TARKKA-AMPUJAKILTA

Eipä sitä voi kuin ihmetellä miten noin pienessä 22 LR patruunassa voi olla niin paljon liikkuvia osia kuin siinnä on.

Tuostakin hiukan aukeaa miksi täydellisen piekkarin paukun tekeminen / ylläpitäminen on niin vaikeaa:

www.americanrifleman.org/content/what-you-should-know-about-22-rimfire/

Parhaissakin patruunaerissä on alimman ja ylimmän nopeusero n.6 m/s eli n. 2 % ja siitä pääosin aiheutuu jäljellä oleva huippupiekkareiden hajonta 50 m:iin,joka on 5-6 mm.

Takavuosina innostuin,että enkö muka löydä vaharakennetta,joka pienentää tuon Vo hajonnan.Otin framille mehiläisvahaa,lanoliinia,erilaisia suksivoiteita,ohenteina monia petroolista rypsiöljyyn,jne.

Alkuun hain vahoja joissa kitka olisi mahd. pieni.Oletin myös että pieni kitka antaisi kovempia Vo nopeuksia...Sitten syttyi lamppu,kun tajusin,että kun eka tehdaspatruunan ampuu puhdistettuun piippuun jossa kitka on suurempi,niin nopeushan onkin selkeästi suurempi.Jopa 15-20 m/s korkeampi.
Eli luodin suurempi kitka nostaa painetta ja savuton ruuti palaa paremmin kun paine nousee.
Vertailu oli sikäli helppoa kun oli käytössä samaa valmistus erää tehtaan vahauksella ja ilman tehtaan vahaa.

Sitten tulee se savotta,että kuinkas se vaha kulkeutuu koko piipun matkan.Ja sekin,että jos piipun mitat esim. rihlapalkkien korkeus on liian suuri,niin palkkien päällystä jää ilman vahaa kokonaan.
Kuva  luodista,jotka ammuttu matalapalkkisesta piipusta ja uran pohjista näkee,että "vahaurat" ovat mahdollistaneet vahan kulkemisen myös palkkien päällä.

Lisää päänraapimista on sitten aiheuttanut myös tuo luotien paksuus.Kun piekkarini on Lapuan paukuissa tykännyt ohuista luodeista 5,68 mm kun vaha poistettu,niin miksi ihmeessä se sitten voi RWS.n paukuilla tykätä jopa 5,71 mm paksuista luodeista...
RWS.t on kyllä km.5-10 m/s nopeampia kuin Lapua,mutta nyt kyllä selvitän,että tuleeko tuo luodin pitenemisestä. Siis paksumpi luoti pitenee piipussa enempi ja se olisi vaikuttava tekijä käynnille.

No kuluuhan tuo nuoruus näitäkin vatuloidessa...

Ps. En tiedä kuinka matalapalkkisiksi esim. Muller USA:ssa piiput nykyisin valmistaa,mutta Valmet aikanaan käyttänyt palkkikorkeutta about 0,07 mm ja sekin on siinä ja tässä,että vahaantuuko palkkien päällystät...(Kuva)

Kun meillä on 4/5/6 jne palkkisia piippuja vaihtelevilla halkaisijoilla ja palkin leveyden suhde uriin vaihtelee isostikin,niin siksipä ei sama hyvin käyvä valmistus erä sitten kaverin aseessa käykään.

Timppa

Ehkä jollain virtausteknisellä virityksellä saisi nopeuden pakotettua samaksi. Käytännössä pitäisi leikata nopeus johonkin maksimiin, joka on hiukan pienempi kuin minkään yksittäisen luodin nopeus. Joissain ilmakivääreissähän tuo on tavalla tai toisella toteutettu; lähtönopeuteen ei vaikuta mitään se, onko tankissa 200 bar vai 300 bar.

Ajatuksesi kulkevat samoja latuja.Olen ehdotellut tutuille sepille "paineentasaus rakenteen" kehittelyä piekkariin.

PTK rakensi venttiilin aikanaan piekkariin ja muistan hänen säädelleen sillä nopeuden täytehoisesta alas jopa 150 m/s.

Yritin löytää PTK.n jäämistöstä piirustuksia tai jopa sitä minne ko piekkari joutui,mutta ei löytynyt enää apua.

Se olisi alkuun kiinnostanut oliko hän tehnyt paineenpurku reiän ylimenoon vai pidemmälle piippuun.

Otetaanhan tuota painetta ulos puoliautomaateissakin...

