Tietääkö kukaan mitkä ovat Chrony M1 Masterin ja Chrony Beta Masterin erot? Olen lukenut molempien manuaaleja (huonoja) enkä oikein saa niille eroa aikaiseksi, muuta kuin hinta.
Onko kokemusta Competition Electronics ProChrono Digital-mittarista? Olisi noista halvin ja muistiltaan suurin, muttei omaa erillisnäyttöä piuhan päässä. Kuten nuo Chronyt.
Löytyykö muita merkkejä? Suosikkimerkki? Kokemuksia?
Beta masterissa näyttö on langan päässä.
http://www.riistamaa.fi/cat/product_catalog.php?c=110
Niin näyttäisi olvean myös:
http://www.eranetti.fi/index.php?act=viewProd&productId=14
Eli vielä eroja ja suosituksia kaivataan.
Beta-masterissa on vähän enemmän toimintoja. Mulla on sellainen mutta en osaa sitä sen paremmin kehua/haukkua, käytän sitä niin harvoin.
Riistamaan sivuilla on molempien manuaalit, kyllä niistä erot näkee.
http://www.riistamaa.fi/kayttoohjeita/
edit: Jos oikein ymmärsin niin M1 ja M1- masterin ero on vain tuo narun päässä oleva näyttö. Siinä mielessä tuo Riistamaan linkki pätee molempiin. Beta-masterissa taas on muistitoimintoja, keskinopeuksia...
Nyt alkaa valkenemaan. :shock:
M-1 Master Chrony= M -> metric, Master -> näyttö johdon päässä, ei muistia
Alpha Master Chrony = Pieni muisti ja statistiikka, näyttö piuhan päässä
jne :|
Kiitoksia.
Vihdoin tuli CED M2:n kotiin! Hiano vehje, vähän muovisen oloinen, mutta se
Vielä tarttee hommata jalusta niin pääsee testaamaan miten tää toimii käytännössä.
Lainaus käyttäjältä: JTa
Kuukauden understatement? Mä mittasin samalla mallilla pari päivää sitten ekat nopeudet ja se on
Ipunascreenit on kyllä pop, kun ei tarvi enää huolehtia valon määrästä, suunnasta, väristä tai vaihtelevuudesta.
t tommi
Kuinka luotettavia tulokset ovat?? Oletteko verranneet muihin mittareihin esim ampumalla vakiopiippuisesta piekkarista standardi kuulaa?VO 310-330m/s.
Jotenkin on jäänyt jokaisesta tähän asti törmäämästäni/omistamastani mittarista lelumainen vaikutelma. Säät vaikuttaa enempi vähempi.
Nimim: Öhleria en ole käyttänyt.
Lainaus käyttäjältä: er
Jotenkin on jäänyt jokaisesta tähän asti törmäämästäni/omistamastani mittarista lelumainen vaikutelma. Säät vaikuttaa enempi vähempi.
Nimim: Öhleria en ole käyttänyt.
Luotettavuudesta ei ole mitään tietoa, mutta uskoisin vehkeen olevan ok. Öhleriin verrattuna etuna on todella vaivaton käyttö.
Säiden ei pitäisi paljoa vaikuttaa, kun nuo ipunakennot mittaa vaikka säkkipimeässä.
t tommi
Lainaus käyttäjältä: er
Tuntuis olevan hyvin linjassa muiden mittareiden kanssa. Vertailut 900+ nopeuksilla. Siihen saakka kun joku mittaa tutkaa vastaan, on kaikki tietysti mutua. Kiväärin kanssa touhutessa on hyvä olla tukeva tripodi, tuossa screeni-hässäkässä on aika paljon "tuulipintaa"...
Lainaus käyttäjältä: tverho
Luotettavuudesta ei ole mitään tietoa, mutta uskoisin vehkeen olevan ok. Öhleriin verrattuna etuna on todella vaivaton käyttö.
Säiden ei pitäisi paljoa vaikuttaa, kun nuo ipunakennot mittaa vaikka säkkipimeässä.
Etu on myös se, että CEDiä valmistetaan... pakkasessa tuon ei sitten luvata toimivan (siis valmistaja ei lupaa). 10 asteen pakkasessa tosin tuli lähes jokainen lukema myös 223:lla (ipunavalaisu akuilla).
Lainaus käyttäjältä: er
Jotenkin on jäänyt jokaisesta tähän asti törmäämästäni/omistamastani mittarista lelumainen vaikutelma. Säät vaikuttaa enempi vähempi.
Nimim: Öhleria en ole käyttänyt.
Tässäpä vinkki testaajille, joilla on mittalaitteet käytössä.
Leikkaa aaltopahviin aukko ja teippaa molemmille puolille al.folio. Rakenna kaksi samanlaista.
Kiinnitä pahvihässäkkä molempien skyscreenien perään. Pahvihässäkkä pitää olla screenin perässä niin,
että mahdollisesti irtoava al.silppu ei häiritse screeniä. Luodin lävistäsessä foliot saadaan kytkentäsignaali,
joka sitten vain pukataan oskilloskooppiin tai laskuriin. Siitä vain sitten vertaamaan krnonoa kunnon mittalaitteisiin.
Siitä foliosta voi luultavasti ampua läpi useammankin kerran kun vain ampuu hieman eri kohtaan.
Foliohässäkällä olenb joskus trigannut salamavalon kun kuvasin rikki ammutua hehkulamppua. Silloin kyseessä oli toki impukka,
mutta sama systeemi pelaa varmaan tässäkin.
Topikki kiinnostaa vaikka itsellä ei kronoa olekaan. Olen juuri etsimässä sopvaa.
Itseä kiinnostaisi mikä hyvänsä viritys mistä ei voi ampua vinoon läpi saaden sen takia vääristyneitä lukemia.
En ole jaksanut johtaa matikkaa että toimiiko teoria käytännössä mutta joskus leikin ajatuksella josko piipunsuulla kaksi tarpeeksi lähekkäin asetettua venymäliuskaa ( samanlaisia käytetään patruunapesien paineiden mittaamiseen ) voisi signaloida luodin ohikulkemisen piipussa. Lyhyt anturiväli ( 10 mm tai alle?) sekä sijainti piipunsuulla missä kiihtyvyydestä suurin osa on jo takanapäin => voidaan olettaa nopeus vakioksi => saadaan mitattua hyvin lähelle todellinen v0. Joku kyseisten anturien toimintaa tunteva voisi kommentoida mutta tuo olisi luodinnopeusmittarien graalin malja vaikka 500€ hintaan, jos teippaamalla anturin piipun kylkeen saisi mitattua nopeuksia keleistä ja aseen asennosta riippumatta.
