TARKKA-AMPUJAKILTA

Tuo on niin varmasti tykistö kokoluokkaa ammuksilla, mutta kivääri kaliipereilla tuo "luodin kääntymisen" vaikutus on niin pieni niillä matkoilla mille ylipäätään ammutaan ennustettavasti, että sitä ei tarvi huomioida.

Olen yhä Perkeleen Luoman kanssa yhtä mieltä siitä, että tuulen loputtua luoti palaa "hetken" päästä alkuperäiselle paralleeliselle lentoradalleen.

Siinä tapauksessa aseen eteen sivuttain asennetulla paineilmalla, lehtipuhaltimella tms ei voisi lainkaan poikkeuttaa luotia edes kilometrin matkalla: sivuttaisliikehän on vain millin sadasosia ja jos sama sivuttaissiirtymä on myös maalissa, se ei haittaa. Kuitenkin kasamiehet tykkäävät kyttyrää, jos käyttää kaverin suorituksen aikana viereisellä radalla lehtipuhallinta, tai tohauttelee paineilmaa väärään suuntaan.
Jotta tyyni voisi oikeasti pysäyttää sivulle kulkevan luodin, luodilla pitäisi olla sivuttaista nopeutta. Sitä sillä taas ei voi edes teoriassa olla, koska koko sivuttaiskomponentti liikkeestä on vain esim luokkaa 1/10 vallinneesta tuulen nopeudesta.

Ei se luoti palaa mihinkään jos se alkupään tuuli on muuttanut (työntänyt) sen "sivuun" alkuperäiseltä radalta. Sen takia alkupään muutokset korostuu taululla. Nyt kun on jäätä niin helppo kokeilla käytännössä vaikka jääkiekolla. Loppupäässä on toki luoti hitaampi, mutta luotiin vaikuttava sivuttainen voima ei ehdi vaikuttamaan niin pitkää aikaa kuin jos muutos tapahtuu heti alkupäässä. Sen takia lentoaika on avain kaikkeen. Sama kuin maan vetovoimassa. Miettikääpä niin että jos maan vetovoima olisi vetämässä luotia alaspäin vain viimeisellä kolmanneksella ja luoti lentäisi ensimmäiset 2/3 ilman putoamista. Versus se, että luoti alkaa putoamaan heti piipun suusta 1/3 ainaka niin palaako se sitten 2/3 alussa alkuperäiselle radalle? Ei. Jos mikään voima ei nosta sitä takaisin. Vai nostaako? Jos niin milä? Eikö se jatka putoamista tuolloin koko matkan kun siihen on kohdistunut voima joka on lentoradan jo muuttanut?

Lainaus käyttäjältä: jli - helmikuu 15, 2021, 11:12
Jotta tyyni voisi oikeasti pysäyttää sivulle kulkevan luodin, luodilla pitäisi olla sivuttaista nopeutta. Sitä sillä taas ei voi edes teoriassa olla, koska koko sivuttaiskomponentti liikkeestä on vain esim luokkaa 1/10 vallinneesta tuulen nopeudesta.

Öö?

Jos oletetaan että luodille on jollain tapaa saatu ampumasuunnan suhteen poikittaista nopeutta 1m/s, liikkuu se 0.1 sekunnin aikana 10cm (eli oikea suuruusluokka 100m lentoajasta lyhyehköillä matkoilla).

Ja jos tämä poikittainen nopeus on saatu aikaan sivutuulella, säilyy se approksimaationa 10/1 (käänteisluku antamastasi 1/10 arvosta) verran kun sivutuulen vaikutus lakkaa. Ts. "ilmanvastus" loi nopeuden ja myös sen tappaa. Nämä siis kun unohdetaan huomattavan nopean pyörimisen aiheuttamat asiat sun muut. Tavallaan kuin siipivakavoitu ammus (josta taas pitää jättää pois siipien aiheuttamat efektit).

Toki tuulen vaikutuksen sivuttaissiirtymä säilyy, mutta lentorata palaa paralleeliseksi eli alkuperäisen suuntaiseksi tuulen loppumisen jälkeen.

