TARKKA-AMPUJAKILTA

Uusi piippu kivääriin,suosituksia sepästä?

.308 Win. Kaliberi olisi kyseessä.

Tekeekö joku seppä siten, että kellottaa aihion sorviin piipun sisäpinnan mukaan suoraan ja siihen jäykällä kalvaimella pesä? Edellinen piippu tunnetulta sepältä tuli vinoon kalvetulla pesällä, varmaankin kelluvalla kalvaimella ja jollain pilottisysteemillä tehty. Päätellen ihan siitä, että piippukameralla katsottuna kalvain on kalvanut toiselta puolelta rihloja pidemmältä kuin toiselta, eli rihlojen alun etäisyydet iskupohjasta ovat erisuuret.

Jos seppä tai koneistaja ymmärtää mitä on tekemässä ja välineet on kunnossa niin ei siinä paljoa kellotuksia tarvitse tehdä. Kellotusten määrä riippuu siitä paljonko on valmis maksamaan pesityksestä ja asennuksesta. Jos piipun pesitys, muotoon sorvaus, kierre piipun päähän sekä pintakäsittely maksaa 150-250€ niin voi olettaa ettei kellotusta tehdä joka työvaiheen kohdalla, jos tehdään ollenkaan.

Pesän esikalvaminen on syytä tehdä huolella koska sen työvaiheen aikana tehdyt virheet tulee näkymään pesityksen lopputuloksessa, kuten erään sepän pesityksissä tämän sai huomata. Aikaa tässä työvaiheessa ei mene sen enempää että saa esikalvauksen keskeiseksi, pitää tietää mitä tehdään, millä välineillä ja missä kunnossa välineet ovat.

Ei kannata tuijottaa liikaa jenkkiharrastajien videoita missä pesitykseen käytetään aikaa puolesta päivästä päivään, se onnistuu myös kotimaiselta sepältä jos on valmis maksamaan tehdystä työstä eli 400-600€ pelkästä pesityksestä, siihen muut työvaiheet päälle. Ei ne sepät ilmaiseksi käytä aikaa jos siitä ei olla valmiita maksamaan.

Laadukkaasti ja vituiks tehdyssä pesityksessä menee yleensä yhtä paljon aikaa.

Ensio Firearms on laadukkaan työn maineessa ja tietävät mitä tekevät.

Kaikilla oli hyvät piiput ennen boroskoopin keksimistä...

En sano,että ko. tapauksessa olisi piipun palkkien korkeudessa pientä eroa.Kuitenkin jos jossakin piipussa on, niin silloin se näkyy helposti hiukan palkkien eri pituisena alkamiskohtana ylimenossa.

Huippusepät etsivät tulkkaamalla myös pesälle oikean kohdan. Oikean piipun suun katkaiskohdan lisäksi.

Siksi mielestäni on väärin sanoa HUIPPU sepälle,että tee 20/24/26 " piippu.

Vaan niin että katso PARHAAT kohdat pesälle ja piipun suulle ja tee pituus mikä sitten tulee.

Kaikki tuo vie aikaa ja maksaa enemmän kuin se että ilman tulkkaamista vetäistään pesä & piipun suu mihin sattuu.Kuten Koheltaja lausui.

Menestyksekkäitä kasakiväärejä rakentaneet sepät tuon pääosin osaavat.

Timppa

Millainen on oikea kohta pesälle? Piipun väljimpään osaan lukon päässä tulee pesän suu vai pitääkö sen olla tiukka?

Ensin tietty kannattaa toivoa,että piippu lotossa voittaisi piipun,joka absolut tasamittainen perästä suuhun ja olisipa vielä rihlan nousukin tasainen koko matkalta.
Silloin ei katkaisukohdilla juuri merkitystä ole.Nuo on harvinaisia.

Ostamalla laatumerkkejä Bartlein,Krieger keskisytyyteisissä ja Shilen,Muller piekkareissa. Broughton oli myös mutta lopetti,niin todenäköisyys osua tuollaiseen harvinaisuuteen nousee kovasti.

Jos olisi tässä maassa edes yksi Nova Scan laitteen omistaja,joka katsoisi piipuista pesitys ja katkaisukohdat KAIKILLE sepille,niin todennäköisyys nousisi osua oikeisiin kaikilla.

www.novacam.com/barrel-inspection-and-3d-measurement/

Kun ei ole, niin tulkkaamalla sepät joutuu kohdat hakemaan.Kertokoot ihan ite tekniikkansa,niin enpähän levittele jos lie vaikka liike salaisuuksien piiriin kuuluvia asioita.

