TARKKA-AMPUJAKILTA

Moro,

Alla hieman dataa omasta viikonloppuisesta harjoittelusta.

Kiväärinä toimii MR308 16.5" piipulla, jossa Ase Utran Dual762 -vaimennin. Ensimmäisenä testissä jälleenlataaminen GGG-hylsyihin.
Luoti: Nosler .30 10g,
Ruuti: VV N135,
Nalli: CCI200.
COL 71.35mm

Hylsyjen preppi:
Nallin poisto, pesu pari tuntia uä-pesurissa, jonka jälkeen krimpin poisto Dillonin Super Swage 600 -laitteella, täyssupistus ja trimmaus 51.15mm.

Tikapuutesti liitteenä.

Lupaavin alue löyty tuosta 2.90g kohdalta, jossa viiden laukauksen välillä ei esiintynyt suuria muutoksia lähtönopeudessa. Latasin 10 patruunaa ja ammuin kasan mitaten myös lähtönopeudet. 10 laukauksen kasa oli 46mm halkaisijaltaan ja lähdöt heitteli miten sattui (samalla tasolla GGG tehdaspaukun kanssa). Ei vakuuttanut.

Seuraavaksi tunnistin kaksi muuta lupaavaa aluetta, jotka löytyivät 2.80g ja 2,98g kohdilta. Tässä jälkimmäinen alkoi olemaan jo kova puristelataus rohinan perusteella. Ruudin hölskyminen patruunassa loppui jo tuossa 2,90g kohdalla.

Latasin 5 patruunaa molemmilla ruutimäärillä ja uudestaan testiin. 2.80g antoi viiden laukaksen kasaksi 50mm ja lähdöt heitteli enemmän kun tehdaspaukussa --> ei jatkoon. 2.98g antoi pienimmän kasan ja normaalijakauman, mutta koska kasa oli 36mm viidellä laukauksella, ei sekään tyydytä. Viisi laukausta ei mahdollista hyvän latauksen löytymistä, mutta ehkä tässä tapauksessa se riittää kertomaan, että ei ole tarpeeksi hyvä.

Yhteenveto:
1. testi - 2.90g (10 lauk), keskinopeus 823m/s, normaalijakauma 4.32, kasa 45mm
2. testi - 2.80g (5 lauk), keskinopeus 800m/s, normaalijakauma 4.44, kasa 50mm
3. testi - 2.98g (5 lauk), keskinopeus 841m/s, normaalijakauma 2.90, kasa 36mm

Eli tällä tikapuutestillä ei löytynyt hyviä latauksia. Seuraavaksi kokeillaan Sakon hylsyjä, suhtaudun hieman skeptisesti noihin GGG-hylsyihin, koska niitä joutuu työstämään ekstraa mm. krimpin poiston muodossa.

Yksi asia joka jäi mietityttämään, oli nuo kasojen kovemmat lähtönopeudet verrattuna tikapuutestin tuloksiin. Olivat järjestään 10-20 m/s kovemmat.

Oletko punninnut hylsyjä? Mulla on ammutut GGG:t vielä laatikossa, eli ei ole kokemusta niistä sen enempää, mutta usein hylsyissä on aika isojakin painoheittoja. Olen itse sortannut prepatut 308:n hylsyt 0,05g painoluokkiin ja lataan lataustesteissä aina sarjan hylsyt samasta painoluokasta, niin saa senkin muuttujan minimoitua. En viitsi mitata tilavuuksia, mikä kai on se oikeampi suure, niin paino saa luvan indikoida tilavuutta, kun kerran ulkomitta on supistuksessa vakioitu

Lainaus käyttäjältä: Templar - huhtikuu 28, 2020, 08:19
Oletko punninnut hylsyjä? Mulla on ammutut GGG:t vielä laatikossa, eli ei ole kokemusta niistä sen enempää, mutta usein hylsyissä on aika isojakin painoheittoja. Olen itse sortannut prepatut 308:n hylsyt 0,05g painoluokkiin ja lataan lataustesteissä aina sarjan hylsyt samasta painoluokasta, niin saa senkin muuttujan minimoitua. En viitsi mitata tilavuuksia, mikä kai on se oikeampi suure, niin paino saa luvan indikoida tilavuutta, kun kerran ulkomitta on supistuksessa vakioitu

En ole punninnut hylsyjä. En halua mennä liian syvälle jäniksenreikään tässä jälleenlataamisessa ja pyrin löytämään alle kulmaminuuttiin käyvän hyvän latauksen, en ampuakseni kilpaa kasaa. Nämä oli nyt ensimmäiset testit ja toki jos mikään lataus ei tuo toivottua tulosta, niin täytyy alkaa harkitsemaan jällenlatausautistiksi alkamista.

Onko sinulla kokemusta, että GGG hylsyt heittelee reilusti painossa?

Käsittääkseni kuitenkin on mahdollista päästä alle kulmaminuuttiin ilman yliampuvia menetelmiä jos käyttää laadukkaita ainesosia.

