TARKKA-AMPUJAKILTA

Tässä hieman laskentaa. Sopii aiheeseen......toivottavasti.
Laskin omalle aseelle Burdyn metodilla tunerin "paikan".
Eli ensin faktat laskentaan, piipun pituus 24"
Tunerin sisäputken halk. 16mm eli 0,62"
Käytetään 9 harmonista.
Luku 0,3 on aina vakio laskussa

Väh. 9 - 1= 8
Jaetaan 24": 8= 3
Kerrotaan 9 x 3= 27
Kerrotaan 0,3 x 0,62"= 0,186"
Väh. 27"- 0,186"= 26,8"
Tunerin pit. on 26,8"- 24"= 2,8"  eli 71,2mm
Tuneri antaa pituuden asetuksella 324 mukana tuo +4 clik.
Jenkkien sivulla oikea asteus löytyy +_ 12 clik.laskun tuloksesta.
Itsellä käynti ikkuna löyty +4 clik
Ainakin oma ase käy erinomaisesti, tosin noita "ikkunoita" löytyy tunerin säätöalueelta yleensä monia.
Löytyy ikkuna myös ihan " hakuammunnalla"ruuvaten tuneria ja ampuen...
Pitää muistaa, että tuneri ei korjaa huonoa piippua/patruunaa.....😎

Aiheesta lisää jenkkien foorumilta google hakuna " prx tuner"
Kanttaa kokeilla meneehän siinä aikaa ja tupakkimiehiltä tupakkaa.

Onko ihan tuhoontuomittu idea istuttaa tuneria vaimentimen taakse? Piipun jatkeena oleva vaimennin kerännee sen verran karstaa ja painonmuutosta etteä hyvä tunerin säätö ei kovin montaa sataa laukausta pysy?

Keskustelu niin moninaista,että tiedä kohta kenelle/mitä yrittäisi kirjoittaa,mutta yritetään:

Laitan piirroskuvan tunerin toiminnasta.Pystyvärähtely piipussa menee kuin sini&cosini käyrät vastakkain.Eli ainoa vaihtoehto on "houkutella" pystyvärähtelyn solmukohta piipun suun (luodin irtoamis paikan) kohdalle on piipun suun ULKOPUOLELLA oleva paino.

Harrelsin tunerissa 1 klikkaus siirtää painoa 0,01 " eli about 0,025 mm.

Kun tunerilla lähtee nollasta eteenpäin hakemaan parasta kohtaa,tulee vastaan useampi kohta jossa pystyhajonta menee pienexi.

Se on nyt nähty,että 1 klikkaus parhaasta käyntikohdasta eteen/taakse heikentää käyntiä-->Tuosta voi jokainen arvailla mitä äänenvaimentimeen kertyvä paska voi tehdä.
Tästä johtuen piekkari kasa-ampujat puhdistavat jopa tunerin sisäpinnan ajoittain.

Sekin on nyt nähty,että kun piekkarissa on KAIKKI asiat kunnossa,niin se ampuu parastaan esim.+4:stä hellelukemiin asti ILMAN ruuvaamista.(Tapanin Turbo esim).

Jos tuolla piipuvärähtelyn mittauksella saataisiin todennettua tästä jotakin.Eli oletus on,että tunerin oikea asetus antaisi luodeille mahdollisuuden lähteä piipun ala/ylä kuolokohdissa piipun "stopped muzzle" eli pysähtymisen hetkellä.

Piekkarin patruunoiden nopeusvaihtelu on parhaillakin loteilla alimman ja ylimmän ero n. 6 m/s ja siitä tuleva pystyhajontahan voi korjaantua vain positiivisella kompesaatiolla eli hitaampi lähtisi piipuvärähdyksen ollessa ylempänä ja päin vastoin.

Jokuhan täällä katsoi ballistiikka ohjelmalla,että tuo 6 m/s ero aiheuttaa 8 mm:n pystyhajonnan laskennallisesti 50 m:iin.
Jos ammutaan parhaalla piekkarilla esim.50 ls kasa 50 m:iin,niin kyllä siellä vaan on kasa,jonka hajonta on tuo 8 mm tai yli.

Kun noita käyntikohtia on useampi tunerilla säädettäessä,niin mistäpä tiedämme mikä on "laajin" käynti ikkuna? Vaatii kovasti laukauksia eri nopeuksisilla paukuilla nopeusmittarin läpi ja katsoo millaisen nopeusvaihtelun mikin asetus "kestää".

Katsotaan onko tuolle piippuvärähtelyn mittaukselle asetettu liikaakin odotuksia,mutta periaatteessa tuon käynti ikkunan kokoakin voi yrittää selvittää.....