Ihan pirusti on tehnyt mieli kokeilla venymäliuskaa, mutta kun kellossa ei riitä tunnit.
Kaupallinen juttu löytyy
http://www.shootingsoftware.com/pressure.htm
Lisää:
http://www.guns.connect.fi/gow/ruutiset7.html
http://guns.connect.fi/gow/ruutiset9.html
Pieni loggeri tukin sisään ja USB kaapelilla illalla data ulos... tai suoraan tähtäimeen...
Tuo olisi painemittari olisi kyllä hyödyllinen mittari. Jos lupaukset vaan pitävät kutinsa laittesta olisi todella apua latauksen kehittelyyn/vakiontiin, joka tuntuu olevan yhtä haasteellista kuin sen kehittäminen. (komponettien erien laatu/ominaisuusvaihtelu).
Kotimaasta oheista mittaria ei taida saada?? Seuraava tuote Finnaccuracyn listaan???
Näinköhän tuo folioviritys toimii kiväärillä? Mieleen tulee lähinnä etäisyys piipunsuusta (ruutikaasut) ja folion pysyminen paikallaan (parin millin siirtymä alkaa vastata prosentin heittoa... Pitäis ainakin rakentaa "laitteisto" huolella. Jos joku saa aikaiseksi testata, projekti on kyllä mielenkiintoinen.
Vinoon ampumisesta; ihan normikonsteilla eli pitämällä ase ja taulu paikallaan plus asemoimalla mittari silmämääräisesti suoraan pääsee aika hyviin tuloksiin. Jos tuo trigonometria muistui oikein mieleen, 5 asteen "vinoudella" tulee virhettä vasta alle puoli prosenttia. Pitää tietenkin muistaa suoruus pysty- ja vaaka-akselin suhteen...
Venymäliuskamittari pitäis varmaan kiinnittää piippuun pysyvämmin kuin "teippaamalla"? Tarkoitukseen valittu epoksi, juotos tms.?
Lainaus käyttäjältä: jthyttin
Vinoon ampumisesta; ihan normikonsteilla eli pitämällä ase ja taulu paikallaan plus asemoimalla mittari silmämääräisesti suoraan pääsee aika hyviin tuloksiin. Jos tuo trigonometria muistui oikein mieleen, 5 asteen "vinoudella" tulee virhettä vasta alle puoli prosenttia. Pitää tietenkin muistaa suoruus pysty- ja vaaka-akselin suhteen...
Venymäliuskamittari pitäis varmaan kiinnittää piippuun pysyvämmin kuin "teippaamalla"? Tarkoitukseen valittu epoksi, juotos tms.?
No juurikin näin. Tarkkana saa olla tuo folion kanssa. Ruutiaseella voipi käyttää vaikka vähän vahvempaa foliota. Tietenkin mittariin on ammuttava riittävän kaukaa, jotta ruutikaasut eivät vaikuta. Tarkoitus ei olekaan mitata luodin nopeutta vaan tarkistaa kronon tarkkuus.
Toinen konsti on laittaa oskilloskooppi kiinni kronon antureihin jakatsoa minkälaista pulssimuotoa anturit antavat ja voipa vaikka verrata skoopin mittausta kronon mittaukseen.
Olinkin eilen vastaamassa tuosta vinoon ampumisesta, mutta siinähän se vastaus jo tulikin. Tavallaan kronoon on jopa vaikea ampua niin paljon vinoon,
että siiä syntyisi kovin paljon virhettä. voisikos tätä vinoon ampumisen virheen suuruutta nimittää vaikka cosinivirheeksi. Elikkäs otetaan cosini ampumiskulmasta.
Tuon venymäliuskan kanssa pitää muistaa se, että piipussa (raudoissa) etenee shokkiaalo äänennopeudelle. Siis äänennopeudella teräksessä. Paljonko se nyt sitten mahtoikaan olla. Olisiko ollut reilusti luotia vikkelämpi. En tiedä mahtaako venymäliuska havaita myös tämä piipussa etenevän aallon. JOtenkin tuntuu vähän siltä, että venymäliuskan signaalia ei saa niin siistiksi, että saisi eroteltua luodin paikan kahdessa kohtaa piippua. Kokemusta ei kylläkään ole, mutta jonkinlainen aavistus ihan vain yleisen mittauskokemuksen perusteella.
http://www.eralle.net muistaakseni pari vuotta sitten joku väitti tehneensä peräkkäisillä venymäliuskoilla piippuun integroidun nopeusmittarin. Se justeerattiin varsinaisen luodinnopeusmittarin kanssa ensin ja sen jälkeen korjauskertoimella piti tulla oikeat lähtönopeudet ulos. Koska tuo oli ihan nettijutustelua niin en tiedä pystyikö kukaan sitä oikeasti koskaan todentamaan, livenä en ole nähnyt.
Onkohan luodinnopeusmittareissa tapahtunut 7 vuoteen kehitystä? Mitä mittaria voi palstalaiset suositella omien kokemusten perusteella?
Pikavilkaisulla Suomessa ois tarjolla:
Steinert Superchrono 350€
RCBS Ammomaster 240€
Shooting Chrony M1 Master Metric 140€
Competition Electronics ProChrono Digital 150€
Chrony Master Metric 160€
BATTENFELD TECHNOLOGIES, INC - BALLISTIC PRECISION CHRONOGRAPH PREMIUM KIT 240€
Että mikä noista? Ja miksi?
Lentoratatutkia tässä on odoteltu amerikanmaalta jo vuoden päivät. Kun niitä saadaan tänne asti niin sellainen varmaan tulee hankittua. Kun tutka on aseen sivulla niin läpiampumisen riski laskee aika pieneksi. Perinteisillä valokennolaitteilla laitteen läpiampuminen on aika helppo tehdä vahingossa.
Listan värkeistä ProCrhono Digital on itsellä käytössä koska halpa ja helppo asentaa sekä käyttää.
Itsellä käytössä Chrony m1, ikävä asennella ja säätä noita tikkuja ja heijastimia. Pukkaa välillä erroria kun peilit on laitettu aurinkoiselle kelille ja aurinko menee pilveen tms. Tosi herkkä valaistus muutoksille tai vesi tihkulle.
Halpahan se on, ja ehkä peilit vaatii vain opettelua.
Hankinta listalla kuumottelis:
http://www.brownells.fi/epages/Suomi.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Suomi/Products/78977100017022/SubProducts/100017022
Hinta "kohtuullinen", helppo käyttää, voi ampua useampia maaleja, kohdistuskaan ei kuulemma muutu.
