TARKKA-AMPUJAKILTA

Portugalilainen Pedro Serralheiro on nyt jo moninkertainen maailmanmestari pistepiekkari ammunnassa ja vieläpä niin,että mitä pahempi tuuli keli,sitä ylivoimaisempia voittoja kahminut.

Hänen tuulenluku taidot ovat tosi korkeaa tasoa.

Pedrolla on riittänyt virtaa myös kouluttaa muita Portugalin pistepiekkari ampujia ja osin sen tuloksena Portugali kahminut myös joukkue maailmanmestaruuksia.

Kun nuo ampumamatkalla olevat kohoumat ja kumpareet ovat aina melkoinen haaste ampujalle laitan tuohon kuvan Pedron perus ajatuksesesta sijoitella viirit ampuma matkalle.
Asettaa pattien kohtaan niiden välittömään läheisyyteen molemmin puolin yhdet viirit joista pyrkii tulkitsemaan luodin nostetta / laskemista.

Timppa

Kuten ollut puhetta keskustelemme PALJON patruuna ja asetekniikasta,mutta suurin luotia kuljettava asia eli TUULI jää vähemmälle.

Suomen pistepiekkarin edustus ampujat tulivat tovi sitten kotiin Tsekin MM-kisoista ja siellä oli LV (Kevyen luokan) kisaan osunut järkyttävän kovat tuuli olosuhteet.

Me "tavikset" emme paljon kiinnitä huomiota suoraan myötä/vasta tuuleen ja usein vaatii aivan huippukäyntisen aseen edes huomatakseen pieniä tuulenvienti eroja.
Eräs pitkän linjan kisailija kommentoi tuon LV kisapäivän tuulen olleen niin kova,että myötätuuli nosti osumia ja oli tuottanut ongelmaa.

Tuossakin 1 linkki jossa tuulenvientiä käsitelty:

www.ctdshooting.com/post/reading-the-wind

Liitän "tuuli ruusukkeen" jossa klo 6 ja klo 12 tuulen vaikutus huomioitu.

Kuitenkin nuo "ruusukkeet" antavat ohjetta kun ampuma alueen pohja on tasainen.Tuossa Pedron viirien sijoittelu kuvassa on sitten opastusta kuinka pattien aiheuttamat "turbulenssit" yritetään huomioida viireillä.

Timppa

Eikös viirien määrän tulisi tihentyä loppua kohden?

Edit: Poistin jatkokysymykseni, kun se muuttui keskuttelussa jo väitteeksi 

Tuntuu, ettei nämä ole helppoja kysymyksiä. Mutta jos heitän luodin ilmaan siten, että se on ilmassa sen todella lyhyen ajan, minkä esim 308 300m lentää, se ei millään taida siirtyä samaa määrää kuin mitä osumat siirtyvät? Eli ihan perusveneily-ymmärrys ei toimi tässä? On sen verran vaikeaa, kun niin moni erilainen voima ja yhtälö vaikuttaa, vääntää ja kääntää. Hyrrää, nopeudenkin mukaan muuttuvaa virtausta, ilmanvastusta, maanvetovoimaa.

Piekkarimatkoilla (esim 100m) luodinnopeus ei aivan hirveästi muutu (335m/s -> 281m/s)  joten tuulivaikutusta on karkeasti saman verran koko lentoradan ajan. Toki matemaattisesti se tullen vaikutus on siellä 100m tasalla inasen isompi. 50m matkalla nopeus on vielä 303m/s jos pistepiekkarimatkoja pohtii.

Kiväärinluodeilla tilanne on mainitunlainen. Lähtönopeus voi olla 900m/s ja osumanopeus kaukana 350m/s jolloin tuulenvaikutuksen määrä sivupoikkeamaan muuttuu merkittävästi pidemmällä.

Sellainen ikävä ominaisuus toki piekkarilla on, että vastuskäyrä muuttuu hyvinkin rajusti kun äänennopeutta lähestytään tai siitä mennään alaspäin. Se taas vaikuttaa suoraan siihen, miten paljon "sivutuuli" vaikuttaa. Käytän lainausmerkkejä siksi, että olen edelleen itseni kanssa täysin samaa mieltä siitä, ettei sivutuulta ole olemassa.

Ampujan näkökulmasta on, luodin ei...

Lainaus käyttäjältä: jli - elokuu 16, 2023, 13:08
Sellainen ikävä ominaisuus toki piekkarilla on, että vastuskäyrä muuttuu hyvinkin rajusti kun äänennopeutta lähestytään tai siitä mennään alaspäin.