Timppa

Ps.Tosiaan aikas mielenkiintoinen asia tapahtui tosiaan muutama viikko takaperin.Tapani vaihtoi uuden piipun Turboon.Kopioi kyllä Broughtoniin TÄSMÄLLEEN samat mitat,kierteen,pesityksen kuin oli pois vaihtamassaan Shilen Ratchet piipussa.
Ja vaikka Brughtonissa on 16,5" nousu ja Shilenissa 16" nousu ja palkit Broghtonissa suorat ja Ratchetissa viistot,niin TÄSMÄLLEEN SAMA tunerin klikki antoi parhaan käynnin Broughtonille kuin Shilenille.
What the hell, on kysyttävä.

Tuokin on mielenkiintoista ajatusleikkiä.Kun laitatte tuohon laskuriin 660 m pitkän piipun, 20 asteen lämpötilan nousun ja ruostumattoman teräksen laajenemiskertoimen 16,niin piippu pitenee about 0,2112 mm...

Eli piipun pituuden muutos on n.8 kertainen tunerin 1 klikkauksen siirtoon vrt.

http://maenpaa.arkku.net/it/laskenta/l_laajennus.php

Paukun nopeus nousee hiukan myös ja siitä huolimatta sama tunerin asetus on toiminut +4 ja +25...

Loputkin hiukset lähtee päätä raapiessa näiden kanssa.

Timppa

Lämpötilan noustessa piipun pituuden lisäksi myös piipun halkaisija kasvaa, ja jäykkyys taas on verrannollinen halkaisijan neljänteen potenssiin. Jollakin lämpötila-alueella myös kimmokerroin alkaa muuttua (käytännössä laskee lämpötilan kohotessa), mikä tuo oman lusikkansa soppaan. Iskuaallon etenemisnopeus materiaalissa riippuu kimmokertoimesta ja toisaalta ominaisvärähtelyn taajuus riippuu kimmokertoimen neliöjuuresta.
Tuossa alkaa olla niin monta muuttujaa, että tarvittaisiin vähän enemmän kaavoja vaikutuksen selvittämiseksi. Jos koetulokset osoittavat ettei vaikuta, niin en olisi kovin huolissani.

Harold R. Vaughn:n kirjassa Rifle Accuracy Facts oli keskisytytteisellä kiväärillä tutkittu myös piipun värähtelyä ja konsteja värähtelyn minimointiin.

Yksi mielenkiintoinen tapa oli sallia lukonkehyksen ja piipun liikkua luodin piippuajan verran taaksepäin. Käytännössä raudat liikkuivat 0.1" eli 2,5mm jona aikana luoti ehti piipusta pihalle ja värähtelyt jäivät vähemmälle. Joka laukausta varten raudat pit asettaa etuasentoon. Eräänlaine railgun -kiinnitys tukin sisällä hieman samaan tapaan kuin Feinwerkbaun 300S -ilmakiväärissä. Huomioitavaa oli se että eri värähtelytajuudet häiritsivät piippua eri tavoin. Korkeat taajuudet haittasivat vähiten ja niiden pois suodattaminen oli hankalaa mittausten ja tulosten varmistamiseksi.

Muita konsteja oli mm. piipun kiinnitysalueen "symmetrisointi" niin että kaasunpurkausaukot tehtiin kummallekin puolelle lukonkehystä ja koska kiikarinjalalle oli ruuvinreiät kehyksen yläosassa niin kehyksen alaosaan porattiin saman kohtaan vastaavat reiät. Näin kehys oli joka suuntaan yhtä jäykkä/joustava.

2-olkaisen lukon osalta suljetun lukon alimman olan takaosan hienoinen hiominen vähensi piippuun asti ulottuvien värähtelyjä määrää. Tosin samaan pääsee myös kelluvalla lukoonpäällä (esim Savage110).

Piipun pään lähelle asennettu lisämassa vähemmän yllättävästi vähensi piipun pään värähtelyjä.

Harold oli sitä mieltä että pyöreä lukonkehys on optimaalinen tarkkuuden kannalta ja tasapohjaiset/neliskanttiset kehykset noin lähtökohtaisesti huonompia. Tätä hän ei mielestäni perustellut kovin ymmärrettävästi, tosin hänen vertailukohtana oli Mauser Kar98k-lukonkehys joka ei ole kovin jäykkä.

Kirjoittajan mielestä hyvin flexaava piippu ei välttämättä haittaa tarkkuutta kunhan lataukset ja komponentit ovat aina samanlaisia.