Magnetospeed on aika näppärä tosin ei sovi pistoolikäyttöön. Paitsi jos pistoolissa on joku +10" piippu :-)
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Labradar on sitten se värkki mitä tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa: http://www.mylabradar.com/
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Labradar on sitten se värkki mitä tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa: http://www.mylabradar.com/
Taitaa tuo magnetospeed olla ainut joka lähtee edullisesti Brownellsilta, turha selata enempää ;)
Langaton versio onkin sitten jo yli 600€.
Onko Labradarille mitään hintaa.
Joku 600$ hinta tuli vastaan, mutta saa varmaan kääntää euroiksi ja tuplata =S
Edit: Jaa, taitaa tuokin magnetospeed olla V1 joka ei kaiketi ole yhteensopiva vaimentimien kanssa...
Labradarissa on muutama käytännön ongelma:
- firma on pieni ja tekijät sairastelevat joten laitteita ei oikein valmistu myyntiin asti. Rahoituskin ilmeisesti jostain mummon abtamista viikkorahoista. Projekti on seisonut kaupallisten laitteiden osaöta yli vuoden paikallaan ts. Ei etene
- vientimallin tutkatehoja on kuristettu jonkun ITAR-hömpötyksen vuoksi
- Projektin aikana dollarin arvo on noussut jotain +30% suhteessa euroon.
Tehottoman EU-mallin hinnaksi kaavaiiltiin joskus aikoinaan 6-800 Euroa. Sen jälkeen euro on sukeötanut joten puhutaan varmaankin vähintään tuhannesta eurosta ja kyseessä kuohittu vientiversio.
Tuli hankittua tuo Magnetospeed jo pari vuotta sitten ja paluuta optisiin mittareihin ei ole:
a) käyttökuntoon laittaminen eli "bajonetin" kiinnittäminen + kaapelin kytkentä bajonetistä näyttöön ottaa aikaa n. minuutin
=> tulee mittailtua nopeuksia paljon enemmän kuin optisilla mittareilla. Radalla asennettavissa omalta ampumapaikalta; ei vaadi muiden ampujien ammunnan keskeytystä
b) mittaustulos on luotettava kaikissa sääolosuhteissa; valon suunta/määrä ei vaikuta.
Miinuksena se että vaikuttaa piipun päässä osuntaan.
Paljonko osuntaan on vaikutusta? Pysyykö aina samana vai aiheuttaako vaeltamista.
Jostain jenkki palstalta luin ja parissa paksu kankisessa ei ollut vaikutusta.
Minulla vaikutus osumakeskiön paikkaan pitkäpiippuisessa (piipun halk. suulta 20mm) 6,5-284:ssä on n. 7cm 100m.
Itse osuntaan/kasan kokoon vaikutus on vähäinen mutta havaittavissa.....saattanut myös johtua bajonetin liukumisesta piipussa ammunnan aikana.
Sivusuunnassa osumien vaeltamista mittauskerrasta toiseen aiheuttaa se että ei tule niin tarkasti suunnattua bajonettiä piipun alapuolelle; jos bajonetti on oikella, osumat on vasemmalla. Itelle on vakiintunut käytäntö tehdä nopeusmittaukset ja lataustestit erikseen joten noista vaelteluista yms. ei haittaa ole.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Labradar on sitten se värkki mitä tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa: http://www.mylabradar.com/
Taitaa tuo magnetospeed olla ainut joka lähtee edullisesti Brownellsilta, turha selata enempää ;)
Langaton versio onkin sitten jo yli 600€.
Onko Labradarille mitään hintaa.
Joku 600$ hinta tuli vastaan, mutta saa varmaan kääntää euroiksi ja tuplata =S
Edit: Jaa, taitaa tuokin magnetospeed olla V1 joka ei kaiketi ole yhteensopiva vaimentimien kanssa...
Linkitetty MS on Sporter -mallia eli karsittu "halppis". Ao. linkissä listattuna erot V3:seen.
//http://bulletin.accurateshooter.com/2015/04/magnetospeeds-new-189-00-sporter-chronograph/
Kiitos selventävästä linkistä, tuo olisi ihan passeli jos saisi vaimentimeen kiinni, tai kai sen saisi, mutta etäisyyttä luotiin taitaa olla liikaa =S
Lainaus käyttäjältä: HJu
- firma on pieni ja tekijät sairastelevat joten laitteita ei oikein valmistu myyntiin asti. Rahoituskin ilmeisesti jostain mummon abtamista viikkorahoista. Projekti on seisonut kaupallisten laitteiden osaöta yli vuoden paikallaan ts. Ei etene
- vientimallin tutkatehoja on kuristettu jonkun ITAR-hömpötyksen vuoksi
- Projektin aikana dollarin arvo on noussut jotain +30% suhteessa euroon.
Tehottoman EU-mallin hinnaksi kaavaiiltiin joskus aikoinaan 6-800 Euroa. Sen jälkeen euro on sukeötanut joten puhutaan varmaankin vähintään tuhannesta eurosta ja kyseessä kuohittu vientiversio.
Ja mistähän tietosi ovat peräisin...?
Ja kerrotko tarkemmin mitä yrityksiä tai ketä henkilöitä Labradarin takana oikein on?
Voin vinkata että kyse ei ole "rakennetaan mun autotallissa semmoinen ja lyödään rahoiksi" - tapaus.. ;)
1) Projektia vetävä kriittinen avainhenkilö sai infarktin, reilu vuosi sitten. Oli pitkään poissa. Onneksi kuitenkin toipui ja pystyi palailemaan hiljalleen takaisin projektin pariin.
2) Kirjoitushetkellä laitetta on valmistunut, toimitettukin USAssa varanneille/ostaneille. Euromalli tulee perässä, purkavat ensin valtavaa USAn ruuhkaa alta pois. Vieläkin ongelmana komponentit, tarkemmin sanottuna enää tasan yhden (1) edelleenkin rajoittunut saatavuus. Uskovat ja toivovat että tilanne korjaantuu pian.
3)"Viikkoraha" ovat koko projektin osalta seitsemännumeroinen. Pelkästään markkinointikulut kaikkinensa messumatkoineen ovat satoja tuhansia. Ja päälle suunnittelu, prototyypit, komponenttien kehittäminen, palkat jne jne
4) Valmistajan mukaan kyse ei ole "ITAR- hömpötyksestä". Eurooppalaiset määräykset ovat mikroaaltosäteilyn suhteen tiukempia. Luettavissa esim STUKin sivuilla. Lähetysteho Euromallissa -30%, joten ei vaikuta oleellisesti laitteen käyttämiseen eikä ideaan ollenkaan: mittari pystyyn ampumapaikan taakse/sivulle, virta päälle ja luetaan nopeuksia. Esim BC:n järkevään laskentaan ei riitä edes Jenkkimalli, lähellekään. Max mittausmatka tippuu ehkä 20% käytännössä.