Kuitenkin ihan tunnetuissakin piippu brändeissä on tehty virheitä. Mm se että piippu läpätään aihiona ja sen jälkeen ajetaan ulkopinta muotoon.
Vaikkapa kuinka hyvin lämpökäsitelty aihio,niin aina metallin poistaminen tekee "pussihousuja" piippuun ja läppäys työ mennyt ihan hukkaan.

Timppa

Lainaus käyttäjältä: Long Range - lokakuu 01, 2023, 16:10

Ensin tietty kannattaa toivoa,että piippu lotossa voittaisi piipun,joka absolut tasamittainen perästä suuhun ja olisipa vielä rihlan nousukin tasainen koko matkalta.
Silloin ei katkaisukohdilla juuri merkitystä ole.Nuo on harvinaisia.

Ostamalla laatumerkkejä Bartlein,Krieger keskisytyyteisissä ja Shilen,Muller piekkareissa. Broughton oli myös mutta lopetti,niin todenäköisyys osua tuollaiseen harvinaisuuteen nousee kovasti.

Jos olisi tässä maassa edes yksi Nova Scan laitteen omistaja,joka katsoisi piipuista pesitys ja katkaisukohdat KAIKILLE sepille,niin todennäköisyys nousisi osua oikeisiin kaikilla.

www.novacam.com/barrel-inspection-and-3d-measurement/

Kun ei ole, niin tulkkaamalla sepät joutuu kohdat hakemaan.Kertokoot ihan ite tekniikkansa,niin enpähän levittele jos lie vaikka liike salaisuuksien piiriin kuuluvia asioita.

Kuitenkin ihan tunnetuissakin piippu brändeissä on tehty virheitä. Mm se että piippu läpätään aihiona ja sen jälkeen ajetaan ulkopinta muotoon.
Vaikkapa kuinka hyvin lämpökäsitelty aihio,niin aina metallin poistaminen tekee "pussihousuja" piippuun ja läppäys työ mennyt ihan hukkaan.

Timppa

Asiaa puhut ja mielenkiintoisia mittauksia tuolla linkissä.

Toisaalta sitten meillä  aseita joiden ei pitäisi olla tarkkoja mutta ovat sitä niinkuin tämä FWB:n ilmapistooli joka ampui samanlaista kasaa kuin suorapiippuisetkin versiot:

En sano että ilmakon pateja ampuvat ilma aseet ovat suoraan verrannollisia luoti aseisiin mutta väittäisin että suurin merkitys tarkkuuteen ainakin lyijyluodeilla on nimenomaan piipun suulla, jos se ei ole tehty oikein ei tarkkuutta löydy. Tietysti se luoti pitää myös saada suorassa rihloihin eikä se saa kääntyillä kulkiessaan mutta piipun tai siis porauksen suoruus ei tietääkseni ja omien kokemusteni perusteella ole kauhean oleellista.

Absolut luonnon suora piippu on lähes yhtä harvinainen kun isä vainajani esittämän kysymyksen tuote:

Mikä on maailman vaikein tuote saada? Hänen mukaan se oli silloisen TVH:n työmiehen hiki...

Barrel indexing asiaa maailmalla testattu ja sellainen käsitys monille sepillekin muodostunut,että kaareva piippu olisi paras jättää klo 6 eli suoraan alaspäin kaarelle.

Ja kaikkihan me ammumme kaarevilla piipuilla kun pelkästään piipun oma massa taivuttaa piippua alaspäin kaarelle.

Kaareva piippu jos sen lämpökäsittely on onnistunut voi ampua ihan ok,mutta jos piipun lämpökäsittely ei ole onnistunut hyvin,niin kokenut elämäni aikana piippuja jotka lämmetessään siirtävät osumaa koko ajan samaan suuntaan ja ovat ns. viivoja ampuvia ja kasan muoto ei korjaannu vaikka tekisi lataukselle mitä.

Nykyiset erityisesti kasa-ampujien suosimat piiput valmistetaan päosin 416R yms. pehmeistä teräksistä.Helppoja työstää ja helpompia läpätä kuin kovemmat materiaalit.

Niiden tulkkaaminenkin varovaista puuhaa ettei tee tangolla jälkiä rihlapalkkeihin.
Kovilla latauksillahan noiden pehmeiden piippujen HUIPPU käynti voi keskisytytteisten puolella kadota jo <1500 ls.

Piipun suu on viimeinen asia jonka luoti "näkee / kokee" ennen lentoon lähtöään.

Ennen piipun suuta ei tietty saisi olla luotia ohentavaa kohtaa.Tai piipun suun katkaisu kohtaa tiukempaa kohtaa.Silloin luoti on väljä suulla ja hajonta sitä myötä suurempaa.
Samaa aiheuttaa piipun kuparoituminen  0-200 mm ylimenon jälkeen.