PTK ei siis tasannut paineita vaan ohivuodolla pienensi.

Heh,heh, Koheltajalle iltavuoro-:).

Timppa

Patruunoiden tekemisen sielunelämästä paras näkemäni julkaisu on George E. Frostin kirja "Ammunition Making" vuodelta 1990. Mukana myös otsikon .22LR.

Löytyy pdf:nä https://ia801603.us.archive.org/28/items/AmmunitionMakingNRAByG.Frost1990/Ammunition%20Making-NRA%20%20by%20G.%20Frost-%281990%29%20_text.pdf

Taitaa mennä kaikenlaiset regu virittelyt tonne luftaripuolelle.
En sano, ettei se onnistuisi, MUTTA miksi ihmeessä sotkea hyvään luftaritekniikkaan paskaa mitä piekkarin patruuna tuottaa ?

Luulen, että piekkari on sarjassamme ota tai jätä. Mikäli siitä olisi kannattavaa tehdä hyvää patruunaa niin kai sitä joku tekisi ? Markkinoita olisi, mutta ei taida olla mahdollista.

Noh lyijykiellon tullessa loppuu tää leikki.

Kalevi Nurmentaus teki aikoinaan erillistä paineenalenninta kiintovaimennettuihin  pienoiskivääreihin. Tässä kaasuaukko oli kuvien mukaan noin
50-100mm päässä patruunapesästä. Aukkoon oli kiinnitetty piipun alle piipun suuntaisesti noin savukkeen paksuinen ehkä 50-60mm pitkä putkilo. Siinä taisi lehtikuvissa näkyä pieniä kaasunpoistoreikiä. Putkilolle oli koverrettu tila etutukin sisään.

En tiedä oliko hyödyllinen ja miten huoltointensiivinen tuo oli  mutta ilmeisesti se toimi ainakin aikansa. Veikkaan että menee tukkoon ja vaimennusteho voi kärsiä jos putkilon aukoista pääsee melua ulkoilmaan. Käsittääkseni tällä ei haettu lisätarkkuutta vaan ainoastaan pyrittiin alentamaan yliäänisten bulkkipaukkujen lähtönopeutta.

Lainaus käyttäjältä: Long Range - joulukuu 13, 2021, 17:25Heh,heh, Koheltajalle iltavuoro-:).

Ei tarvii, nuo on jo testattu muutama vuosikymmen sitten useamman pelle pelottoman toimesta

Kuten mainittiin niin Kalevi teki oman version ja vastaavaa on testattu ja toimivaksi todettu mutta vaatii piipun alle tukkiin tilaa säiliötä varten. Tästä on ollut juttua joskus aikoinaan A&E tai Ase lehdessä kuvien kera. Jotenkin hölmön tuntuista ampua kun ilman vaimenninta ase on melko hiljainen ja vaimentimen kanssa lähes äänetön.

Samaan aikaa touhuttiin kiintovaimentimien kanssa ja niissä oli alkuun kaasunpoistoreikä piipun alkupäässä ja kaasut purkautui vaimentimen vaippaan. Vähän ajan päästä tein siihen säätöventtiilin ja tukin alapintaan reikä mistä pääsi säätämään venttiiliä. Näillä virityksillä sai lähtönopeudet pudotettua 270-280m/s nurkille jolloin luodin lentomelu (suhina) pieneni selkeästi, myös lähtönopeusvaihtelut rauhoittui ja käyntiä alkoi löytymään. Piippujen pituudet oli kiintovaimentimessa 200-300mm ja KaNu painepöntössä piiput oli vakion pituisia.

Lainaus käyttäjältä: iippo777 - joulukuu 13, 2021, 20:11

Noh lyijykiellon tullessa loppuu tää leikki.

Lyijyn suhteen kaikki on vielä niin auki että ei hyvää pohdintaa kannata sen verukkeella lopettaa. Lyijyhaulien laajennettu kosteikkorajoitus täyttyy reilun 1,5 vuoden päästä. Itse luotiaseissa kaikki on auki: kielletäänkö myynti, kielletäänkö hallussapito, kielletäänkö käyttö, saako varaston käyttää vai pitääkö se hävittää jne. Jos käyttö sallitaan esim ampumaradalla, ei sillon hallussapitoa tai myyntiä voi kieltää. Ja ampumaradalla suurin osa 22 lr piekkaria käyttääkin, jolloin tämä pohdinta ei lainkaan ole turhaa. Ja totaalilyijykiellossahan siirtymäaika on rapiat 5 vuotta.