5) Hinta jää nähtäväksi, en usko että muutos on siltikään dramaattinen. Riippuu hyvin monesta muustakin asiasta kun dollarin kurssista. Alunperinkin laite oli monen yksityishenkilön kipurajan väärällä puolella, joten selkeästi seurojen/yhdistysten kimppavaruste- kuten mittarit muutenkin monesti hankitaan.
Jos kulutuselektroniikka-alalla ei pysty tuomaan kauppaan tuotetta vuodessa siitä kun proto on valmis ja toimii niin homma ei ole näpissä budjetista riippumatta. Syitä voi olla monia ja tietenkään kaikkeen ei voi vaikuttaa mutta hitaalta tuntuu jos laitespeksi, sertifioinnit jne ovat olleet valmiina yli vuoden. Siinä ajassa loppuu aloittelevalta yritykseltä helposti rahat ja se olisi sääli.
Itseä kiinnostaa laite edelleen mutta vaikeahan sellaista on ostaa kun kaupassa ei ole myynnissä. Eli katkeran kuluttajan kitkerää tilitystähän tämä.
Ballistic Precision Chronograph Premium Kit
http://www.btibrands.com/product/ballistic-precision-chronograph-premium-kit/?mobile=true
Oiskohan rahansa arvoinen paketti?
Lainaus käyttäjältä: HJu
Ne projektit joissa minä olen ollut mukana, eka protosta 2-3v kaupan hyllylle ei ole kovinkaan poikkeuksellista. Riippuu toki siitä mitä ollaan rakentamassa- dopplertutka ei kaikkinensa ole sieltä helpommasta päästä.
Ei kannata myöskään uhohtaa referenssiä- kun perinteisesti 15000-20000€ maksavan laitteen toimintaperiaate puserretaan 500-1000€ hintaluokkaan, on selvää että osat eivät löydy kaupan hyllyltä. Selvää on myöskin se että valmistajat ovat lopulta alihankkijoiden armoilla ja lupausten varassa.
Nähtäväksi jää onko laite odottamisen arvoinen. Itse olen sitä päässyt näppäilemään ja hyvältä vaikutti. Samaten reviewit ensimmäisistä asiakkaille toimitetuista eristä ovat enemmän kun lupaavia.
Kuluttajahintainen mutta silti tarkka Doppler-tutka on tosiaan vähän extremetapaus. Siksipä sellainen olisikin kiva jos siis toimii EU-tehoilla fiksusti.
Pidän peukkuja että onnistuu. Juuri nyt luodinnopeusmittaria haikailevan ei kuitenkaan kannata tätä jäädä odottamaan eikä tämä muutenkaan tule olemaan halvin mahdollinen.
Itse suosin myös Magnetospeediä (V2). 21" .260 Rem. TRG:n osumapiste vaeltaa ehkä sentin/100m. Vaikutuksesta kasojen kokoon en osaa sanoa. En ole niin hyvä ampuja. V3:nen soft case:ssä saattaisi sopia Tac Ops:in drag bag taskuun, jopa yhdessä spotteriputken kanssa. Nykyisin kova laukku täyttää taskun kokonaan. Saattaisi siten vähentää radalle roudattavien laukkujen määrää. Nykyisin käytössä on drag bag, jossa Kestrel, LEM ja krono sekä 200 patruunaa. Tietokonelaukussa taulut, nitoja paikkatarra ym matkoille 100-300m. Spotteriputkea ei vielä ole mutta kun sen hankin niin se toivottavasti sopii samaan drag bag taskuun V3 Magnetospeedin kanssa.
Magnetospeedin saa nyt myös Glockiin kiinni. http://www.magnetospeed.com/collections/magnetospeed-accessories/products/v3-rail-adapter
Magneto on myös oma valintani tämänhetken mittareista.
Labradarin takana oleva yritys on tämä:
http://www.infinition.com
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Labradar on sitten se värkki mitä tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa: http://www.mylabradar.com/
Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Labradar on sitten se värkki mitä tässä odotellaan kuin kuuta nousevaa: http://www.mylabradar.com/
Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...
Edit: näköjään puhuttu eri versioista myös. Mutta V3 maksaa tuolla 375e.
Magnetospeed on kyllä mainio ja helppo käyttää vaikka radalla olisi muita. Tai vaikka olisi surkea valaistus.
Suurin haitta on se, että se vaikuttaa osumapisteeseen. Ei paljoa, mutta sen verran, että chronotuslaukaukset ammutaan eri tauluun kuin kasa.
Kiinitys on mielestäni hyvä kiväärikäytössä, pistoolikäytössähän se ei käytännössä toimi. Kiväärikäytössä kannattaa dokumentoida mitä sovituspalikoita käyttää minkäkin torrakon kanssa niin ei tarvitse aina radalla katsoa mukan tulleen tikun kanssa onko luodin lentoradalla jotakin.
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...
Edit: näköjään puhuttu eri versioista myös. Mutta V3 maksaa tuolla 375e.
Magnetospeed on kyllä mainio ja helppo käyttää vaikka radalla olisi muita. Tai vaikka olisi surkea valaistus.
Suurin haitta on se, että se vaikuttaa osumapisteeseen. Ei paljoa, mutta sen verran, että chronotuslaukaukset ammutaan eri tauluun kuin kasa.
Kiinitys on mielestäni hyvä kiväärikäytössä, pistoolikäytössähän se ei käytännössä toimi. Kiväärikäytössä kannattaa dokumentoida mitä sovituspalikoita käyttää minkäkin torrakon kanssa niin ei tarvitse aina radalla katsoa mukan tulleen tikun kanssa onko luodin lentoradalla jotakin.
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...
Edit: näköjään puhuttu eri versioista myös. Mutta V3 maksaa tuolla 375e.
Magnetospeed on kyllä mainio ja helppo käyttää vaikka radalla olisi muita. Tai vaikka olisi surkea valaistus.
Suurin haitta on se, että se vaikuttaa osumapisteeseen. Ei paljoa, mutta sen verran, että chronotuslaukaukset ammutaan eri tauluun kuin kasa.
Kiinnitys on mielestäni hyvä kiväärikäytössä, pistoolikäytössähän se ei käytännössä toimi. Kiväärikäytössä kannattaa dokumentoida mitä sovituspalikoita käyttää minkäkin torrakon kanssa niin ei tarvitse aina radalla katsoa mukan tulleen tikun kanssa onko luodin lentoradalla jotakin.
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...
Edit: näköjään puhuttu eri versioista myös. Mutta V3 maksaa tuolla 375e.