Lainaus käyttäjältä: SO - helmikuu 15, 2021, 11:38
Ei se luoti palaa mihinkään jos se alkupään tuuli on muuttanut (työntänyt) sen "sivuun" alkuperäiseltä radalta. Sen takia alkupään muutokset korostuu taululla. Nyt kun on jäätä niin helppo kokeilla käytännössä vaikka jääkiekolla. Loppupäässä on toki luoti hitaampi, mutta luotiin vaikuttava sivuttainen voima ei ehdi vaikuttamaan niin pitkää aikaa kuin jos muutos tapahtuu heti alkupäässä.

Ei se alkupään voima vaikuta kuin alkupäässä. Vaikutus lakkaa sen jälkeen ja korvautuu lentoradan keski- ja loppupäässä vaikuttavilla voimilla. Jääkiekkoa on turha sotkea asiaan.

Eikös se sivuttaisliike pyri jatkumaan kunnes ilmanvastus sen pysäyttää? Ilmanvastus lienee mitä melkoisen pieni noin hitaalla liikkeellä, voisi olettaa että ilmanvastus käytännössä merkityksetön sivuttaisliikkeen osalta. Paljonko sivuttaisliikkeen nopeutta vastaava tuuli poikkeuttaa luotia? Saman verran se nollatuuli jarrutaa sivuliikkeeseen sysättyä luotia.

Lainaus käyttäjältä: Redtag - helmikuu 15, 2021, 12:31
Saman verran se nollatuuli jarrutaa sivuliikkeeseen sysättyä luotia.

Näin se menee.

No kuvitellaan välillä, että luoti lentää sivusuunnassa; roikkukoon vaikka katossa siiman varassa ja puhallus tulee sivulta päin. Silloin luotiin vaikuttava voima määräytyy poikkipinta-alan, vastuskertoimen ja virtausnopeuden neliön perusteella. Noin se on mennyt Bernoullin ja Newtonin ajoista lähtien, ja menee jatkossakin.

10 m/s virtaus tuottaa siis satakertaisen voiman verrattuna 1 m/s virtaukseen. Jos 10 m/s tuulen vaikutuksesta 1 m/s sivullepäin liikkuva luoti "törmää" tyyneen, muodostuva vastavoima olisi vain sadasosa alkuperäisen tuulen tuottamasta voimasta. Se siis ei pysäyttäisi, eikä edes hidastaisi luodin sivuttaislentoa.

Kuitenkin sekä käytännössä, että teoriassa tiedämme, että poikkeama on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen. Siitä taas voi päätellä, että luoti seuraa tuulta, eli lentorata kääntyy myötätuulta kohden.

Jos se seuraisi jotain sivutuulen aiheuttaman vastusvoiman suuruutta, silloin muutos olisi välttämättä tuulennopeus^2-verrannollinen - mitä se ei ole.

Sen jälkeen kun luoti tulee tyyneen kohtaan, se seuraa edelleen tuulta. Koska tuuli ei puhalla minnekään, ei luotikaan liiku lentoradan sivusuunnassa minnekään, vaan jatkaa juuri sinne, minne oli menossakin. Siis hiukan sivulle. Tyynessä kohdassa ei ole mitään hilaristikkoa joka pakottaisi luodin johonkin tiettyyn suuntaan ja toisaalta luodilla ei ole muistia joka kertoisi sille matkalla hävinneen taulun paikan.

Lainaus käyttäjältä: jli - helmikuu 15, 2021, 13:15
No kuvitellaan välillä, että luoti lentää sivusuunnassa; roikkukoon vaikka katossa siiman varassa ja puhallus tulee sivulta päin. Silloin luotiin vaikuttava voima määräytyy poikkipinta-alan, vastuskertoimen ja virtausnopeuden neliön perusteella. Noin se on mennyt Bernoullin ja Newtonin ajoista lähtien, ja menee jatkossakin.

10 m/s virtaus tuottaa siis satakertaisen voiman verrattuna 1 m/s virtaukseen. Jos 10 m/s tuulen vaikutuksesta 1 m/s sivullepäin liikkuva luoti "törmää" tyyneen, muodostuva vastavoima olisi vain sadasosa alkuperäisen tuulen tuottamasta voimasta. Se siis ei pysäyttäisi, eikä edes hidastaisi luodin sivuttaislentoa.

Kuitenkin sekä käytännössä, että teoriassa tiedämme, että poikkeama on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen. Siitä taas voi päätellä, että luoti seuraa tuulta, eli lentorata kääntyy myötätuulta kohden.