Miten nuo ruutimäärät valitsit? Vihtavuoren latausdata antaa N135 ruudille 10G scenarilla maksimiksi 2,64g, niin itse en uskaltaisi noin paljoa maksimeita ylittää samalla latauspituudella.

Lainaus käyttäjältä: WhoEver - huhtikuu 28, 2020, 09:19
Miten nuo ruutimäärät valitsit? Vihtavuoren latausdata antaa N135 ruudille 10G scenarilla maksimiksi 2,64g, niin itse en uskaltaisi noin paljoa maksimeita ylittää samalla latauspituudella.

Noslerin talulukosta:
https://load-data.nosler.com/nosler-load-data/pdf/308-winchester/308-Win-150gr.pdf

Tuolla max lataus VV N135 45gr (2.92g).

Paanasen opuksessa myös 44,9gr (2,91g)

Aseen käyntiin sellainen vakiokysymys, oletko ko. aseella tai muulla vastaavalla ampunut jollain (tehdas?)patruunalla haluamaasi käyntiä toistettavasti? Itselataavat on hankalampia ampua kuin pulttilukot, eikä HK vakiolaukaisu mitenkään auta asiaa.

Toisekseen, varsinkin jos vaimennin on pikakiinnityksellä, oletko kokeillut myös ilman sitä?

Lainaus käyttäjältä: jthyttin - huhtikuu 28, 2020, 10:47
Aseen käyntiin sellainen vakiokysymys, oletko ko. aseella tai muulla vastaavalla ampunut jollain (tehdas?)patruunalla haluamaasi käyntiä toistettavasti? Itselataavat on hankalampia ampua kuin pulttilukot, eikä HK vakiolaukaisu mitenkään auta asiaa.

Toisekseen, varsinkin jos vaimennin on pikakiinnityksellä, oletko kokeillut myös ilman sitä?

En ole ampunut muuta kun GGG tehdaspaukkua ja keräillyt hylsyjä. En halua uskoa, että halvimmalla tehdaspaukkulla löytyy paras käynti mitä tästä aseesta saa ulos.

Tuo laukaisuasia on totta, mutta ei se aivan kamala ole ja pyrin tukemaan aseen hyvin bipodin kanssa edestä ja pussin kanssa perästä, jotta se ei 100m pitäisi aivan älyttömästi vaikuttaa.

En ole jälleenlatausta kokeillut ilman vaimenninta, mutta ammuin parisataa laakia GGG tehdaspaukkua ennen kun sain vaimentimen ja käynti vaikuttaisi samalta, ellei jopa paremmalta vaimentimen kanssa.

Millä perusteella valitsit latauspituuden? Sillä voi olla aika iso vaikutus käyntiin. Keinoja lienee yhtä monta kuin itselataajia, mutta itse olen ladannut "tavalliset" luodit noin 0,1-0,2mm irti rihlakosketuksesta ja kupariluodit noin 1,3 mm tjsp. Maksimilatauspituuden saa selviteltyä kun painaa ammutun hylsyn kaulan vähän lyttyyn/soikeaksi, laittaa luodin siihen "ylipitkänä" paikalleen, käyttää asessa ja lukko kiinni, ja mittaa minkä mittaisena luoditettu hylsy tulee ulos. Kannattaa toistaa mittaus muutaman kerran kunnes on saanut monta kertaa suht samanlaisen tuloksen; joskus luoti tarttuu rihloihin ja tulee ihan kummallisia tuloksia, mutta jättää ne kummalliset huomiotta ja toistaa niin monta kertaa että saa toistettavasti jonkin tuloksen.

Lainaus käyttäjältä: niplo - huhtikuu 28, 2020, 08:40
En ole punninnut hylsyjä. En halua mennä liian syvälle jäniksenreikään tässä jälleenlataamisessa ja pyrin löytämään alle kulmaminuuttiin käyvän hyvän latauksen, en ampuakseni kilpaa kasaa. Nämä oli nyt ensimmäiset testit ja toki jos mikään lataus ei tuo toivottua tulosta, niin täytyy alkaa harkitsemaan jällenlatausautistiksi alkamista.

Onko sinulla kokemusta, että GGG hylsyt heittelee reilusti painossa?

Käsittääkseni kuitenkin on mahdollista päästä alle kulmaminuuttiin ilman yliampuvia menetelmiä jos käyttää laadukkaita ainesosia.

Joo, ei siihen liian syvälle kannatakaan näissä touhuissa mennä Mutta itselleni oli ainakin game changer joskus kun ammuin yhdellä .223 kiväärillä sellierien hylsyjä, kun vaikka sorttasi hylsykasan neljään painokategoriaan ja latasi sarjat aina samasta. Tällä sai painettua käynnin toistuvasti alle kulmaminuuttiin ja lähtönopeushajonnan kuriin. Pieni vaiva digivaa'an kanssa verrattuna muihin hylsynpreppaus-työvaiheisiin. Käyttötarkoituksen mukaan voi sitten harkita toimiiko näin jatkossa minkäkin latauksen kanssa (20-50m SRA-somotuspaukku vs. TA-kurssin jasterinkaato kilsaan ).