Magnetospeed on kyllä mainio ja helppo käyttää vaikka radalla olisi muita. Tai vaikka olisi surkea valaistus.
Suurin haitta on se, että se vaikuttaa osumapisteeseen. Ei paljoa, mutta sen verran, että chronotuslaukaukset ammutaan eri tauluun kuin kasa.
Kiinnitys on mielestäni hyvä kiväärikäytössä, pistoolikäytössähän se ei käytännössä toimi. Kiväärikäytössä kannattaa dokumentoida mitä sovituspalikoita käyttää minkäkin torrakon kanssa niin ei tarvitse aina radalla katsoa mukana tulleen tikun kanssa onko luodin lentoradalla jotakin.
Itsellä kun ei vielä luodinnopeusmittaria ole ja harkinnassa on ollut ostaa, niin tuo Magnetospeed kyllä näyttää mielenkiintoiselta ratkaisulta. Mutta tuo V3-malli on kyllä hinnaltaan aika hapokas. Mutta huomasin että heillä on myös edullisempaa Sporter-mallia, joka on huokeampi hintainen $189 USD.
Onko kellään kokemuksia tuosta Sporter-mallista? Ajaako asiansa?
http://www.magnetospeed.com/products/magnetospeed-sporter
Tuossa pari sivua taakse päin Finnfire laittoi linkin jonka takana listattu erot Sporter / V3......
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Sama lista löytyy tuon laittamani linkin takaa. Lähinnä ajattelin jos jollain olisi ollut noista käyttökokemuksia. Onhan tuossa V3:sessa paljon helppokäyttöisemmän oloinen tuo näyttö vs Sporter. Ehkä omalla kohdalla kuitenkin miettii, että miksi Sporter -malli ei riittäisi itselle...
Lainaus käyttäjältä: fr0z
Lainaus käyttäjältä: Poikma
Sama lista löytyy tuon laittamani linkin takaa. Lähinnä ajattelin jos jollain olisi ollut noista käyttökokemuksia. Onhan tuossa V3:sessa paljon helppokäyttöisemmän oloinen tuo näyttö vs Sporter. Ehkä omalla kohdalla kuitenkin miettii, että miksi Sporter -malli ei riittäisi itselle...
Näköjään myös halvempaan saa XFR lisäpalikan jolla saa exportattua datat ipadille/androidille. En ole vielä tuota palikkaa saanut hankittua.
Kannattaa katsoa Magnetospeedin videot youtubesta, ne on tehty todella hyvin.
Lainaus käyttäjältä: galwran
Lainaus käyttäjältä: HJu
Toi Browells.fi:n hinta Magnetospeedille on muuten todella edukas. Ehkä sieltäkin pitää jatkossa alkaa katsomaan tuotteiden hintoja jos olisivat vaikka oppineet hinnoittelemaan aiempaa maltillisemmin.
Edukas? Vertebrae.no:ssa 200e halvempi...
Edit: näköjään puhuttu eri versioista myös. Mutta V3 maksaa tuolla 375e.
Magnetospeed on kyllä mainio ja helppo käyttää vaikka radalla olisi muita. Tai vaikka olisi surkea valaistus.
Suurin haitta on se, että se vaikuttaa osumapisteeseen. Ei paljoa, mutta sen verran, että chronotuslaukaukset ammutaan eri tauluun kuin kasa.
Kiinnitys on mielestäni hyvä kiväärikäytössä, pistoolikäytössähän se ei käytännössä toimi. Kiväärikäytössä kannattaa dokumentoida mitä sovituspalikoita käyttää minkäkin torrakon kanssa niin ei tarvitse aina radalla katsoa mukana tulleen tikun kanssa onko luodin lentoradalla jotakin.
Vertebraelta tilatessa saa maksaa vielä tullit+alvit.
Itse en ymmärrä miksi latauskehittelyssä täytyy mittailla nopeuksia. Latauskehittelyn aikana haetaan mahdollisimman kova lataus, joka on vielä julkaistun lataustaulukon sisällä. Yleensä Scenareilla en ole huomannut suurta eroa käynnissä riippumatta latauksesta. Latauspituuden muuttamiseksi latauskehittelyn aikana en ole muuten kokenut tarvetta ellei painemerkkejä ala näkymään kohtuuttoman aikaisin. Luoti aina irti rihloista.
Kronon tarkoituksena on mielestäni lähinnä todeta hyväksi havaitun latauksen lähtönopeus sekä kronota lähdöt vuoden aikana strategisten lämpötilojen aikana esim. -20, -10, 0, +10, +20C.
Ja hyvä on kronota lähtönopeus ruutierän vaihtuessakin; muuttuu helposti erästä toiseen sen 10 m/s ja enemmänkin.
Jos ampuu jonkun 10-15 lks tikapuutestin ja mittaa vauhdit samalla niin on aika paljon viisaampi kuin jos vain hakisi latauksen joka osuu tietylle matkalle hyvin ja sitten mittaisi sen latauksen vauhdit.
Nopeuksista voi päätellä millä latausmäärillä ao. ruuti kyseisen luodin ja aseen kanssa ylipäätään toimii. Myös sen havaitsee että missä kohtaa ruutimäärn lisäys ei enää nosta nopeuksia joka on yksi luonnon tapa kertoa että paineet on jo tapissa tai yli.
Yleensä paineet selviää itselleni kun ammun huoneenlämpöisiä patruunoita ja tarkastelen hylsyjä. Painemerkkien näkymisen jälkeen vähennän latausta kunnes niitä ei enää näy. Sitten latauksen kronoaminen. Ruutierän vaihtumisen jälkeen vähennän tietty latausta selvästi ja selvitän millä latauksella lähdöt on samat jatkuvasti kronoamalla, jos ei painemerkkejä niin homma on selvä.
HJU:n kanssa samoilla linjoilla.
Jos saa vierekkäisistä latauksista tikapuutestissä samoja lähtönopeuksia alle 5m/s vaihteluvälillä ja iskemät käyvät vielä samalle korkeudelle 300m niin eikös se kerro jo melko paljon..
Itse sovellan cronoamista tikapuutestin lisäksi myös COAL testiin siten, että lataan tarkoituksella 0,01g myös oletetun latauksen vierestä, esim jos aiottu lataus on 2,83g, niin kolmen sarja tietyllä latauspituudella 2,82g, 2,83g, 2,84g.
Lähtönopeudesta näkee, miten pesäpaineet kehittyy rihlakosketuksessa, tai vastaavasti ruutitilan pienetessä, ja tärkeimpänä löytää se mahdollisimman tarkka ja stabiili COAL paine/lähtönopeusvaihtelulle.
