitattuna on sama alkuperäinen 1002,68m/s.



Lähes äärettömän kevyen aseen, jonka massa on 10g, ja jossa on äärettömän kevyellä ruudilla ladattu patruuna, (massa=0) rekyylinopeus on 501m/s ja luodin nopeus 501m/s.



Ja viikon kultaisen TA-asiantuntijaluokan kysymys]

Jos esimerkin 5kg ase ammuttaan ja samanaikaisesti vahva TA nykäisee hillittömästi piippuajan pituisessa ajassa kivääriä nopeuteen 1002,68m/s, niin mitä tapahtuu luodille sen irrotessa piipun rihloista?  :lol:



MSa
[url=https]

Koheltaja

#18
lokakuu 24, 2006, 14:06 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Koheltaja
Voi helkatti, eikös teille tule pää kipiäksi noiden pohdintojen kanssa? :lol:  :lol:  :lol:
Kylätason ampuja

LSa

#19
lokakuu 24, 2006, 14:49 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä LSa
Lainaus käyttäjältä: MSaJa viikon kultaisen TA-asiantuntijaluokan kysymys]

Jos esimerkin 5kg ase ammuttaan ja samanaikaisesti vahva TA nykäisee hillittömästi piippuajan pituisessa ajassa kivääriä nopeuteen 1002,68m/s, niin mitä tapahtuu luodille sen irrotessa piipun rihloista?




Ammutaanko ase vai ammutaanko aseella?



Nykäistäänkö samaa kivääriä?



Mitä tarkoitat tässä tapauksessa samanaikaisuudella? Huomioidaanko esim. lukkoaika? Entä patruunan sisäisen paineen kehittymisen viemä aika? Miten patruunan sisäinen paine kehittyy ajallisesti? Onko mahdollista, että patruuna ei etene edes rihloihin saakka? Vai onko kyseessä rihlakosketukseen ladattu patruuna?





Lähdetäänkö siitä, että "vahva kaveri" nykäisee piippua suoraan taaksepäin? Onko nykäisy tasainen liike käytettävän ajan sisällä? Vai onko nykäisy mahdollisesti täysin vastakkainen patruunan ja tilan luotiin kehittämän paineen kanssa? Voiko luoti saada reilun vauhdin ennen nykäisyn tuomaa vastakkaista voimaa?





Tarkoitetaanko vahvalla kaverilla Ankeloa? Tehtävässä ei sanota, ettei nykäisy saisi ylittää 1002,68m/s. Ja Ankelon kanssa kyseinen nopeus varmasti ylittyisi. Ollaan laboratorio-oloissa mitattu Ankelolla jopa yli 4000 m/s nykäisyvauhteja 7358,24 gramman kiväärillä. Seppäcustomilla. Ei noita vauhteja tehdasaseilla saa aikaan. Loukosen vaneritukki kehittää pinnalleen mikrokosmoksen joka mm. pienentää ilmanvastusta. Täysin kitkatonta alustaa oli hankala käyttää koska nykäisijä kaatui siinä liian helposti, mutta custom-aseella saimme vertailukelpoisen ratkaisun aikaan.





Piippukitkaa ei siis huomioitu? Entä ilmanvastus? Mitä aseen piipun suussa on rihlojen jälkeen? Onko aseessa esim. vaimennin? Kuinka pitkä nykäisy on? Entä aseen piippu?





Esimerkeissä annetaan ymmärtää, että luodin nopeus aseen piipun suhteen mitattuna on 1002,68m/s? Onko näin? Missään ei suoraan mainita, että kyseisessä 5 kg:n aseessa nopeus olisi juuri tämä. Jos näin on niin miltä kohtaa ja missä vaiheessa ampumatapahtumaa kyseinen nopeus on mitattu?





Välivastaus:

Melkein väittäisin, että mikäli luoti saadaan muuttujista riippuen joko etumaastosta, pesästä tai piipusta talteen niin kyseistä luotia säilytetään hyvässä tallessa. Sitä kuitenkin esitellään emännän suureksi ärtymykseksi kaikille vieraille ja sen lisäksi se myös saa runsaasti 15 minuutin julkisuutta Syndalenin ja Santahaminan ratavuoroilla.  Todennäköisesti kyseisen luodin valokuva myös linkitetään http://www.eralle.net/forum">//http://www.eralle.net/forum -keskusteluihin. Siellä siihen ei usko kukaan ja loppupelissä keskustelu vääjäämättä etenee siihen, että osa lukijoista kiistaa sen seikan, että ampumatapahtumassa ääni ehtii reissata piippukangessa hyvän tovin ennen, kun luoti tulee piipun suusta ulos. Lisäksi, jos aseen kaliiberi on .308 niin moni varmasti jaksaa muistuttaa, että kolmenollakasi on hirvenmetsästyksessä alitehoinen. Sen todistamiseksi juttu linkitetään alkuperäiseen avaukseen jossa kerrotaan miten yhdessäkin tapauksessa ampuja nykäisi niin kovaa, että luoti ei lentänyt "mihinkään".

