TARKKA-AMPUJAKILTA

Lainaus käyttäjältä: oho osu - elokuu 19, 2023, 10:30
Tuntuu, ettei nämä ole helppoja kysymyksiä. Mutta jos heitän luodin ilmaan siten, että se on ilmassa sen todella lyhyen ajan, minkä esim 308 300m lentää, se ei millään taida siirtyä samaa määrää kuin mitä osumat siirtyvät? Eli ihan perusveneily-ymmärrys ei toimi tässä? On sen verran vaikeaa, kun niin moni erilainen voima ja yhtälö vaikuttaa, vääntää ja kääntää. Hyrrää, nopeudenkin mukaan muuttuvaa virtausta, ilmanvastusta, maanvetovoimaa.

Luoti ei ajaudu tuulen mukana kuin höyhen, vaan sen lentorata alkaa kaareutua jos kärjestä tuleva vastusvoima sojottaa yhtään muualle kuin aseen piippuun. Jos ja kun lentomatka on pitkä, pienikin kaareutuminen aiheuttaa maalialueella suuren poikkeaman napakympistä.

En valitettavasti osta SO:n esitystä ettei vajaa metri vaikuttaisi,koska ko radalla betoni lattian tasopinta oli selkeästi etu maastoa korkeammalla ja kun vertailin korkoa penkkaan oikealla puolella niin tuo vajaa metri riitti siihen että tuuli tuli penkan yli osalla matkaa.

Ja mikään ammunta ei ole helppoa.Ei edes kasa-ammunta-:).

Kuitenkin itsekin arvostan molempia.Sitä että saa laukaukset pieneen kasaan ja vieläpä keskelle.

Joistakin ennätyksistä sanotaan,että ne ovat "rikkomattomia".Tuossa kuvassa on yxi joka ollut nyt voimassa vasta rapiat 5 vuotta,mutta on takuulla vaikea rikottava.

10 ls kasa piekkarilla 100 metriä.

Ja kuinka ihanasti KESKELLÄ kasa on.

Nurmes, 10.6.2018, Antti Ikäheimo, KeAms  11,15mm

Timppa

Lainaus käyttäjältä: jli - elokuu 18, 2023, 10:26

Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - elokuu 17, 2023, 12:36
Jos keskisytytteisillä kevyillä luodeilla ammutaan, niin olisi kiva tietää, että mistä tuulenvienti oikeasti johtuu. Täällä väitettiin, että luoti ei muuttaisi suuntaansa, vaan "siirtyisi" sivuttain. Onkohan tuossa totuutta. Äkkiseltään järjellä ajatellen kuvittelisi, että lentoradan alussa pienikin suunnan muutos vaikuttaisi eniten siellä taulussa. Nopeus tosiaan suurin alussa, jolloin tuulen vaikutus tosiaan pienintä. Eli missä kohtaa lentorataa tuo tuulenvienti vaikuttaa eniten keskisytytteisissä.

- Luodin kärki osoittaa aina virtauskentässä vastatuuleen. Luodin lentorata taas on siihen suuntaan mihin massa on menossa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

- "Sivutuulen" kohdalla tämä tarkoittaa, että luoti kääntyy tuulta kohden vähän kuin tuuliviiri.

- Jos siis tuulee vasemmalta, luodin kärki kääntyy osoittamaan hieman vasemmalle.

- Tämä EI tarkoita, että luoti jotenkin hyökkäisi vasemmalle tai lähtisi lentämään vasemmalle. Se tarkoittaa vain, että kärki kääntyy vasemmalle ja luoti etenee edelleen samaan suuntaan kuin ennenkin.

- Vaikka luoti näyttää olevan vinossa, se kuitenkin lentää virtauskentässä oleellisesti "puhtaasti", ja vastusvoima tulee luodin kärjestä. Vähän samaan tyyliin voi nähdä lentokoneen laskeutuvan sivutuulessa sivuttain, vaikka se eteneekin kiitoradan suuntaisesti.

- Koska vastusvoima tulee nyt kulkusuuntaan nähden hieman vinosta, luodin lentorata alkaa hitaasti kaartua sivulle - tässä tapauksessa oikealle, koska kärki osoittaa vasemmalle.