Sivulan Veijo & Kump.rakensivat asentopiekkariin perääntyvät raudat.Liekö lukeneet Haroldin kirjaa vai ideoineet issekseen.
En ole siitä kuullut pitkään aikaan hiipuiko into vai mikä?

Yhdenlaisen idean EVO 1 versiota yritetään mitata tuolla värähtely tutkailussa.Idea on kyllä kirjoittajan,mutta jos nuo sepät haluaa sen mallisuojata tms. niin en viitsi sitä julkiseksi saattaa,kun tunnetulle ratkaisulle ei enää oikein suojaa saa.
Se on kuitenkin satavarma,että sellaista ei ole tällä planeetalla kukaan aiemmin koittanut/ tai ei ainakaan ole julki tuonut-:).

Ja sitäpaitsi sen toimivuutta elävässä elämässä ei ole ehditty edes koittaa.Toimii vasta vain minun päässä ja se ei vielä radalla auta mitään.

HJu:lta hyviä nostoja.

Kehitellään!

Timppa

PeeVee esitteli viestissään tuota Purdyn kaavaa.Sillä on useampi henklö jo täällä Suomessakin saanut etukäteis laskennalla Tunerin asetuksen lähelle oikeaa.
Säästää patruunoita.
Isompi osa porukasta lähtee nollasta siirtymään eteenpäin ja tyylejä varmaan liki yhtä monta kuin ampujaa.Kun on käytössä hyvin käyvä paukku,joka todettu hyväksi jo ilman tuneria voi edetä vaikka 2-3:n laukauksen sarjoja klikkaus kerrallaan.
Patruunatehdas hankkii ja aikaa kuluu.

Enempi tai vähempi tuningin hakijat etenevät tuon Hopewellin menetelmän mukaisesti:

http://newbrunswick-benchrest.blogspot.com/2016/01/the-hopewell-method-of-barrel-tuning.html

Tuossakin on ihan hyvin kuvailtu piippuvärähtelyä / tunerin käyttöä.

www.targetshooter.co.uk/?p=660

Laitan ihan ilman PeeVeeltä lupaa kysymättä kuvan hänen harjoitustaulustaan.PeeVeelle nostan hattua.Alle 2:ssa vuodessa hän kokosi kilpailukykyisen kaluston ja voitti jo kesällä 2021 LV luokan pistepiekkarin SM kisan.
Tosin järjestin hänelle niin hyvän piipun,että vaikea sillä on ysejä ampuakaan ellei välttämättä halua-:).
Eikä,vaan ulkona ammuttu mestaruus kertoo,että tuulenlukukin on jo hallinnassa!! Way to go PeeVee!!
Ulkoradalla ampuu henkilö, sisäradalla ase&patruuna....

Tuo PeeVeen esimerkki kertoo sen ettei tartte kymmentä vuotta treenata lähestyäkseen kärkeä.Ja Suomessa on helppo verrata omaa tekemistään Euroopan ja jopa Maailman kärkeen,kun viereisillä paikoilla ampuu EM ja World Cup voittajiakin.

Timppa

Tuli ensimmäinen (piekkari)tuneri talouteen ja kuulisin mielelläni muiden rutiineista hakea paras "tuuninki" ilman että prosessissa menee tonnin puntti Midas+:aa 

Tuo yllä oleva Hopewellin metodi on ilmeisen suosittu, mutta jos palstan "tunaajilla" on vinkkiä vastaavista prosesseistaan niin antaa kuulua. Osa ainakin ilmeisesti skippaa nuo ääripäiden kokeilut ja aloittaa suunnilleen säätövälin puolesta välistä molempiin suuntiin pienemmillä muutoksilla, ja kun ensimmäinen sweet spotti löytyy tyytyy siihen.. Tuossa äärilaidasta toiseen haarukointimenetelmässä varmaan löytyy useampi node joilla vertikaalia saa pienennettyä mutta miten sitten niiden välillä ns. parhaan seulonta

Terve

Itse kokeilin vanhemman ampujan vinkin perusteella seuraavasti ja selvästi löytyi pari aluetta joissa pieni hajonta. Sisätiloissa.

Ase kiinni iineaarijohdepenkissä. Cicognanin tuuneri
Ammuin "vain" kaksi paukkua per asetus ja sitten yksi kierros lisää tuuneriin. 14 kierrosta eli kului 28 paukkua..

Ja sitten parhaan kasan ympärillä napsu kerrallaan molempiin suuntiiin vaikka 5 tai 10 paukkua.

Kunhan rikastuu, niin alla olevvaa voisi kokeilla....hardcore tyyli by Pedro S
https://wwaccuracy.com/index.php?threads/my-tuning-process.7482/