LSa

#20
lokakuu 24, 2006, 15:26 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä LSa
Miten on? Voiko liiallisella nykäisyllä saada aikaan alilatausdetonaation?  :P

MSa

#21
lokakuu 24, 2006, 16:08 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä MSa
Lainaus käyttäjältä: LSaMiten on? Voiko liiallisella nykäisyllä saada aikaan alilatausdetonaation?  :P


Aletaan Late olla asian ytimessä.  :lol:



MSa
[url=https]

HJu

#22
lokakuu 24, 2006, 18:22 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä HJu
Mielenkiintoisia keskusteluja. Hyödynnetään lavetin lähtönopeutta läpäisyn lisäämiseksi.:



Ammutaan esim. Mustilla tuollainen normaali M-N lukonkehys/lukko/piippu -yhdistelmä alikalisabotin sisällä kohti vihollisen miehistönkuljetusvaunua nopeudella 1200 m/s. Aseessa olisi lähtökiihtyvyyden kestävä laukaisukoneisto ja anturi jolla ase saataisiin laukeamaan ennen koko komeuden osumista vaunun kylkeen esim. siten että luoti osuu vaunuun noin 15cm ennen kuin loppu "keihäs" osuu vaunun kylkeen. Luodille, esim. 8 gramman S408, saataisiin helposti lähtönopeutta aseesta 1000 m/s ja siihen päälle lavetin vauhti eteenpäin noin 1100m/s osumapäässä. Luodin iskunopeus noin 2100 m/s. Hakkaisi esim. 2. MS:n Panzerbuechset mennen tullen.



Esiläpäisy 8 gramman luodilla 2100 m/s ja heti perään noin 90cm pitkä 1100m/s liikkuva teräskeihäs. Pelkästään luodin osumanopeus olisi noin 17640 J. Mosin-Nagantin osumaenergia olisi noin (rautojen paino noin 3,5 kg) noin 2,1 MJ. Nopean luodi pehmittämä rauta olisi kuin sulaa voita kun lähes metrinen alikalinuoliammus Mosin-Nagantin muodossa läpäisisi arviolta 800m homogeenistä terästä :-) Teräsnuoli olisi hyvin immuuni komposiitille tai keramiikalle joilla yleensä yritetään katkaista karkaistut nuoliammukset tai köyhdytetystä uraanista tehdyt nuoliammukset. Kevyiden vaunujen polttoainesäiliöistä tuo menisi läpi että heilahtaa.



Lisäbonuksena PV voisi hyötykäyttää loput Mosinit niiden arvolle sopivalla tavalla ja Mustille saataisiin edullinen ammus lähitilanteisiin joissa ei raaskita käyttää uudehkoja Itävaltalaisia kalliita onteloammuksia joilla läpäisyä vielä 1000 metrissä on noin 800mm.



 :P
Terveisin,


HJu

Koheltaja

#23
lokakuu 25, 2006, 07:49 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Koheltaja
Mitä pillereitä te ootte syöny? :lol:  :lol: :lol:   Hakeutukaa välittömästi hoitoon... :lol:  :lol:  :lol:
Kylätason ampuja

LSa

#24
lokakuu 25, 2006, 09:20 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä LSa
Lainaus käyttäjältä: KoheltajaMitä pillereitä te ootte syöny? :lol:  :lol: :lol:   Hakeutukaa välittömästi hoitoon... :lol:  :lol:  :lol:




Kokemuksen rintaäänellä sanottu? Alla Koheltajan vanhempaa tekstiä. :lol:  :lol:  :lol:




Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Lainaus käyttäjältä: PoikmaSelittynee niillä piippuajoilla..... :wink:




Voi johtua myös kiikarinjalan kiinnitysmutterin oikean taajuisesta värähtelystä joka saa alkunsa shokkipulssista jonka N140 saa aikaiseksi Trg:n piipun pullistelussa  :shock:

askomiko

#25
lokakuu 25, 2006, 09:56 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä askomiko
Eräällä Toisella foorumilla suurta ihmetystä herätti pähkinä, "mitä tapahtuu jos ampuu taaksepäin junasta joka liikuu 300km/h, aseella jonka luodin lähtönopeus on 300km/h." :lol:

Koheltaja

#26
lokakuu 25, 2006, 10:21 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä Koheltaja
Lainaus käyttäjältä: LSa
Lainaus käyttäjältä: KoheltajaMitä pillereitä te ootte syöny? :lol:  :lol: :lol:   Hakeutukaa välittömästi hoitoon... :lol:  :lol:  :lol:




Kokemuksen rintaäänellä sanottu? Alla Koheltajan vanhempaa tekstiä. :lol:  :lol:  :lol:




Lainaus käyttäjältä: Koheltaja
Lainaus käyttäjältä: PoikmaSelittynee niillä piippuajoilla..... :wink:




Voi johtua myös kiikarinjalan kiinnitysmutterin oikean taajuisesta värähtelystä joka saa alkunsa shokkipulssista jonka N140 saa aikaiseksi Trg:n piipun pullistelussa  :shock:


Mitä sä tolla meinaat? :wink:  Joku on manipuloinut mun kirjoituksia :lol:  :lol:  :lol:
Kylätason ampuja

MSa

#27
lokakuu 25, 2006, 10:50 Viimeisin muokkaus: tammikuu 01, 1970, 02:00 käyttäjältä MSa
Lainaus käyttäjältä: askomikoEräällä Toisella foorumilla suurta ihmetystä herätti pähkinä, "mitä tapahtuu jos ampuu taaksepäin junasta joka liikuu 300km/h, aseella jonka luodin lähtönopeus on 300km/h." :lol:


Sama homma on takana Viikon Kultaisessa TA-tietäjäkysmyksessäkin.



Ko luoti on vaarallinen junassa olijalle, mutta jos luoti ei osukaan junassa olevaan pahikseen, ja lentää takapäädystä ulos junasta 300km/h nopeudella, niin maassa kiskojen keskellä oleva hiiri saa vain kuhmun samaisin luodin pudotesa suoraan hiiren päähän.



Kaikki on suhteellista, ainakin jonkun suhteen...  Myös lähtönopeus. :lol:



MSa
[url=https]
Tulosta
Siirry ylös Sivuja 1 2
Käyttäjän toimet