Saatatte olla oikeassa. Itse tykkään yksinkertaistaa asiat mahdollisimman pitkälle. Vaikka pidänkin jälleenlatauksesta niin latauskehittely ei ole mielekästä ja siksi yritän saada sen pois alta mahdollisimman nopeasti.
Minä inhoan latauskehittelyä yli kaiken. Siksi 10-15 patruunan tikapuutestillä hoituu homma varsin näppärästi pulttilukkojen osslta yleensä kerralla kun kronottaa lataukset samalla. Ei tuolla kasakisoja voiteta mutta kenttäkäyttöön soveltuva tarkka lataus löytyy helposti. Tämän jälkeen ampuu uutta latausta vielä toisella kerralla parit sarjat ja kronottaa ne. Jos homma on mennyt tuubiin niin lataus löytyy kahden ratakäynnin taktiikalla ja vauhditkin on tiedossa. Sitten vaan ladataan ja ammutaan eikä sen enempää. Latauspituudeksi olen huomannut että 0,3-0,4mm vapaahyppy rihloihin antaa yleensä erinomaisen osunnan kun lataus on muuten kohillaan. Kustom-pesissä tämä yleensä onnistuu mutta tehdasaseissa ei aina onnistu jos ylimeno on kovon pitkä.
En jaksanut tehdä uutta topiksia, niin kirjoitan tänne.
Ihmettelin ampumareissun jälkeen, että miksi heittää niin paljon tuo ballistiikkaohjelma todellisuudesta (Applied ballistics).
Iskemät reilusti ylhäällä ja kun kalibroin koron ammutulle matkalle, ohjelma antoi nopeudeksi 25m/s kovemmat vauhdit kuin mitattu.
No.. Aikani asiaa vatvottuani ratkaisu löytyi täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=12Wf0Cuwwi8
Tein sataan metriin tuon testin ja heitti oletetusta melkein 4 senttiä, kun 30 MOA lyötiin korotorniin.
Eikun kaikki vaan testailemaan niitä pottunuijianne.
Jollain aikataululla olisi itelläkin mittarin hankinta edessä. Minkälaiset on kokemukset noista valosarjoista käytännössä? Kun aina ei pääse optimi kelissä radalle, niin olisi mukava jos mittausvarmuutta sais nostettua. Melkeen kaikissa valosarjoissa mainitaan verkkovirta, niin tarviiko noiden kans aina olla pistorasian veiressä, vai saako nuo toimimaan akulla? Lisäksi suurena etuna olisi mittarin helppo käyttöisyys johon kuuluu myös käyttökuntoon laitto, koska olen niin pirun laiska, että mittaria ei tule viritettyä jos se on kamalan työläs. Edullisuus ei ole myöskään pahaksi.
Super Chrono ainakin netti juttujen mukaan olisi helppo käyttää, mutta osa jutuista sanoo sen olevan tarkempi suuntauksesta, kuin optiset mittarit. Liekkö perää? Halpahan se ei ole.
CED M2 tällekin löytyy vankka kannattajakuntansa, mutta saako tällä rahalleen vastinetta vs. Shooting Chrony M1 Master Metric? Toinen on edullien toinen ei niinkään.
Caldwell Ballistic Precision olisi edullinen ja sen saisi yhdistettyä puhelimeen ja datan pystyisi lähettämään itelle s-postiin. Laiskaa tämä houkuttaa.
Onko kokemusta tehdä optiseenmittariin tuommoista valosarjaa itse?
Onhan tässä topicissa noista mittareista jotain juttua, mutta tuo valohomma kiinnostaa kovasti.
Mulla on käytössä Chrony m1 kans blueshot ohjelma androidissa. Ebaysta mokkula puhelimen ja laitteen väliin. ~50€
Mittailin tuossa nopeuksia kun löyty TRG:hen hyvä lataus. Käytössä on Chrony m1 mutta missähän lie vika kun vaihteli kovasti nuo nopeudet. 5 laukausta ammuin ja tuossapa alla lukemat mitä näytti:
862,6
849,5
854,2
866,1
843,7
Lataus kuitenkin on passeli kun 100m ammuttaessa 3lks kasa oli 0,2moa ja 5lks kasa 0,3moa.
Ammu 300m kasat. Jos pysyy edelleen nipussa niin en murehtisi paljoa. Jos mittari on liian lähellä asetta niin ruutikaasut voi myös hämätä laitetta. Myös puolityhjä patteri aiheuttaa mittavirheitä.
Moro
Itselläni Chrony M1 vaikuttaisi antavan n. 10 m/s todellisuutta alhaisempia nopeuksia. Mitattu 4 m piipunsuulta 805 ms ja todellisuudessa korjattuna 815 lähtönopeuteen antoi vielä 750 m matkalle n. 8 cm yläkäyntiä, eli tarvetta olisi nostaa vieläkin nopeutta ballistiikkaohjelmaan. Jniemelän linkkaama testi tehtiin 9MRAD haarukalla ja se kävi 1 cm vajaasti, eli 8,9 MRAD, eli se virhe menee vielä päinvastaiseen suuntaan.
Onhan tuossa vielä värinöitä, mm. cronotuspäivän ilmanpaine jäi oikeastaan tarkistamatta, saattaa vaikuttaa 700m matkalle naksun verran. Sitten luotina Sierran 2200(10,85 HPBT), joten tutkadata puuttuu, käytetty Lapuan vastaavan murkulan dataa. Uskoisin olevan aika lähellä....?
Muutoin Crony M1 on antanut aika tasaisesti nopeuksia, eli mittauskerroista toiseen on ollut aika lailla samanlaista. Joskus tulee jotain ihme vauhtiloikkia, ehkä 1 kpl/30 ls, jossa tulee aivan pöljää lukemaa. Nämä on kyllä helppo karsia pois
Arpomalla nopeuksia ja käyttämällä väärää bc:tä ei saa ikinä arvoja kohdilleen koko lentoradalta.
Toki ampumalla selviää, jos ilmanpaine ja aseen/ruudin lämpötila on aina ammuttaessa sama.
Perumpas puheitani. Jenkkien itse mittaamat arvot G7 168smk:lle laskettuna ebc v2 appilla vastaa Lapuan sovelluksen scenar 167 arvoja.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma
Toki ampumalla selviää, jos ilmanpaine ja aseen/ruudin lämpötila on aina ammuttaessa sama.
Otannan laajetessa ja tehtäessä kunnolliset muistiinpanot saattaa selvitä monta ongelmaa. Tässä tapauksessa bc ruuvaaminen paremmaksi ei selittänyt eroja, mutta lähtönopeuden nosto kyllä selitti. Onhan tuo napsun verran helposti kelistä johtuen pielessä, mutta nyt ero oli jo luokkaa 3 napsua.