Pinskalla ollaan käytännössä koko ajan transsoonisella alueella (0,8-1.3 Mach), mikä tekee hommasta ongelmallista. Kaikkein hankalinta on juuri äänennopeuden tuntumassa, missä juurikin näiden kanssa touhutaan. Pienoiskivääri on Tarkka-ampujalle tästä huolimatta oiva treeniase, suorastaan välttämätön.

Tuossakin on kivasti kuvattu "aerodynamic jumpin" aiheuttamaa korkoeroa vasemmalta/oikealta tulevissa tuulissa:

www.youtube.com/watch?v=2_xCBD9hQSo

Itselle muodostunut tällaineen aavistus: Joidenkin valmistuserien luodit kiertänevät isompaa spiraalia kuin toiset ja sellaisissa pystyhajonta on suurempaa.Niissä Vo hajonta näkyy pystynä ja tuulen aiheuttama pystyhajontakin suurempaa.
Vaikka piekkari olisi kuinka hyvässä tuninkissa.

Tuosta johtuen Pedrokin etsii valmistuseriä joissa pystyhajonta mahdollisimman pieni.Vaikka sivuhajonta olisi hiukan suurempaa.
Eli tuossa kuvassa vasemman puoleisen vaikka muuten kasan koko sama.

Timppa

Minä joskus tuota mietin, etten oikein koskaan ole saanut tuollaisia Magnus-efektin aiheuttamia pystysuunnan muutoksia näkyviin. Syy siihen varmaan on juurikin se, ettei koskaan ole tullut ammuttua tasaisella kentällä, jossa olisi tasainen tuuli koko matkalla. Toinen rata, missä pääasiassa tullut käytyä, on sellainen, jossa on korkeat välivallit. Jos valli on oikealla puolella ja tuulee oikealta, niin se tuuli ei luodin lentoradalla ole oikealta puhaltava, vaan oikealta yläviistosta alas puhaltava. Jos tuulee vasemmalta, niin samassa paikassa tuuli kääntyykin jo ylöspäin. Toinen rata, missä viimeaikoina tullut käytyä, niin 10 - 15 m luodin lentoradan oikealla puolella on 20 m korkeita puita. Lienee vielä aika paljon hurjemmat pyörteet. Tuohon kun laittoi 200 m matkalle 4 viiriä, niin sai siinä hieman ihmetellä, kun yksi viiri osoitti itseä kohti, yksi itsestä poispäin, yksi oikealle ja yksi vasemmalle. Ja kaikki näyttää liehuvan lähes suorana, eli melko kovaa tuulta vielä. Mitä siitäkin sitten voi päätellä?

Jos keskisytytteisillä kevyillä luodeilla ammutaan, niin olisi kiva tietää, että mistä tuulenvienti oikeasti johtuu. Täällä väitettiin, että luoti ei muuttaisi suuntaansa, vaan "siirtyisi" sivuttain. Onkohan tuossa totuutta. Äkkiseltään järjellä ajatellen kuvittelisi, että lentoradan alussa pienikin suunnan muutos vaikuttaisi eniten siellä taulussa. Nopeus tosiaan suurin alussa, jolloin tuulen vaikutus tosiaan pienintä. Eli missä kohtaa lentorataa tuo tuulenvienti vaikuttaa eniten keskisytytteisissä. 

Kyseessä ei ole magnus-efekti, vaan gyroskooppinen voima. Luodin painekeskipiste (center of pressure) on massakeskipisteen etupuolella, joten vasemmalta tuleva tuuli pyrkii kääntämään luodin kärkeä oikealle. Luoti käyttäytyy gyroskoopin tavoin, eli kun kärkeen kohdistuu voima vasemmalta, kärki kääntyy alaspäin (jos luoti pyörii myötäpäivään). Jos tuuli tulee oikealta, luodin kärki kääntyy ylöspäin.

Samasta syystä johtuu spin drift. Luodin lentorata kääntyy vetovoiman vaikutuksesta maata kohti, jolloin kärkeen kohdistuu ilmavirran takia ylöspäin suuntautuva voima ja kärki kääntyy oikealle.

Luoti liikkuu niin kovaa eteenpäin, että tuulen vaikutus näyttäytyy luodin näkökulmasta vain hyvin hieman etuviistosta tulevana ilmavirtana. Magnus-efekti varmaankin vaatisi, että sivutuuli olisi sen 850 m/s ja luodin nopeus 5 m/s eikä toisin päin.

Jos pidetään gallup kilpa-ampujien piirissä niin eniten saa ääniä se että lähimmät viirit ovat tärkeimmät.

Tuo ajatus on tainnut muodostua kyllä 50 m:n piekkarin makuuampujien piiristä?