Voisin huvikseen prepata noi hyllyssä olevat GGG-hylsyt ja verrata painoja Sakon kerran ammuttuihin, joista mulla on jonkinlainen jakaumatieto olemassa 400+ kappaleen otoksella.

Lainaus käyttäjältä: Jokke Espoosta - huhtikuu 29, 2020, 07:43
Millä perusteella valitsit latauspituuden? Sillä voi olla aika iso vaikutus käyntiin. Keinoja lienee yhtä monta kuin itselataajia, mutta itse olen ladannut "tavalliset" luodit noin 0,1-0,2mm irti rihlakosketuksesta ja kupariluodit noin 1,3 mm tjsp. Maksimilatauspituuden saa selviteltyä kun painaa ammutun hylsyn kaulan vähän lyttyyn/soikeaksi, laittaa luodin siihen "ylipitkänä" paikalleen, käyttää asessa ja lukko kiinni, ja mittaa minkä mittaisena luoditettu hylsy tulee ulos. Kannattaa toistaa mittaus muutaman kerran kunnes on saanut monta kertaa suht samanlaisen tuloksen; joskus luoti tarttuu rihloihin ja tulee ihan kummallisia tuloksia, mutta jättää ne kummalliset huomiotta ja toistaa niin monta kertaa että saa toistettavasti jonkin tuloksen.

Valitsin hylsyn ja patruunan pituudet SAAMI-maksimin mukaan. Taisi olla Noslerin lataustaulukossa samat pituudet.

Aluksi kun selvittelin jälleenlataamisen saloja, luin monelta alan harrastajien foorumilta (lähinnä amerikkalaisilta), että tämä rihlakosketuksen mitan selvittäminen ja sen suhteen pituuden lataaminen olisi oikea tapa. Lisäksi monet hehkuttivat ns. "shoulder bumpingia", mikä on PRS-maailmassa kuuminta hottia nyt. Eli kokosupistetaan, mutta hylsyn olkapäitä vain hieman, ei ikinä runtata pohjaan saakka.

Ensimmäinen ja suurin ongelma tuossa rihlakosketuksen suhteen lataamisella tulee lippaasta. HKn lipas on toki melko väljä ja voisihan sitä koittaa ladata lippaan maksimin mukaan. Kuten tuossa aikasemmin sanoin, en halua kilpailla kasa-ammunnassa. Haluaisin uskoa, että ns. perinteisillä menetelmillä ja huolella tehtynä päästäisiin tyydyttävään tulokseen (kulmaminuutin paikkeille), eikä tarvitsisi lähtee muotihömpötyksiin mukaan. Lisäksi spekseihin lataamisessa on muita hyötyjä, kuten luotettavuus ja yhteensopivuus.

Toki, voi olla, että olen väärässä ja mun täytyy alkaa lajittelemaan hylsyjä, shoulder bumppaamaan ja lataamaan 0.01mm rihloista, jotta pääsen tavoitteeseeni, mutta se mun mielestä menee jo ohi alkuperäisen ajatuksen. Siinä vaiheessa voisin vaihtaa HKn johonkin pulttilukkoiseen.

Syötätkö paukut käsin yksi kerrallaan pesään kasatesteissä?

Lainaus käyttäjältä: kema - huhtikuu 29, 2020, 08:57
Syötätkö paukut käsin yksi kerrallaan pesään kasatesteissä?

Olen syöttänyt yksi kerrallaan lippaan kautta päästämällä liikkuvat eteen vapauttimesta. Pyrin tekemään testit samaan tapaan kun patruunat tulisivat myös käyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Templar link=topic=18910.msg104552#msg1045
Mutta itselleni oli ainakin game changer joskus kun ammuin yhdellä .223 kiväärillä sellierien hylsyjä, kun vaikka sorttasi hylsykasan neljään painokategoriaan

Sellierin 223 hylsyissä on todella radikaaleja painoeroja, yli 10%. Lienevät eri tarkoituksiin tehtyjä, eri aihioista tms. mutta kantaleimasta tätä ei voi päätellä. Sanoisinko ulkomuistista että löytyy esim. 95-98gr haarukkaan meneviä ja sitten ehkä 112-114gr tms. (painot siis graineja)

Lainaus käyttäjältä: jthyttin - huhtikuu 29, 2020, 09:06

Lainaus käyttäjältä: Templar link=topic=18910.msg104552#msg1045
Mutta itselleni oli ainakin game changer joskus kun ammuin yhdellä .223 kiväärillä sellierien hylsyjä, kun vaikka sorttasi hylsykasan neljään painokategoriaan

Sellierin 223 hylsyissä on todella radikaaleja painoeroja, yli 10%. Lienevät eri tarkoituksiin tehtyjä, eri aihioista tms. mutta kantaleimasta tätä ei voi päätellä. Sanoisinko ulkomuistista että löytyy esim. 95-98gr haarukkaan meneviä ja sitten ehkä 112-114gr tms. (painot siis graineja)

Onko Sakolaisissa ja Lapualaisissa samaa heittelyä painoissa? Mikä olisi tällaisen mutkia oikovan jälleenlataajan luottohylsy?