Jos se seuraisi jotain sivutuulen aiheuttaman vastusvoiman suuruutta, silloin muutos olisi välttämättä tuulennopeus^2-verrannollinen - mitä se ei ole.

Sen jälkeen kun luoti tulee tyyneen kohtaan, se seuraa edelleen tuulta. Koska tuuli ei puhalla minnekään, ei luotikaan liiku lentoradan sivusuunnassa minnekään, vaan jatkaa juuri sinne, minne oli menossakin. Siis hiukan sivulle. Tyynessä kohdassa ei ole mitään hilaristikkoa joka pakottaisi luodin johonkin tiettyyn suuntaan ja toisaalta luodilla ei ole muistia joka kertoisi sille matkalla hävinneen taulun paikan.

Näin juuri!
Monelta näyttää unohtuneen tarkastella asiaa luodin näkökulmasta. Se on helppo ampujana ajatella asetta ja taulua, mutta ei se luoti tosiaankaan "tiedä" mikä oli alkuperäinen suunta ennen tuulta. Eli jos keli on täysin tyyni viimeiset 200m kuvitellusta 300m lennosta. Ensimmäisen 100m aikana luoti on saanut alkuperäisen lentoradan suhteen sivuttaispoikkeaman vaikka 1m/s (luvut hatusta) niin viimeiset 200m luoti lentää omasta mielestään edelleen suoraan tyyneen säähän ja kohtaa vain lentonopeutta hidastavaa ilmanvastusta.

Tre

Herra Newton:in peruoppeja voi hyvin soveltaa tähän:
-Kappale jatka tekemistään mikäli siihen ei vaikuta ulkoisia voimia tai ulkoisten voimien summa on Nolla. Pätee Liikkui se kappale tai sitten ei.
>>> Liikkeessä olevan kappaleen suunta ja nopeus pysyy vakiona, ellei siihen vaikuta poikkeuttavia voimia.
-Poikkeuttava voima F=massa * kiihtyvyys. Kiihtyvyys lisää kappaleen nopeutta vaikuttavan voiman suuntaan.
>>> Kun poikkeuttava voima lopuu, niin sen aiheuttama kiihtyvyys loppuu. Kappale siis jatkaa etenemistään sillä nopeudella ja suunnalla mikä kappaleella oli kun poikkeuttava voima loppuu.

1) Oletetaan Ilmanvastuksen, maan vetovoiman ja maan pyörimisen aiheuttamat voimat vakioiksi.
>>> Nämä voimat siis poikkeuttavat luotia samalla voimalla lentoradaltaan, lensi se luoti napakympiin tai sitten tuulen vaikutuksest 0,1mm sivuun. Näistä ei siis tarvitse huomioida luodin lentoon liittyvässä arvioinnissa.
2) Valitaan yksinkertaistuksen vuoksi poikittainen sivutuuli. Tämä sivutuuli aiheuttaa lentävän luodin lentorataan nähden poikittaisen voiman F. Tuuli siis aiheuttaa luodille sivuttaista kiihtyvyyttä.. (Tuulen vaikutus luodin lentonopeuteen oletetaan mitättömäksi.)
>>> Luodilla on siis vanhan lentoratansa suuntaista nopeutta ja tuulen suuntaista nopeutta. Tuulen suuntaisen nopeuden aiheuttaa Tuulen Voima F. Niin kauan kuin tuuli painaa luotia sivuttain, niin luodin sivuttainen nopeus kasvaa. Newton F=massa*kiihtyvyys.
Kuun tuulen paine lopuu, Luotia poikkeuttava tuulen voima F menee nollaksi, eli luodin sivuttaiskiihtyvyys loppuu >>> Luodin sivuttainen nopeuskomponentti säilyy, Ei pienene eikä kasva. Koska voiman vaikutus on loppunut niin luoti jatkaa lentoaan siihen suuntaan ja sillä nopeudella, mihin se jäi kun sivutuulen voima loppui. Luoti siis jatkaa tekemistään vakionopeudella ja suunnalla, koska poikkeuttavia voimia ei ole.

Tämä kaikki tietenkin, kun oletetaan luodin ilmanvastuksen, maan vetovoiman ja maan pyörimisen vaikutukset vakioiksi oli sitä sivutuulta tai sitten ei.

