TARKKA-AMPUJAKILTA

Lainaus käyttäjältä: 260 - kesäkuu 18, 2023, 12:01
Japin ongelmaan muutama lisäkysymys. Oliko piippu puhdistuksen jäljiltä, kun alotit neljän sarjan? Ellei piippua kuivattu, niin ensimmäinen kutihan lähtee hitaammin ja pienemmillä paineilla. Johtuen pienemmästä läpimenovastuksesta.

Ruudin ominaisuudet toki on voineet muuttua mutta tosi höttöä täytyy olla, jos rekyylistä muuttuu pölyksi hylsyn sisällä. Vois kokeilla murskata ks. ruutijyviä vaikka meisselin kärjellä jotain kovaa vasten ja verrata johonkin tuoreempaan tavaraan. Aika kovia ovat, jos ruuti kunnossa.

Hiilirengas ylimenossa myös nostaa paineita ja toki kova kuparin määrä.

Oliko kyseistä latausta ammuttu tästä aseesta ennen eri ruutierän ruudilla?

Tässä voi olla kysymyksiä joihin jo vastauksetkin valmiina, en muista koko ketjua ulkoa.

Kohan piippu puhdas niin toki voi reilusti alempaa lähteä painesarjan tekemään, jos haluaa tai uskaltaa kokeilla ruudin hyödyntää. Ellei ruuti tosiaan hajoa pinellä puristuksella. Sellainenki tuli mieleen et voiko tuo nitro jotenki irrota jyvästä ja jakaantua epätasaisesti..?

Onko koskaan aiemmin ollut ks. aseella mitään vastaavaa ylipainemerkkien ilmaantumista, tietenkin miedompina missä ei vielä nallit putoile. Siis ennalta kokeilluissa toimivissa latauksissa? Mikä kielisi juuri hiilirenkaasta..

Ei ole aiemmin ammuttu tätä latausta tai edes tätä ruutilaatua. Piippu oli puhdistettu pölystä/öljystä ennen ammuntaa. Tässä aseessa on väljä nallipiikin reikä, esimerkiksi Scenar 8g@ 920m/s tehdaslataus puhkoi nalleja. Ne oli pahimmat painemerkit ennen tätä tapausta, mutta kyllä tehdas-oryxikin nallia venyttää nallipiikin reikään. Hiilirengas oli, kuparia on vieläkin.

Kuparointi vaikuttaa aika kovalta tässä piipussa, johtuen varmaan siitä että sepällä on piippuaihio lipsahtanut väärin päin sorviin...

Lainaus käyttäjältä: SO - kesäkuu 18, 2023, 12:56
Ruudissa on sellainen stabilaattoriaine joka ylläpitää ruudin ominaisuuksia yllä. Tämä aine ajan myötä "kuluu" pois mikä johtaa lopulta siihen, että palonopeus muutuu täysin. Yleensä se näkyy niin että vanhoissa paukuissa hylsy alkaa hapettumaan sisäpuolelta. Stabilaattoriaineen pitoisuutta ei kotona voi mitata. Esimerkiksi sotapaukuissa mitkä on varastossa tätä stabilaattoriaineen pitoisuutta tarkkaillaan ja kun se menee tietyn tason alle patruunat hävitetään. Ennen näitä esimerkiksi RGn ylijäämäpaukkuja M2A1 kannuissa päätyi vähittäiskauppaan.

Ei välttämättä ole syy ongelmaan, mutta hyvä tiedostaa. (Samoin kuin ruudin kosteus. Ruudissa pitää olla tietty kosteus% että palonopeus vastaa tehtaan ilmoittamaa.) Jos patruunoita tai ruutia säilytetään vaikkapa kuumassa niin stabilaattoriaine kuluu nopeammin loppuun.

Jos aihe oikeasti kiinnostaa niin pari linkkiä:
(Löytyy kun googleen kirjoitat "Ruudin stabilaattoriaine"

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789146/Kivimaki_Jukka.pdf%3Fsequence%3D2%26isAllowed%3Dy&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECAsQAQ&usg=AOvVaw1M6tltcDjozOVRG2MxrV73

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/80560/1/URN%253ANBN%253Afi%253Ajyu-202204122238.pdf&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECA4QAQ&usg=AOvVaw2yBNqZ8fg5V_lmQRIyIpG8

Tuo kosteus ja/tai stabilisaattorin kuluminen on myös yksi mitä luulen varteenotettavaksi syyksi, sen "kuluminen" nostaa detonaatioriskiä ja pesän lämpö selittäisi miksi herkistynyt ruuti käyttäytyisi kuten nyt kävi.

Tunsin kuolinpesän väen sen verran hyvin että uskon kyllä ruudin olevan sitä mitä etiketti sanoo mutta uskon myös että säilytys ei varmastikaan ole ollut optimaalinen. Tämä kyseessäoleva ruuti ei haise oikeastaan yhtään miltään, verrattuna tuoreempaan N150 jossa on selvästi se "sairaalan haju".

Nyt on hieman testattu taas, latasin samaa luotia samalla nallilla saman erän hylsyihin N150:llä, taulukkomaksimille asti mentiin ilman merkittäviä painemerkkejä ja maksimivauhdit noin 790m/s.

Näitä ennen piippu on puhdistettu kupareista täysin ja käyty piippukameran kanssa läpi

Tarkkuutta ei löytynyt mutta siihenkin on löytynyt mahdollinen selittävä tekijä, piipun suulla on selkeä väljä kohta. Piippukameralla kun katsoo niin sinistykset on rihlan pohjassa tallella noin 30mm matkalla...