TARKKA-AMPUJAKILTA

Oon lueskellut täältä ja muualta tuosta tunerin käytöstä 22lr kanssa. Millaisesta vaikutuksesta puhutaan ja onko tuosta mitään hyötyä ellei kaikki muut osa-alueet oo kunnossa? Tarkoitan tällä että onko hyöty mitattavissa ainostaan ns. kasaluokan aseista ja niitä viimeisiä millejä vai voisiko tuosta olla hyötyä myös ns. jokamiesluokan piekkareissa?

Piipun suun ulkopuolelle tuleva paino on varmin (ainoa?) tapa saada pysty värähtelyn solmukohta osumaan piipun suulle ja siten pienentää pystyhajontaa.

Tarkka se paikka näköjään on.Harrelsin tunerissa 1 klikkaus siirtää painoa 1/100 " eli 0,0254 mm ja nyt on nähty jo 2:ssa huippu piekkarissa,että 1 klikkaus taakse/eteen heikentää käyntiä parhaasta käyntikohdasta.

Tuneri kyllä pienentää pystyhajontaa kaikissa piekkareissa em. johtuen.

Isä Calfee on tuuminut tuosta,että tarvitseeko tuneria säätää kun ilman lämpötila muuttuu? Hän lausunut: "Jos tarvitsee säädellä,niin aseeessasi on joku vika".
Viitannee petaukseen,eri puolilta vaihtelevaan piippu teräksen laatuun,yms.
Tuo kuitenkin kun liikutaan saman brändin paukuissa joissa nopeus luokka sama.

Ja ainakin Tapani Nousiaisen huippu piekkari on pitänyt huippukäyntinsä +3:sta ihan helle lukemiin asti ILMAN säätöä.

Mutta huonosta patruuna erästä se EI hyvää tee!!!!!

Timppa

Ps.Tuossa on kuvattu 2,4 mm tangon värähtelyä ja sen solmukohtaa.-->Eli piipun pää värähtelisi tunerista huolimatta,mutta luodin lähtökohta piipun suulla olisi solmukohdassa eli Calfeen mainostamassa "Stopped Muzzle" kohdassa.

Olisiko tuner ratkaisu myös siihen että saisi useamman eri patruunamerkin ja erän (tietenkin laadukkaan ja tasalaatuisen) käymään hyvin samassa aseessa?

Edit. Esim. siten että vaihtaessa patruunaa säätää vaan tuneria testauksen kautta tiedossa olevaan säätöön millä kyseinen patruuna/erä käy hyvin.

Teoriassa mahdollista mutta käytännössä voi olla haasteita. Kannattaa edelleen muistaa ettei tunerilla tehdä huonosta patruunasta hyvää, ja ettei tunerilla korjata kasaa senteillä vaan milleillä, eli hienosäädetään hyvin käyvä patruuna huippukäyntiseksi.

Joissain asentopiekkareissa on näkynyt tunereita piipun päällä etutähtäimen takapuolella, ilmeisesti toimii vaikka ei ole piipun jatkeena?

Jos käyttää samaa nopeusluokkaa,joka esim. Lapuan Center X,Midas+,XAct ,joiden valmistus erien Vo KESKINOPEUS vaihtelee 320-328 m/s niin ei tartte säädellä jos aseessa muuten kaikki on ok.

Joitakin viitteitä täälläkin Suomessa on kun siirtyy Lapuasta RWS:ään R50 ,jonka keskinopeus liikkuu 335 m/s +- niin SAATTAA tarvita säädellä.
Mutta ei kaikilla ole tarvinnut.

Olen ampunut melkosten paljon chronoon 22 LR lotteja (myös vahojen testausta jne) ja hyvin yleistä on,että TEHTAAN valmistuserän hitain on esim 322 m/s ja nopein on 328 m/s. Jos ampuu vain 10 ls niin SAATTAA alimman ja ylimmän ero jäädä tuota pienemmäksi,mutta kun ls määrä lisätään 20-40:een ls,niin harvoin löytyy erää jossa tuo jäisi <6 m/s.
Joskus joku voi patruuna lotossa paremman löytää.

Kun chronojen mittaustarkkuudeksi annetaan vaikka jopa +-1 %, niin 2 % 325 m/s on about 6,5 m/s.
Voinko luottaa mittauksiin vai onko mittarissani noin iso toleranssi?
Tein kaiken mitä tehtävissä oli.Ammun aina TASAN 3 m:n päästä. Pulttasin mittarin kiinni ettei suupaine vaikuttaisi,poistin loisteputki valot käytöstä kun niitäkin syyteltiin,pulttasin uuden valonkin tiukasti mittarin yläpuolelle ja kun tuota palokarstaa lentää kennoihin, minulla on imuri mittarin vieressä,jolla imuroin 10 ls välein kennot puhtaaksi.