22 LR patruunaa on mahdoton saada tasapaineiseksi paukusta toiseen,kun jo pelkästään se mihin asentoon ruuti sattuu ladatessa jäämään vaikuttaa ihmeen paljon.(Kuva).
Ruuti edessä antaa kovemman Vo arvon kuin ruuti takana ja kun ruuti on edessä se antaa pienemmän Vo hajonnan.
Tuon testannut niin monta kertaa,että pakko uskoa.
Kokeilin erilaisia väliaineita esim. dacron kuitua ja dubbasin ruudin taakse,mutta en saanut Vo hajontaa sitenkään pienennettyä.
Tein myös kalvosta "välitulpan" ja jätin ruudin tulpan päälle.Se on hyvä mutta pienikin syvyysvaihtelu välitulpan etäisyydessä hylsyn suulta vaikuttaa taas.

Sitten tuo mitta luodin olakkeesta hylsyn lerssin juureen.Laitan Jenkki sedän ottaman kuvan josta innostuin tuota tutkailemaan takavuosina.
Kuvassa näkyy minkä verran ylemmän 100 jaardiin osuu 0,05 mm pidemmät (L) kuin samasta valmistuserästä valkatut 0,05 mm lyhyemmät(S).

--->Kun ei voi hoitaa sairautta (patruunan paineen vaihtelua) kuin osittain,niin olisi hoidettava oiretta ja saada ase tasaamaan painetta..

Timppa

Kun piekkarin paukkutehtaat "joutuvat" käyttämään hyvin pienijakoista ruutia 3N37 ja sitä on patruunassa 1,0 grainia eli 0,065 grammaa ja hylsy jää pirun vajaaksi ja tuolla ruudin asemoitumisella hylsyyn on oikeasti merkitystä.

Tuollakin päätäni vaivannut kuinkas ladatessa tuo ruuti jäisi eteen eli luodin lähelle...

Joillakin piekkari kasa-ampujilla on jo ennen minun testailua ollut tapana pitää ladatessa luoti alaspäin ja varovasti työntää pesään,että ruuti jäisi eteen.

Tuotakin miettinyt kun tuo Turbo kehys ollut käynniltään kunkku piekkareissa jo niin kauan kun Flash Ebert sen yli 20 vuotta sitten kehitteli.

On esitetty,että kun Turbossa on PAS (Pin Around Spring) iskurirakenne eli iskurin jousi on iskurin sisällä se antaisi tasaisemman iskun pitkässä juoksussa vrt. SAP (Spring Around Pin) rakenteeseen.
Tasainen isku antaisi tietty myös tasaisen värähdyksen piekkarille.

Turbossa on myös pirun painava liikahtava iskurinmassa (n.56 grammaa).Euroopassa käytetyissä lukkorakenteissa on menty asentoampujien toiveilla ja iskurit kevyitä / nopeita....

Jos/kun meillä on 0,044" (1,12 mm) sulkuväli,niin kun painava iskuri lyö,niin jaksaneeko se iskeä patruunan kannan piipun suuta vasten ja sen äkki liikkeen vuoksi ruuti heilahtaisi patruunassa ensin taakse ja sitten  eteen ja siitä tulisi käynti etua....

Eppäillä soppii, eppäillä soppii,...

Turbon sisukset ja lukon purku työkalu kuvassa.Jousen yläpuolella on tuo MASSIIVINEN iskuri.

Timppa

Mieltä pientä jäi vaivaamaan, kun tätä on lueskelut:
Että Miksi
-Lyhyt piekkarin paukku 22SR hävisi markkinoilta?
Siinä ruudin ja tyhjän tilan välinen suhde on parempi? Vai onko?

Esa

Tuosta pienemmästä hylsytilavuudesta on Piekkaritiimissäkin keskusteltu ja Lapuallekin sitä esitetty.

Minulla ei ole rajoitteita ladata 22 LR patruunoita karkeammillakin jyvillä/täydemmillä hylsyillä,mutta jäi vähän vaiheeseen tuo tutkailu,Kaveri Quickloadilla arvuutteli hiukan latauksia ja ammuin niitä osan narulaukaisulla chronoon kun itsellä ei ollut hajuakaan piekkarin ruuti latauksista.
Mitä jenkkien sivultakin löytyi 22 LR öyheiksi eivät olleet VV.n ruudeille.

Timppa