- "Sivutuulen" aiheuttama vastus on täysin identtinen ilmiö luodin pitkittäisen vastuksen kanssa. Ei ole olemassa mitään muuta vastusta kuin luodin pitkittäisakselin suuntainen vastus. Luodin asennosta lentoradan suuntaan nähden sitten riippuu, onko tuo vastusvoima pelkästään luotia hidastava voima, vai onko sillä myös sivuttais- tai pystykomponentti.

Tämä kuulostaa ihan hyvältä ja uskottavalta teorialta tuulen vaikutuksesta, jos luoti lentäisi täysin puhtaassa virtauskentässä, eikä pyörisi. Tosielämässä tämä ei ole ikävä kyllä ihan niin helppo juttu.

Luodin lentäessä ilmamassassa tapahtuu lukematon määrä luotiin ja sen lentoon vaikuttavia asioita. Luodin pyörimisen ansiosta ja sen lentäessä lähes kolme kertaa äänennopeudella, harmaata aluetta piisaa kaikenlaisen huojunnan ja shokkiaallon vaikutuksesta. Siitä mekanismista, millä sivutuuli luotia poikkeuttaa on useampia teorioita, enkä ainakaan itse pysty sanomaan mikä näistä olisi ehdoton totuus.

Itse uskon mm. että mr. Bernoulli näyttelee omaa osaansa tässä kokonaisuudessa, ja sivutuulen vaikutuksesta luoti kääntyy ja kohtauskulman muuttuessa paineeroa syntyy, mikä aiheuttaa lentoradan muutosta, ainakin osavaikutuksena.

Noita teorioita lukemalla saa päänsä sekaisin varmaan liki yhtä hyvin kuin kärpässieniä syömällä...

Vaikkapa tuokin "coning teoria" iltalukemiseksi.

www.researchgate.net/publication/324222518_A_Coning_Theory_of_Bullet_Motions

Pidemmältä ohi ammuttu teeri saattaa kyllä kiittää hengestään Herra Bernoullia ja muitakin tiedemiehiä.

Kun raapinut päätäni tuon tuulenvienninkin kanssa ja muidenkin käynti asioiden kanssa olen yrittänyt poimia elävän elämän eri tapahtumia,jotka tukisivat omalta osaltaan "isoa kuvaa". Ja udella myös pitkään esim.kasa-ammuntaa harrasteneiden huomioita.

*Tuttava piirini OIKEAT kasa-amoujat ovat liikuttavan yhtämieltä,että aseen ja patruunan hyvä tuninki (hyvä käynti mitattuna kasan koolla) pienentää myös tuulen vientiä.

*Piekkarin paukuissa voi 8-10 m/s alimman ja ylimmän nopeuden välisen erotuksen omaava patruuna voi ampua pienempää kasaa/pytyhajontaa kuin 4-6 m/s nopeus eroa ampuva patruuna.
Ja myös viedä vähemmän tuuleen.
En pysty luodin lento spiraalin kokoa mittaamaan/toteamaan,mutta kun ennen LPR.n sisäradan remonttia ammuin hallin oikeassa laidassa,niin valaistus oli sellainen että usein luoti vilahti kiikarissa.

Valmistus erät (Lotit) jotka vilahtivat kiikarissa vasemmalla ylhäällä olivat tarkkoja V3 nopeudelle osunnastaan ja lotit,jotka vilahtivat vain kympin yläpuolella eivät olleet tarkkoja V3 nopeudelle.
Ja nuo tod.näk. spiraalia kiertävät valmistuserät olivat niitä jotka ulkona ammuttaessa veivät enemmän tuuleen.

*Hyvin käyville piekkarin paukuille on yhtäläistä tarkka tasamittaisuus luodin olakkeesta kannan juureen.Mutta myös tuon patruunan pituuden on oltava sovelias ko. pesään / ylimenoon.

Eli luodin laakeripinnan tasapituisuus tärkeä ja yhtäläistä keskisytytteisiin on kun luodin asetus pituudella haetaan parasta käyntiä.
Kun kalibroinut piekkarin paukkujen pituuksia ja jos olen työssä huolellinen niin pääsen heittokellolla katsottuna +-0,01 mm:n tarkkuuteen.
Isompi osa kustomoiduista on pienentänyt pystyhajontaa ja näyttää siltä,että myös tuulen vientiä.
Esimerkki kuva suurimmasta pystyn pienenemisestä kalibroimalla.(Center X). Vasen tehtaan jäljiltä ja oikea kustomoitu.
Kun noita ihmettelin sisäradalla ammuin 5 x 5 ls molempia kaikilla loteilla.