Minua opastettiin,että laita 2 chronoa peräkkäin ja keskiarvot niistä.Ei varmaan huono ehdotus.

En noidenkaan toimenpiteiden jälkeen tietenkään tiennyt millainen on mittarin mittaus tarkkuus...Uskoa sitten lisäsi,kun eräs kaveri kävi mittaamassa kilpailu ilmakiväärinsä nopeuksia setilläni.
Mittaus setti antoi suurempiakin laukausmääriä ylimmän & alimman väliseksi eroksi <1,5 m/s.

Teillä monilla on tarkkoja ballistiikka laskureita käytössä,niin syöttäkääpäs 22 LR  luoti,jonka BC G1 on 0,172 ja ammutaan 322 m/s ja 328 m/s paljonko on pystyn ero 50 m:iin laskennallisesti?

Parhaimmissa piekkareissa kun tunerilla saatu parhaimpaansa on pystyhajontaa jäljellä 4,3-6,0 mm kun ammutaan 30-40 ls kasoja.

Eli tunerilla saadaan piippuvärähdyksestä tuleva pystyhajonta minimoitua,mutta se ei korjaa patruunan Vo hajonnasta tulevaa pystyhajontaa.

Positiivinen kompensaatio? Eli saataisiin hitaampi luoti lähtemään suulta piippuvärähdyksen ollessa suulta korkeammalla ja päin vastoin?

Tuollaista "äly piippua" ei ole vielä tietääkseni keksitty....Autotalli insinöörinä virittelin piippuun härpäkkeitä ajatuksella "vasta värähtelijä", mutta on parempi kun en niitä edes esittele.
Kuoliaaksi naurattaja esiintyi jo Havukkaahon ajattelijassa...

Eli summasummarum: Tunerilla pienennämme piippuvärähtelystä tulevaa pystyhajontaa,mutta patruunan nopeusvaihtelusta tulevalle emme VIELÄ taida mahtaa mitään...

Timppa

Ps.4 tiimiläistämme kävi viime viikolla etsimässä käyviä valmistus eriä Lapua Schönebeckissä.Sanoin  ennen lähtöä,että takaisin ei ole tulemista ennenkuin <10 mm kasoja 10 ls 50 m alkaa tulemaan-:).
Siis ulkolaidasta mitattuna. Hajonta siis <4,3 mm.
Laittoivat kuvan,että pääsevät kotimatkalle (alla).
Kun jotkut HUIPPU PPC kasa-ampujat ovat keksineet,että kasoihin pitää jättää hiukan pystyhajontaa,niin sellainen lataus kestää paremmin tuulen vientiä....Liekö nämä piekkari sedät kuunnelleet liikaa PPC setiä-:).







   

Onko kokeiltu laittaa piipun päälle koko matkalle kumia vähentämään värähtelyä? Sopivalla sisähalkaisijalla olevaa paksuseinämäistä kumiletkua tai vulkanoivalla teipillä tai kumilevyllä?

Kumia käytetään monessa paikassa vähentämään värinää, tiedä sitten toimiiko kyseisessä tehtävässä.

Ei ole henk.koht. kokemusta tuosta Limb Saver De-resonator tuotteesta.

Joku käyttänyt mainitsi ettei tuota enää poiskaan uskalla piipusta ottaa...

www.youtube.com/watch?v=KSoTBceFkww

Autotalli insinöörin ajattelulla mietin,että mitä hitaammaksi piipun suun liike saadaan ja JOS kuulat irtoilee värähtelyn pystyliikkeen aikana piipun suulta,niin sitä parempi mahdollisuus on että patruunan Vo vaihtelu ei tekisi niin paljon pystyä joka johtuu piippu värähtelystä.(Edellyttäen että piipun suun kulkema matka pysyy samana eri värähtely taajuuksilla)

Mutta jos/kun saamme tunerilla aikaan "Stopped Muzzle" kohdan,niin sittenhän kaikki on hyvin.

Nyt tarina 2:n viikon takaa,jota ei missään tapauksessa pidä YLEISTÄÄ kun on vain yhdestä tapahtumasta kysymys.Mutta ihmetystä herätti/herättää.

Noin 6 vuotta sitten jäsen Tapanille saatiin Anthony DiOrgin valmistama Turbo&Shilen Ratchet yhdistelmän raudat.Siis valmiiksi piiputettuna/pesitettynä.
Tapani istutti raudat tukkiin rautaisilla petaus taidoillaan.Viritti Harrelsilla tuninkiin ja loppu on ollut nähtävissä.
Ko piekkarilla on voitettu lukematon määrä SM kisoja ja pärjätty myös EM ja Word Cup tasolla erinomaisesti.

Nyt suuren laukausmäärän vuoksi Shilenin käynti alkoi hiukan jo hiipumaan ja Tapani päätti vaihtaa uuden piipun( Broughton).