Jatketaanpas tällä ketjulla,kun olen ostamassa nopeusmittaria,hinta max 200e. Mitäs mittaria suosittelette?
Lainaus käyttäjältä: astalo - toukokuu 01, 2023, 09:35
Jatketaanpas tällä ketjulla,kun olen ostamassa nopeusmittaria,hinta max 200e. Mitäs mittaria suosittelette?
muutama kymppi tuohon lisää ja Competition Electronics ProChrono DLX.
Sain juuri tälläisen joka on lojunut käyttämättömänä noin 20 vuotta,tekeeköhän tällä mitään?Eikös tuo laadukas ole?Eli Oehler 35p
Aikansa legenda jos vaan toimii, eikös tuossa ole se kaksi screeniä, eli varmistaa tuloksen. Toki hiukan työläs pystytettävä vrt. nämä yksiosaiset. Kaksi Chronyä on tuhottu, nyt on Prochrono DLX on pelannut hyvin, bluetooth on ihan näppärä, lukemat tulee siihen pöydälle ja appi kalkureeraa loput. Hinnat on kivenneet, edullisimmasta päästä näytti 220 jo olevan. Joku Caldwell halvempi.
En tiedä miltä matkalta tuon läpi pitää ampua.Äsken koitin ilmakiväärillä niin antoi ihan liikaa vauhtia.Uusi Steger jolle luvattu 315 kyydit ja mittari näytti 400-415 väliltä,ja kolme piekkarin paukkua ammuin läpi niin siinä 550 vauhteja antoi.noitten Cronojen välinen etäisyys toisistaan on ton runkoputken kanssa 30 cm ja niitä on 3 kpl,Onko tuo putki sitten alkujaan tuon pituinen,niin ei mulla mitään tietoa.Ammuin noin 4m päästä.
Etäisyys aseesta ei vaikuta, screenien etäisyys vaikuttaa, eli se pitää setittää kohilleen, ellei ollut manuaalia niin lähtiskö tuosta:
https://oehler-research.com/wp-content/uploads/2017/11/M35-Instr-2015-PC.pdf
Oehler 35P:ssä pitää anturiväli antaa dip-kytkimillä säätämällä laitteelle tiedoksi. Pisin mahdollinen mittaväli taisi olla 6 jalkaa tms. Mittatarkkuus on sitä parempi mitä pidempi mittaväli. Setti vaatii hyvät jalat jotta se ei kaadu tuulessa.
Mikä on dip-kytkin?
Sain juuri Suomenkieliset ohjeet..
Lainaus käyttäjältä: astalo - toukokuu 01, 2023, 19:08
Mikä on dip-kytkin?
Sellaisia pieniä kytkimiä joissa tappeja liikutellaan eri asentoihin ja jotka sitten säätävät elektroniikan toimintaa. Löytyvät sen printteriboksin sisältä.
En tiedä onko tästä vuodatuksestani kenellekään mitään hyötyä mutta kirjoitampahan seikkailuistani Competition Electronics ProChronon kanssa (Tuon DLX version edeltäjä).
Siinähän kennojen väli on lyhyt eli 305 mm.Tuollekin ilmoitetaan tarkkuudeksi +-0,5 %. 1 %:n marginaali tarkoittaa keskisytytteisissä 8-10 m/s ja piekkarilla 3 m/s.
Piekkarin kuula ohittaa kennot 0,305 m /326 m/s = 0,00093 s
Kun ammun sisällä ja pääosin piekkarilla ja luin jostakin,että loisteputki valot voivat jotain häiriötä aiheuttaa niin tein seuraavat asiat:
*Pulttasin mittarin kiinni tiukasti tukevaan pöytään.
*Ammun aina tarkalleen 3 m:n päästä ja sama matka aina.
*Kiinnitin/pulttasin ensin työvalon yläpuolelle.Sitten vaihdoin LED valoon.
*Palokarstaa lentää tuonnekin 3 m:n päähänkin ja pölyimuri chronon vieressä,jolla imaisen 10 ls välein kennot puhtaaksi.
*Kuinka tarkka tuo mittari/ konstruktio on? Mistäpä sen voisin tietää,mutta luottamusta herätti kun kaverini kävi testaamassa kilpailu impparillaan eri brändien luoteja ja parhaiden luotien 10 ls sarjoissa alimman ja ylimmän välinen ero vaihteli 3-5 feet/s.Eli 0,9-1,5 m/s.
Piekkarilla tehdaspaukuilla on tyypillistä 20-25 feet/s alimman ja ylimmän ero.
En tiedä miten ulkona ammuttaessa esim. valon kulma / varjo kennoihin/ mittaustuloksiin vaikuttaa,mutta kyllä tuolla ko laitteella saa erot näkyviin esim. kun tutkaillut erilaisten luotivahojen vaikutusta ja pelkän nallimassan (ilman ruutia) tehojen eroja.
Paitsi silloin kun on niin heikko nallimassan teho,että luoti jää aina piippuun.Silloin mittaan vain matkaa pesästä päin kuinka pitkälle / tasaisesti luoti piippuun menee-:).
Osa tarkkuudesta tullee myös käyttäjästä ja jos ken sisällä testaa,niin tuo lisävalo laite ei ole varmaan huono hankinta:
www.competitionelectronics.com/products/indoor-lighting-system?pr_prod_strat=use_description&pr_rec_id=8d5a5317e&pr_rec_pid=7506481578233&pr_ref_pid=7506438979833&pr_seq=uniform
Timppa
Ps.Tässä alla muuten Jenkki kaiffari Landyn 18 vuotta ja 100000 laukausta kestäneen tutkailun ajatukset: (tuossa huomioitu "vain" 749 x 25 ls = 18725 ls) lähtönopeuden vaikutuksesta osuntaan yms.
I had a bit of time yesterday and decided to dig up some data along with the analyses I've done in the past that are somewhat relevant to your question.
I couldn't really afford the time to sort thru the approximate 100,000 rounds I've shot in my ballistic tunnel, so I decided to shoot for 20,000 rds and ended up with 749 targets or 18,725 rds.
The data consists of "true" match ammo, and by "true" I mean CenterX/Midas/X-Act with Lapua and Match/Tenex with Eley ammo.
The data covers an 18 year time span.
There are 23 different lots of Lapua and 71 different lots of Eley.
Here's a brief summary of the analysis I did and not all of it is pertinent to your questions, but some of it might be interesting to others:
The average velocity of Eley over the last 15 to 20 years, regardless of what's stamped on the box, is 29 fps faster than Lapua.
The statistical correlation for what's stamped on the box vs actual velocity is higher for Lapua than Eley, but both have weak correlations.