Kun vedin 2 kertaa 0,60 mm kalastus siimaa lippusiimaksi 53 m:n matkalle molemmille puolille piekkarin luodin lentolinjaa ja niihin molempiin sidoin 25 kpl ( n.2 m:n välein) Sinclairin nauhat ja yritin ihmetellä noiden Sinclair nauhojen näyttöjä matkalla olleisiin tuuliviireihin.

Kun Sinclair nauhoja sojotti suunnilleen saman verran tuulessa vasemmalle ja oikealle,niin kun tähtäsi keskelle,niin osumat menivät kymppiin 53 m:n päässä.
Ja tarkkuuteni ei riittänyt huomaamaan,että alkupään tuuli olisi poikennut kokonais vaikutuksesta.
Kuitenkin Sinclair nauhat näyttivät "puuskia" viirien välissä joihin viirit eivät aina reagoineet.

Pitkälle ammuttaessa viirien sijoittelussa on minua neuvottu,että kävelee vaikka 300 m:n rataa pitkin ja katselee jos radalla on aukkoja/paikkoja,jossa tuuli puhaltaa kovemmin niin viiri ainakin siihen ja SE voi olla tärkein viiri jota tarkkailla.
Ja kun nuo maassa / seinämissä olevat kohoumat/rakenteet/penkat aiheuttavat pyörteitä/kummittelua,niin tuossa Pedron viirien sijoittelu kartassa on siihen viitattu.

Ja kun en ole edes ampunut 1000-1600 m:iin,niin eipä kannata minun sitä edes miettiä.Luoti käy noilla matkoilla jo niin korkealla tähtäyslinjan yläpuolella,ettei pirukaan tiedä etukäteen vientiä......

Toistakymmentä vuotta ammuin avoimella n.2 km x 2,5 km suolla hanhia kiväärillä ja laitoin "kentälle" suodatin kankaasta leikatut  nauhat tuulen lukemista varten risujen & rimojen päihin.
Siellä oppi sen että tuulen vienti on järkyttävän paljon suurempaa kun tuuli pääsee vaikuttamaan koko sen lentomatkalla vrt. radalla,jossa penkkaa / metsää suojana.
Kuitenkin kun suo suht  tasainen,niin tuulen vienti tuntui jotenkin "luotettavalta" kun siellä tauluihinkin koitin aina 450-500 m:iin saakka.

Vaikka tietty kohdistukset on tehtävä hyvillä keleillä,niin on hyvä käydä kovilla tuulilla ampumassa.Itsekin liian paljon mennyt radalle kun hyvät kelit.
Miten voi oppia tuulenlukemista jos ei tuule???

Timppa

Lainaus käyttäjältä: Kumpumäen seppä - elokuu 17, 2023, 12:36
Jos keskisytytteisillä kevyillä luodeilla ammutaan, niin olisi kiva tietää, että mistä tuulenvienti oikeasti johtuu. Täällä väitettiin, että luoti ei muuttaisi suuntaansa, vaan "siirtyisi" sivuttain. Onkohan tuossa totuutta. Äkkiseltään järjellä ajatellen kuvittelisi, että lentoradan alussa pienikin suunnan muutos vaikuttaisi eniten siellä taulussa. Nopeus tosiaan suurin alussa, jolloin tuulen vaikutus tosiaan pienintä. Eli missä kohtaa lentorataa tuo tuulenvienti vaikuttaa eniten keskisytytteisissä.

- Luodin kärki osoittaa aina virtauskentässä vastatuuleen. Luodin lentorata taas on siihen suuntaan mihin massa on menossa. Nämä ovat kaksi eri asiaa.

- "Sivutuulen" kohdalla tämä tarkoittaa, että luoti kääntyy tuulta kohden vähän kuin tuuliviiri.

- Jos siis tuulee vasemmalta, luodin kärki kääntyy osoittamaan hieman vasemmalle.

- Tämä EI tarkoita, että luoti jotenkin hyökkäisi vasemmalle tai lähtisi lentämään vasemmalle. Se tarkoittaa vain, että kärki kääntyy vasemmalle ja luoti etenee edelleen samaan suuntaan kuin ennenkin.

- Vaikka luoti näyttää olevan vinossa, se kuitenkin lentää virtauskentässä oleellisesti "puhtaasti", ja vastusvoima tulee luodin kärjestä. Vähän samaan tyyliin voi nähdä lentokoneen laskeutuvan sivutuulessa sivuttain, vaikka se eteneekin kiitoradan suuntaisesti.