Shilen Ratchetissa on 16 " nousu ja viiste palkit.Broughton on 16,5 " nousulla ja suorilla palkeilla.

Tapani kopioi KAIKKI mitat tuosta Ratchetista Broughtoniin TARKALLEEN: Ulko muoto,pituus,kierteytys,teki jopa pesän TARKALLEEN samanlaisen kuin DiOrg oli tehnyt.

Hän meni sisä radalle laittamaan uutta piippua tuninkiin tunerilla.Soitti minulle,että nyt ei Tapani usko omia silmiään..Uusi piippu meni parhaaseen käyntiin TÄSMÄLLEEN samalla Harrelsin klikkauksella kuin vanha piippu!!!!

1 klikkaus Harrelsissa siirtää 0,025 mm.

Ja ettei ihmettely loppuisi hän lisäsi Harrelsin lisäpäinon (n.40 g) ja paras tuninki löytyi SAMASTA klikkauksesta kuin mitä ILMAN lisä painoa....

What the hell? Tarttee miettiä...

Timppa

Kannattaa nyt muistaa että nämä solmut sun muut on seisovan aallon konsepteja. Laukaisutapahtuma on dynaaminen jossa raju värähtely vaimenee seinäkelloajassa mitaten nopeasti, eikä jää mihinkään tasapainotilaan.

Vaikka [seisovaa aaltoa] vastaavan tilanteen saisi laukaisutapahtumassa aikaan osoittaa piipunsuu milloin minnekin. Siis piipussa olisi ylös/alas-suuntaista siniaallolta näyttävää värähtelyä ja luodin lähtiessä piipunsuu olisi "keskellä" eli samassa kohti kuin lepotilassakin, mutta piipunsuu osoittaa joko ylös tai alas riippuen sen takapuolisen osan liikkeestä. Ts. edelleen on väliä millä kellonlyömällä luoti saapuu piipunsuulle.

Vaihtoehtoisesti voi ajatella että tunerilla muutetaan piippu/aktio(/tukki?) ominaistaajuutta sen verran että laukaisutapahtuman aiheuttama jonkunsuuntainen värähtely tai joku sen heijastuma/monikerta osuu joko paremmin tai huonommin siihen. Tuloksena voi esim. saada pidemmän aikaikkunan jona luodin poistuminen piipunsuulta on optimaalista, tai saada värähtelyn amplitudeja pienennettyä (ts. luoda vielä pidempi muttei niin optimaalinen aikaikkuna).

Onko suosituksia mitä tuneria vois kokeilla tuossa T1x kunhan saan sen takaisin Korvelta jolla se on sepityksessä. Projekti on vähän venynyt kun sää ei oo ollut optimaalinen testiammunnoille ulkotiloissa ja Korpi ei halua lähettää asetta ennenkuin hän on varmistanut itse miten se käy hänen sepityksessä jälkeen.

Jos oletetaan että kaikki nopeushajonta näkyy taulussa niin 6m/s nopeusero tarkoittaisi 8mm koroeroa 50 metrissä kun G1 BC 0.172

Tiedämme kuitenkin että asia ei ole näin yksinkertaista ja jostain syystä pienet nopeuserot eivät välttämättä näy kasoissa siinä määrin kuin voisi laskemalla olettaa .

Labradar ilmoittaa mittaustarkkuudekseen 0,1%. Jos keskiarvonopeus on 325m/s niin mittausvirhe (jos sitä on, joka laukauksella sitä ei välttämättä ole)  on 0,325 m/s. Jos mittausvirhe olisi tuplat niin silloinkin se näyttäisi mittarin näytöllä pyöristysten vuoksi vain 1m/s pieleen. Käytännössä Labradarin lukemat ovat riittävät harrastuskäyttöön.

Eli laskenta näyttää 322/328 m/s erolle 8 mm pystyhajontaa ja elävässä elämässä PARHAITEN käyvillä piekkareilla on jäljellä pystyhajontaa  n.4,2-6 mm.

-->Tuosta VOISI päätellä,että pienimuotoista positiivista kompensaatiota tapahtuisi ja totta vie nopeampi paukku ei aina mene ylemmäs / hitaampi paukku aina alemmas.
Tätä katsellut 50 m:n sisäradalla riittävästi chronon läpi ampuen.

Helmikuussa yritämme 50 m:n sisäradalla laittaa piippu värähtelyn mittaus laitteen kiinni ja katsella samalla kuinka tuo luodin irtoamis hetki suhteessa piipun värähdys kohtaan korreloi taulussa.

Itseäni kiinnostaa eniten se saadaanko mitä irti piipun suun värähdyksestä kun tuneri on oikeassa kohdassa ja sitten väännetään pois oikeasta kohdasta.

Katsotaan mitä saadaan irti vai saadaanko.