Äänestän sen puolesta,että hakea piipun suun katkaisukohdaksi muuta piipun kohtaa ahtaampi kohta, MUTTA kuitenkin sellainen SUORA osuus ENNEN piipun suuta,joka on luodin laakeripintaa pidempi.
Ei kovin lyhyellä matkalla kiristyvä.

Asesepillä ei ole käytettävissä kalliita mittalaitteita joilla esim. piipun suun katkaisu kohdan voisi hakea niin että se on absoluuttisen pyöreä ja absolut homogeeninen rihlapalkkien korkeudenkin osalta.
Kun luoti tarttisi saada absolut homogeenisena matkaan.
Ettei yksikään rihla ura luodissa olisi YHTÄÄN syvempi/matalampi kuin muut.

Lyijyllä tulkkaaminen ainoa vaihtoehto? Iso kaliiperin pyöreyden mittaus lyijy tulkista ok,mutta palkkien ura syvyyden mittaus haastavampaa.

Timppa

Sanovat että vasara taotuissa piipuissa piipun suun sorvaaminen ja kierteyttäminen supistaa sitä ja näin omalla kohdallanikin piekkarin piipulle tapahtui. Tuostahan voisi sitten alkaa pohtia tai kokeilla millaisella kierteen teolla tai sorvauksella saadaan aikaan ns. sopivasti ahdistuva piipun suu ... Ja jos siinä suulla on se supistus niin voisiko silloin ajatella että rihlapalkit hiottaisiin supistuksen kohdalla saman korkeuksisiksi jollain pyöreällä hioma puikolla olettaen että ne ovat silti ahtaammat kuin rihlaus ennen supistusta?

Ei ole vielä tullut piippua vastaan missä piipunsuulle tehtävä kierre olisi supistanut piipunsuuta, päinvastoin, lähes poikkeuksetta piipun suulle tulee laajentuma nappi ja tako piipuissa. Lastuamalla tehdyt on vähän neutraalempia laajentumiselle.

Ihan mielenkiinnosta kyselen, mitenhän nuo isot tehtaat on tuohon suhtautunu?suurin osa taietaan Takomalla tehä massapiipuissa ja niissähän taitaa olla enemmistönä kierteet olla?

Ei takopiippuja käytä ymmärtääkseni kuin Sako/Tikka, Steyr ja edesmennyt Remington. Loput metsästyskiväärivalmistajat. käyttävät nappirihlausta. Leikkaamista (cut rifling) ei taideta massatuotannossa enää käyttää.

Jos 1 MOA riittää käynniksi 3 laukauksella 100 metriin niin se on hieman helpompi saavuttaa kuin kasa-ampujien tavoittelemat alle 0.2 MOA 5 laukauksella 300 metriin utseladatuilla patruunoilla.

Lainaus käyttäjältä: HJu - lokakuu 03, 2023, 05:13
Ei takopiippuja käytä ymmärtääkseni kuin Sako/Tikka, Steyr ja edesmennyt Remington. Loput metsästyskiväärivalmistajat. käyttävät nappirihlausta. Leikkaamista (cut rifling) ei taideta massatuotannossa enää käyttää.

Jos 1 MOA riittää käynniksi 3 laukauksella 100 metriin niin se on hieman helpompi saavuttaa kuin kasa-ampujien tavoittelemat alle 0.2 MOA 5 laukauksella 300 metriin utseladatuilla patruunoilla.

Myös Rugerilta ja BSA:lta löytyy vasarataottua piippua. Mulla on kokemusta yhdestä Rugerista ja parista BSA:sta ja niissä ei ole kierteen alle tullut mitään laajennusta, päinvastoin huonosti kalibroidulla kädelläni lyijymurikkaa läpi työntäessä tuntui jopa ahtaammalta. Lisäksi löytyy yksi LW:n piekkarin kanki missä nimenomaan kierteen alla on selvästi ahtaampi kohta, se on tosin tehtaan tekele joten en tiedä miten on tehty. Olen kyllä nähnyt piippuja joissa kierteen alle on selkeästi tullut se väljä kohta mutta ne ei olleet taottuja.

Eikö veto/nappi ja lastu ole niitä väistyjiä massatuotannossa, taottuja mm. Sauer, Mauser, Blaser, Sakotikan mukana Beretta, kuriositeeteistä tosiaan jopa Marlin Rugerin myötä... osa takoo jo pesänkin. Mainitulla LotharWaltherilla myös taontaa pesineen.

Lainaus käyttäjältä: HJu - lokakuu 03, 2023, 05:13...Sako/Tikka, Steyr ja edesmennyt Remington.