- Koska vastusvoima tulee nyt kulkusuuntaan nähden hieman vinosta, luodin lentorata alkaa hitaasti kaartua sivulle - tässä tapauksessa oikealle, koska kärki osoittaa vasemmalle.

- "Sivutuulen" aiheuttama vastus on täysin identtinen ilmiö luodin pitkittäisen vastuksen kanssa. Ei ole olemassa mitään muuta vastusta kuin luodin pitkittäisakselin suuntainen vastus. Luodin asennosta lentoradan suuntaan nähden sitten riippuu, onko tuo vastusvoima pelkästään luotia hidastava voima, vai onko sillä myös sivuttais- tai pystykomponentti.

- Missä tuuli vaikuttaa eniten/vähiten? Riippuu ampumamatkasta. Esim 200m matkalla ensimmäinen kolmanneksen osuus on noin 56%, keskimmäisen 33% ja viimeisen 12%. Vastaavasti kilometrillä osuudet ovat 44/39/17. Pääsääntöisesti alku- ja keskiosa vaikuttavat eniten. Lyhyillä matkoilla alkuosa, mutta yhtään pidemmillä matkoilla pitäisi ehdottomasti tietää, mikä on tuuli lentoradan keskellä, sillä korkeudella missä luoti lentää.

jli:n kirjoituksesta copy/paste pätkä:"mutta yhtään pidemmillä matkoilla pitäisi ehdottomasti tietää, mikä on tuuli lentoradan keskellä, sillä korkeudella missä luoti lentää".

Elävän elämän esimerkki joka tapahtui 300 m:n radalla.Eli ei siis edes pitkä matka:

Teimme radalle mielestämme TOSI tukevan kasa-ammunta pöydän.Painoa lie kertynyt about 200 kg.Kansikin oli 20+cm paksua liimapuu palkkia.

3 miestä ja 3 eri asetta "tiimissä". 308 / 6,5-284 / 6 mm JMS.

Emme saaneet yhtä hyviä kasoja pöydältä ammuttaessa alkuun kuin makuulta betonilta.Ajateltiin,etteikö pöytä olekaan tukeva? Pultattiin pöytä vielä kulma kappaleilla järeään pystytolppaan kiinni ja sama jatkui,ettei pöydältä ammutut olleet aivan yhtä hyviä kuin makuulta.

Sitten kerran kun asettelin viirejä tuuli kelillä hoksasinkin kuinka tuuli onkin jo noin metriä korkeammalla kovempi kuin alempana.
Eli viirit olivat olleet liian alhaalla vrt. luodin lentolinjaan.Siis pöytä vajaan metrin korkeammalla kuin betoni lattia.

Siitä eteenpäin nostimme viirien korkoja niin että hännät heiluivat välillä jopa kiikarissa (BR kisoissa eivät kait noin korkealla saa olla) ja niinpä vaan kävi että kasojen koot yhtäläistyivat pöydältä ja betoni lattialta.
Vika ei ollutkaan pöydässä!!!

Tuolta ajalta vielä yxi muisto.

Houkuttelin sen ajan Suomen kärkipään kasa-ampuja Seppo Kesäsen pitämään "kurssin" tuolla 300 m:n radalla.
Seppohan tuli ja osui kovan tuulen päivä.Tasainen tuuli lähempänä 10 m/s ja puuskat yli tuon.

Opastuksen lopuksi Seppo vetäisi omalla kilpakalustollaan noin kovaan keliin about 20 mm:n kasan 300 m:iin.
(Kevyt luotisella 6 PPC:llä).

Muistan kun ajelin radalta pois niin ajattelin:  saamari kun oppisi tuollaiset tuulen lukutaidot!

Timppa

Mä rehellisesti väitän että kyse on ollut ampujista ja ampumatekniikasta, ei siitä ammutaanko 80cm korkeammalta. Kasa-ammunta on sinänsä helppoa kun riittää että ampuu samaan tuuleen niin kaikki on nipussa. Tarkka-ammunnassa pitää osua ensimmäisellä tai toisella joten tuulen lukeminen on täysin erilaista kuin viirien seuraaminen.

Tuntuu, ettei nämä ole helppoja kysymyksiä. Mutta jos heitän luodin ilmaan siten, että se on ilmassa sen todella lyhyen ajan, minkä esim 308 300m lentää, se ei millään taida siirtyä samaa määrää kuin mitä osumat siirtyvät? Eli ihan perusveneily-ymmärrys ei toimi tässä? On sen verran vaikeaa, kun niin moni erilainen voima ja yhtälö vaikuttaa, vääntää ja kääntää. Hyrrää, nopeudenkin mukaan muuttuvaa virtausta, ilmanvastusta, maanvetovoimaa.