Timppa

Ps.Tuossa on Vargan testi kuva RWS R 50 lotista nro 405. 50 ls 50 m:iin ja ulkolaidasta mitattuna 13,9 mm.
Vargan aseessa EI tuneria.
Saimme tuon valmistus erän lähes kokonaan tiimillemme Suomeen ja monille tuotti ilon päiviä.
Jäsen Mikkokin ampui tällä erällä uuden SE:n asento puolella.

Max hajonta Vargan ampumana siis 8,2 mm 50 ls / 50 metriä..Aikas pyöreä kasa,joten pystyäkin lienee liki tuo.

Zetori:

Onko suosituksia mitä tuneria vois kokeilla tuossa T1x kunhan saan sen takaisin Korvelta jolla se on sepityksessä. Projekti on vähän venynyt kun sää ei oo ollut optimaalinen testiammunnoille ulkotiloissa ja Korpi ei halua lähettää asetta ennenkuin hän on varmistanut itse miten se käy hänen sepityksessä jälkeen.

Noista 2:sta on täällä Härmässäkin jo hyväksi havaittuja kokemuksia. Harrels ja Cicognani

http://harrellsprec.com/index.php/products/harrell-rimfire-tuners-403

www.varidecicognani.it/en/shop/view/fat-3-heavy--P00013/

Noita en tiedä vielä Suomessa olevan,mutta Jenkeissa tuokin toimivaksi todettu:

www.ezellcustomrifles.com/home-3/pdt-tuners/

Tomi on paininut tunerien kanssa jo paljon ja osoittanut maailmanmestaruuksillaan,että osaamistakin löytyy!

Timppa

Lainaus käyttäjältä: jthyttin - tammikuu 23, 2022, 09:58
Kannattaa nyt muistaa että nämä solmut sun muut on seisovan aallon konsepteja. Laukaisutapahtuma on dynaaminen jossa raju värähtely vaimenee seinäkelloajassa mitaten nopeasti, eikä jää mihinkään tasapainotilaan.

Hyvin paljon samaa mieltä.

Oma näkemys/oletus on se, että tunerilla vaikutetaan käytännössä siihen ensimmäiseen piipun suun ylös heilahdukseen, joka johtuu siitä luodin piippua "oikaisevasta" vaikutuksesta ja kehyksen ja tukin joustosta. Sen jälkeen tulee kyllä monenlaisia heilahduksia, joiden vähentämisellä saattaa olla ampujaan kohdistuvia psyykkisiä vaikutuksia, mutta luoti ei niistä enää välitä, kun on jo kaukana aseesta.

Joskus katselin noita antureita, mitä kännykkä- ja viihdeelektroniikkateollisuus on tuonut tullessaan. Eli muutaman euron hintaisia antureita, jotka näyttää kolmen suunnan kiihtyvyydet, ja jotkut myös muitakin asentotietoja. Valitettavasti vaan noiden nopeus ei riitä aseiden mittaukseen, tai en ainakaan löytänyt riittävän nopeaa. Jos olisi riittänyt, niin yksi kiinni patruunapesän päälle, yksi piipun puoleen väliin, ja yksi piipun päähän. Olisi ollut dataa aika paljon enemmän verrattuna siihen, että on vaan se yksi anturi piipun päässä mittaamassa piipun ylös/alas liikettä. Itse ainakin uskon, että aika paljon muuttuu piipun värähtelyt, jos ammutaan kehys liimattuna hiilikuitu tukkiin, tai 50 kg betoniin kiinnitetyllä Piippublokilla ammuttaessa. 

Ainahan se  ihmisestä on  kiva tietää/ keskustella miksi joku toimii/ei toimi.Taulu on aina kuitenkin se karu mittari.joka näyttää onko tehty oikeita/vääriä asioita.

Saada hyväkäyntisestä piekkarista käynti vielä 15-20 % pienemmäksi vaatii lukemattoman määrän asioita joista yksittäisen asian vaikutus on pieni, hyvä ettei huomaamaton.

Siis jos yhden asian vaikutus on vaikka 0,1 mm 50 m:iin,niin 15-20 asian huolellisella tekemisellä se onkin jo 1,5-2,0 mm vaikutus ja silloin hyväkäyntinen muuttuukin huippukäyntiseksi.

Ulkona noita on turha edes yrittää tarkastella.Vaatii sisä radan.

Jos olisi joku yxi  ISO ASIA,jolla taika iskusta hyvä käynti pienenee 2 mm 50 m.iin ja tekee KERRALLA huippukäyntisen, se olisi jo keksitty/huomattu.

Timppa

Tuolta muuten löytyy tuo Purdyn kaava,jolla moni saanut jo laskemalla tuningin lähelle oikeaa:

www.rimfirebenchrest.com/tools/test-page.html

The Purdy PRX

Timppa