Mutta ei kaikki lotit parantuneet kalibroimalla! Päättelen tuosta,että myös piekkarissa vaikka siinä luoti tunkeutuu rihloihin,niin "luodin asetus pituudella" on kuitenkin merkitystä.Tarkka pituus kalibrointi ei tee AINA autuaaksi.

*Pirun hyvin menestynyt Pedrokin etsii valmistuseriä joissa pystyhajonta on pieni.Auttaakseen tuulen lukemista piekkarilla.
(Kuva).

*Mm. noita em. asioita elävästä elämästä yhdistellyt ja alkanut noista muodostuvaan isoon kuvaan uskomaan.

Timppa

Lainaus käyttäjältä: Long Range - elokuu 20, 2023, 06:25

*Tuttava piirini OIKEAT kasa-amoujat ovat liikuttavan yhtämieltä,että aseen ja patruunan hyvä tuninki (hyvä käynti mitattuna kasan koolla) pienentää myös tuulen vientiä.

Timppa

Tämä on ihan paskapuhetta. Tuuli sivukomponenttina ei millään tavalla tiedä aseen tuuninkia. Tälläiset uskomukset mielellään kaipaa tuekseen jotain muutakin kuin huhuja ja kuulopuheita. Suurin yksittäinen asia mikä tuulipoikkeamaan vaikuttaa on luodin lentoaika. Siihen vaikuttaa lähtönopeus sekä luodin muoto (ilmanvastus). Ei mitään mystiikkaa.

Lainaus käyttäjältä: SO - elokuu 20, 2023, 12:15

Suurin yksittäinen asia mikä tuulipoikkeamaan vaikuttaa on luodin lentoaika. Siihen vaikuttaa lähtönopeus sekä luodin muoto (ilmanvastus). Ei mitään mystiikkaa.

Juurikin. Ja kun hiukan miettii, miksi tuulipoikkeman suuruus määräytyy vain ja ainoastaan luodin pituussuuntaisen vastuksen mukaan, voi päätellä, että luoti kulkee tuulta päin.

Tuuli jarruttaa normi hirvikiväärin luotia parin kilowatin teholla, joten siinä ei muutaman gramman pellinpala kauan v:tuile jos se halutaan kääntää virtauskentässä suoraan eli ojennukseen. Paria kertaluokkaa isommissa tykin ammuksissa saattaa pientä viivettä jo syntyäkin.

Mistään en mitään tiedä, mutta voisiko epästabiilisti piipusta lähtevän luodin ajatella lentävän huonommalla BC:llä, kun kärki ei osoita niin nätisti menosuuntaan. Huonompi BC lisää tuulenvientiä.

Lainaus käyttäjältä: SO - elokuu 20, 2023, 12:15

Lainaus käyttäjältä: Long Range - elokuu 20, 2023, 06:25

*Tuttava piirini OIKEAT kasa-amoujat ovat liikuttavan yhtämieltä,että aseen ja patruunan hyvä tuninki (hyvä käynti mitattuna kasan koolla) pienentää myös tuulen vientiä.

Timppa

Tämä on ihan paskapuhetta. Tuuli sivukomponenttina ei millään tavalla tiedä aseen tuuninkia. Tälläiset uskomukset mielellään kaipaa tuekseen jotain muutakin kuin huhuja ja kuulopuheita. Suurin yksittäinen asia mikä tuulipoikkeamaan vaikuttaa on luodin lentoaika. Siihen vaikuttaa lähtönopeus sekä luodin muoto (ilmanvastus). Ei mitään mystiikkaa.

Ei aivan paskapuhetta. Kyllä se sivutuuli virtauskentässä aiheuttaa enemmän vastusta, ja tätä kautta lisää tuulen vientiä, jos luoti ei vakaudu (tuninki) hyvin jostakin syystä. Johtuu se sitten aseesta tai luodin ominaisuuksista tai näiden yhdistelmästä. Yhtenä osatekijänä lentoajan kasvaminen ja huonompi BC.