Lainaus käyttäjältä: esase - helmikuu 15, 2021, 15:22
2) Valitaan yksinkertaistuksen vuoksi poikittainen sivutuuli. Tämä sivutuuli aiheuttaa lentävän luodin lentorataan nähden poikittaisen voiman F. Tuuli siis aiheuttaa luodille sivuttaista kiihtyvyyttä..

Tässähän se oleellinen kysymys kai on, eli aiheuttaako?

Jos luoti ei pyörisi olisi yhtälö yksinkertainen, mutta pyörimisen ja siihen liittyvän kaikenlaisen huojumisen ja suunnanhakemisen takia homma on niin monimutkainen että ainakin omaan päähän alkaa sattua jos sitä miettii liikaa.

Joka tapauksessa, niinkuin jthyttin totesi, tosielämässä luodin lentäessä ilmamassassa tapahtuu lukematon määrä luodin lentoon vaikuttavia asioita erinäisistä syistä.

Homma ei ole niin mustavalkoista, vaan harmaata aluetta piisaa. Joitain asioita pystyy ottamaan huomioon
ennakoiden, ja joitain ei ollenkaan, tai se on ainakin teoreettisesti erittäin hankalaa.

Lainaus käyttäjältä: Long Range - helmikuu 12, 2021, 06:32

Olen täälläkin joskus vatuloinut miksi joku lataus vie vähemmän / enemmän tuuleen kuin toinen.Ja miksi joku piekkari SAMALLA PATRUUNALLA ammuttaessa vie vähemmän / enemmän tuuleen kuin joku toinen piekkari.

Onko kyseisessä esimerkissä ampuja sama vai eri? Sillä rekyylin hallinta ja ampumatekniikka vaikuttaa oleellisesti myös tuuli - kuin korokorjaukseen. Ero voi olla niinkin suuri, että joku ottaa tuulikorjausta 0.8mrad kun toinen samalle matkalle tismalleen samalla kaliiperilla ja lähtönopeudella ottaa vain 0.5mrad korjausta. Suosittelen ehdottomasti kaikkia lukemaan Frank Gallin Precision Rifle Marksmanship: The Fundamentals. Ehdottomasti kaikkien aikojen paras kirja kun puhutaan tarkka-ammunnasta.

Kuten täälläkin muutamaan kertaan mainittu, alkupään tuuli vaikuttaa huomattavasti, sillä se on ensimmäinen elementti mikä luodin siirtää pois lentoradaltaan kun poistuu tyhjiöstä (piipusta). Tämän takia esim 308 sekä 6.5mm kaliipereilla 600 metriin asti pystyy ampumaan erittäin tarkasti esimerkiksi pelkän kestrelin antamaa tuulennopeutta käyttäen. Kun mennään yli 600 metrin, alkaa luodin lentonopeuden hidastumisen sekä bcn heikkenemisen myötä asiat monimutkaistumaan niin paljon, että tieto tuulennopeudesta pelkästään ampumapaikalla ei enää riitä vaan pitää osata arvioida tuuli taululla, sekä välimaastossa.

Hieno keskustelu tuulen vaikutuksesta/lukemisesta,mutta koko aikana ei ole mainittu minkäs kokoiseen maaliin pitäisi EKALLA laukauksella osua ja miltä matkalta?

Esim. Hanhi ja sen kuolettava alue tuntuu isolta silloin kun se on kädessä,mutta piru kun se on pieni ja haastava maali 300-450 m:n päässä.Varsinkin kun on syys myrsky menossa.

Siksi osua ekalla,koska paikko laukaus mahdollisuutta ne eivät anna.

Ja kuinka vaikeaa oli alkuun tähdätä pahimmillaan jopa 40 cm ohi linnusta ja saada ase laukeamaan kun täplä ei ole lähelläkään kohdetta.
Joku sanoo miksi et säädä tuulikorjausta aina kiikarista...Kun on rauhoitettuja hanhia välillä pilvin pimein ympärillä ja usein korppejakin,niin silloin ei kestä käsiä liikutella edes kiikarille tai kohta kaikki on ilmassa.

Pahvitaululla on kyllä aikaa odotella vaikka sääaseman rakentamista......

Timppa