The average SD for velocity is better with Eley than Lapua. (6.0 fps vs 7.2 fps)
The worst SD is a lot of CenterX at 16.9 fps. This is also an outlier in the data similar to the one below with the Tenex at 2.5 fps.
The worst with Eley is 10.3 fps
The best SD is a lot of Tenex at 2.5 fps, but this was a single target and not the multiple targets like almost all of the other lots, meaning it's quite likely it could be an outlier in the data. If anyone were to shoot 100 rds and see that SD, you've found the "Holy Grail" of ammo V SD! LOL
As regards the questions you asked, this is my best attempt at answering them.
Your SD's aren't great, but they are good enough if verified by shooting more rds. They won't be a problem at 50 yds because the statistical correlation to precision is weak at 50 yds/M vs Score. For example, one of the best lots of ammo I've ever found had a V SD of 7.2 fps and Barry Maney, Jim Stensvad, and myself did some major damage with it over a couple of years.
At extended range, the correlation to precision becomes stronger and progressively increases with distance. It would be beneficial to find ammo with an SD around 6.0 fps, but it still has to shoot and it's very difficult to test at those distances without dealing with the wind.
BulletSeeker SpeedTracker Mach4:sta (tyyris) käyttökokemuksia:
Ymmärtääkseni mittaa vain lähtönopeuksia, vaikka antaa jotakin hämmentäviä "useita mittauksia" per laukaus. Nopeusprofiilia voi yrittää killan/ostamallaan Labradarilla johonkin 75m etäisyyteen asti.
Nappaa kaikki .308Win laukaukset, samoin kaikki 9x19 laukaukset, mutta ei ottanut yhtään ainoata mittausta .223:lla. Tosin en ole kokeillut muita .223 kuin 55gr/3.6g FMJ ball, eli tynkäperäinen perusnatomättö. Veneperäisellä voisi ottaa? Kun on vähän lisää pituutta/pinta-alaa luodilla hieman sivusta katsottuna.
Kiinnikkeenä tulee picatinnylukko, joka vaatii vähintään yhden laakson ja kaksi harjua. Vähintään. Tuolloin tulee tarkkailla pysymistä. Mielellään asennetaan niin lähelle piipun suuta, kuin voi, olematta mm. liekinsammuttajan tai suujarrun kaasupurkausten alla.
Mahdollisesti tarvitsee ostaa kivääriin joku 11 tai jopa pidempi picatinnykisko kädensuojan kiinnitettäväksi M-LOKeihin tms. Itse yritin virittää jotakin sellaista, missä nopeusmittari edempänä ja taaemmaksi bipodin kiinnitys. Toimi alta ja oikealta sivulta ok. Taisi toimia, vaikka oli äänenvaimennin paljon edempänä.
Toinen kiinnitysvaihtoehto on mukana tuleva kolmiolevykiinnike. Siihen porasin pari reikää nippusiteitä varten ja siten sai näppärästi äänenvaimentimen alle kiinni. Sitten vain tökkii ja kiristää mittarin lähelle äänenvaimentimen suulinjaa.
Glock-pistoolissa picatinnylukko ei tainnut ihan pysyä, sille ottelin lähtönopeuksia laittamalla kolmiotelineen pöydälle ja sitten siihen lähelle pistoolia kallistellen. Mittasi kunnes joku laukaus aina käänsi mittarin vinoon.
Mutta tosiaan .5.56/.223 on haasteellinen hälle. Ei tietoa 6.5 Creedmooren toimivuudesta.
Mielenkiintoista. Minulla on ottanut kaikki 223 laukaukset, kuten myös muutkin kaliiperit, kiinni. Testannut .223, 6.5 Creed ja 408 Cheytac. Edit: Myös 22LR ja 308
Onko sulla siinä kerääjä/vahvistintorvi? Mulla ei sitä lisähintaista osaa ole.
Entäs kuuluuko tutkan suussa olla se rei'ällinen parabolin muotoinen muovikate? Kun joissakin mainoskuvissa näkyy vain metalliparaboli, mutta mulle tuli versio, jossa on muovisuojus metallipeilin päällä. Eikä se ainakaan helposti irtoa. Edit: Taitaa kuulua, näkyy niin monessa uudessa kuvassa. Vain jotkut vanhat kuvat näyttää paljasta metallia.
Mulla on säännöllisesti lainassa speedtracker.
Siinä on jännä vika kun samalla aseella ammuttuna 308 lockbasesta ei saa mitattua nopeutta mutta scenarista saa.
Myös pienoiskiväärillä kävi sama ilmiö, sk long rangen mittaa mutta saman valmistajan biathlonia ei.
Noiden lisäksi on kokeiltu 223 ja creedmoor joilla on toiminut.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - heinäkuu 07, 2023, 03:12
Mulla on säännöllisesti lainassa speedtracker.
Siinä on jännä vika kun samalla aseella ammuttuna 308 lockbasesta ei saa mitattua nopeutta mutta scenarista saa.
Myös pienoiskiväärillä kävi sama ilmiö, sk long rangen mittaa mutta saman valmistajan biathlonia ei.
Noiden lisäksi on kokeiltu 223 ja creedmoor joilla on toiminut.
Täytyy laittaa ylös mitat kaikista toimimattomista kombinaatioista. kaiketi kyse on siitä, millä kulmalla mikä tutkan vahvistuskeila (main lobe, side lobes) kohtaa minkä pinnan luodista missäkin kulmassa. Paras kai päästä mahdollisimman lähelle piippulinjaa, ja piipun suun linjaa, mutta toisaalta välttää esteet ja kaasupurkaukset.
Lainaus käyttäjältä: oho osu - heinäkuu 06, 2023, 19:24
Onko sulla siinä kerääjä/vahvistintorvi? Mulla ei sitä lisähintaista osaa ole.
Entäs kuuluuko tutkan suussa olla se rei'ällinen parabolin muotoinen muovikate? Kun joissakin mainoskuvissa näkyy vain metalliparaboli, mutta mulle tuli versio, jossa on muovisuojus metallipeilin päällä. Eikä se ainakaan helposti irtoa. Edit: Taitaa kuulua, näkyy niin monessa uudessa kuvassa. Vain jotkut vanhat kuvat näyttää paljasta metallia.
Minulla on se vahvistintorvi. Se kai poistaa kaikuja.
Tuohon Timpan viestiin liittyen.
Mitenkähän kävis jos kennojen välin kasvattaisi kymmenkertaiseksi 3050mm: n. Silloinhan näytöllä näkyvät lukemat voisi suoraan kertoa kymmenellä. Hassu ajatus vaan pohdittavaksi.