Huomioita eri latausten / piekkarin paukkujen vaihtelevasta tuulen viennistä voi tehdä vain kun käyttää riittävää määrää viirejä ampuma matkalla.
Viirien hännät kyllä näyttää tuulen voiman melko tarkasti.

Tuon asian miettiminen alkoi v.2012 kun Suomen pistepiekkari ampujat olivat USA:ssa MM-kisoissa ja saivat ampua omien aseiden lisäksi myös Jenkkien aseilla harjoituksissa.

Vaikka ampuivat omilla 22 LR patruunoilla,niin Jenkki aseiden tuulen vienti samoilla viirin häntien kulmilla oli selkeästi pienempää.Tarvitsi kotata huomattavasti vähemmän.

Kysyin tuota jo silloin Lapuan ballistikolta voiko olla niin että isompaa spiraalia lentävä luoti vie enemmän tuuleen ja eipä hänellä ollut moisesta kokemusta,mutta vastasi,että on se mahdollista.

Olen uskossani luja ja vaikka en pysty millään laitteella luodin lento spiraalin kokoa mittaamaan,niin nähnyt sekä keskisytytteisellä,että piekkarilla erot tuulen viennissä ja se ei tule pelkästään nopeudesta.

Piekkarilla on kyllä selvää,että hitaampi patruuna vie vähemmän tuuleen,mutta siinäkin on lot kohtaisia eroja.

Ampukaa latauksianne / 22 LR patruunoitanne viirien kanssa ja tehkääpä huomioita.Ellei ammu viirien kanssa ei kannata edes inttää asiasta.

Tuossa Bergerin animaatiossa kuvattu kuinka spiraali pienenee luodin lennon edetessä.

www.youtube.com/watch?v=KH9SCbCBHaY

Timppa

Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 20, 2023, 13:39
Mistään en mitään tiedä, mutta voisiko epästabiilisti piipusta lähtevän luodin ajatella lentävän huonommalla BC:llä, kun kärki ei osoita niin nätisti menosuuntaan. Huonompi BC lisää tuulenvientiä.

Tästä oli Brian Litzillä jossain kirjassa jotain mikä jo hieman muistutti tilastollisesti pätevää kokeellista tutkimusta. Luotien BC huononi jonkin verran, jos vakavuuskerroin eli alle 1.5. Tätä oli testattu useammalla aseella ja luodilla muistaakseni, ja tulokset olivat samansuuntaisia.

Lainaus käyttäjältä: Jokke Espoosta - elokuu 21, 2023, 12:00

Lainaus käyttäjältä: HxM - elokuu 20, 2023, 13:39
Mistään en mitään tiedä, mutta voisiko epästabiilisti piipusta lähtevän luodin ajatella lentävän huonommalla BC:llä, kun kärki ei osoita niin nätisti menosuuntaan. Huonompi BC lisää tuulenvientiä.

Tästä oli Brian Litzillä jossain kirjassa jotain mikä jo hieman muistutti tilastollisesti pätevää kokeellista tutkimusta. Luotien BC huononi jonkin verran, jos vakavuuskerroin eli alle 1.5. Tätä oli testattu useammalla aseella ja luodilla muistaakseni, ja tulokset olivat samansuuntaisia.

Tuossa nimenomaan vastus hieman muuttui, eli ei tapahtunut mitään siitä irrallista tuulipoikkeaman kasvua. Tulos siis on täysin sopusoinnussa sen kanssa, ettei mikään muu kuin pitkittäisvastus vaikuta sivuttaissiirtymään.

Pienoiskiväärillä kyllä paljon todennäköisemmin käy niin, että vastus muuttuu nopeuden muutoksen seurauksena, kun liikutaan äänennopeuden lähellä. Vastus voi aivan hetkessä 2-3-4-kertaistua, tai vastaavasti tipahtaa murto-osaan aiemmasta kun päästää häiriöalueelta pois. Jos tuuli osuu tällaisen keskiarvosta poikkeavan, epätyypillisen vastuksen kohdalle, silloin tuulipoikkemakin on aivan jotain muuta kuin mitä odotetaan. Luoti siis pitäisi tutkata koko lentomatkaltaan, jotta hommassa olisi edes jotain tolkkua.