Kaveri on lopettamassa aseharrustustaan ja olis mulle antamassa pönikät 160 ja 130 ruutia,ja ne on ostettu 12 vuotta sitten.Osan aikaa niitä säilytetty kerrostalon kaapissa ja kolme viimeistä vuotta mökillä missä ei ole talvisin lämpöjä päällä laisinkaan.Uskaltaako tuolaista ruutia enää käyttää?
Jos on avaamattomia purkkeja niin tuskin on mitään tapahtunut. Avattujen kanssa kannattaa haistaa, jos haisee kissankuselle niin ei kannata käyttää.
Lisäksi jos on kokkareista rakenteelta niin ei pidä käyttää. Noi säilyy uskomattoman hyvin kun on purkit ollut kiinni.
Vanha ruutiko lienee syy, mutta itse en ainakaan muuta keksi. Ei haissut kissankusi eikä muutenkaan mitään epäilyttävää. Purkki on saatu useampi vuosi sitten yhdeltä kuolinpesältä, 2004 valmistettu.
Ostin itselleni vielä uutta luotia, Lapuan 9,3g FMJBT, ja latasin koe-erän panoksia. Ko panoksissa lataus 2,91g N560, CCI250 nalli Lapuan hylsyissä, COL 78mm. Hylsyt kaulasupattu trimmattu 54,5mm. Ja tosiaan, noista näkee järjestyksen jossa ammuin, paine nousi joka laukauksella näemmä.
(https://konekansa.net/attachments/img20230610211302-jpg.116297/)
Pysyikö luodit paikoillaan,(muuttuuko lataus pituus)?
Lainaus käyttäjältä: JPK - kesäkuu 11, 2023, 12:54
Pysyikö luodit paikoillaan,(muuttuuko lataus pituus)?
Pysyi. Viides oli vielä lippaassa ja se oli 78mm pitkä edelleen. Purin sen ja ruutiannos oli oikein, vaaka tarkistettu vielä varmuuden vuoksi vaikkei tuollainen puomivaaka omikseen kauheasti muutu.
Vihtavuoren oppaassa C.O.L on 79.0mm ja trimmaus pituus 54.80mm lieneekö tuolla millainen vaikutus paineisiin?
Lainaus käyttäjältä: JPK - kesäkuu 11, 2023, 12:59
Vihtavuoren oppaassa C.O.L on 79.0mm ja trimmaus pituus 54.80mm lieneekö tuolla millainen vaikutus paineisiin?
Noin isolla hylsytilavuudella häviävän pieni vaikutus.
Pistoolin patruunassa millin pituusero on jo merkittävä paineen kannalta.
Aukesiko lukko ilman apuvälineitä viimeisen paukun jälkeen?
Lainaus käyttäjältä: Jappi - kesäkuu 10, 2023, 21:23
Vanha ruutiko lienee syy, mutta itse en ainakaan muuta keksi..
..paine nousi joka laukauksella näemmä.
Jos oli purkki vajaa sinulle tullessa niin olisiko mahdollista, että ruuti ei ole 100% sitä mitä purkin kyljessä lukee?
Vaikka aiempi käyttäjä olisi ollutkin huolellinen, joskus kuolinpesissä voivat omasta mielestään avuliaat henkilöt yhdistellä purkin pohjia yhteen purkkiin.
Ei ollenkaan välttämättä kuitenkaan tässä tapauksessa siitä ole kyse.
Lähetetty minun SM-G780F laitteesta Tapatalkilla
Ihmeesti kyllä paineet nousseet,ensimmäisessä ei nallissa ainakaan näyttäisi olleen näkyvää ylipainetta.
Olisin kyllä samaa mieltä ainostaan väärä ruuti vois noin pahan ylipaineen aiheuttaa.
Itse ammuin vanhoja tehdas panoksia 308 joissa ruuti oli tarttunut hylsyn seinämiin ihan kunnolla mutta siltikään ei tullut kuin irronneet nallit ja hieman tahmasi kampea
Lainaus käyttäjältä: kesanto - kesäkuu 11, 2023, 15:19
Lainaus käyttäjältä: Jappi - kesäkuu 10, 2023, 21:23
Vanha ruutiko lienee syy, mutta itse en ainakaan muuta keksi..
..paine nousi joka laukauksella näemmä.
Jos oli purkki vajaa sinulle tullessa niin olisiko mahdollista, että ruuti ei ole 100% sitä mitä purkin kyljessä lukee?
Vaikka aiempi käyttäjä olisi ollutkin huolellinen, joskus kuolinpesissä voivat omasta mielestään avuliaat henkilöt yhdistellä purkin pohjia yhteen purkkiin.
Ei ollenkaan välttämättä kuitenkaan tässä tapauksessa siitä ole kyse.
Lähetetty minun SM-G780F laitteesta Tapatalkilla
Lainaus käyttäjältä: JPK - kesäkuu 11, 2023, 13:14
Aukesiko lukko ilman apuvälineitä viimeisen paukun jälkeen?
Juu ei. Kumivasaralla auki.
Lainaus käyttäjältä: kawatus - kesäkuu 11, 2023, 17:39
Olisin kyllä samaa mieltä ainostaan väärä ruuti vois noin pahan ylipaineen aiheuttaa.
Itse ammuin vanhoja tehdas panoksia 308 joissa ruuti oli tarttunut hylsyn seinämiin ihan kunnolla mutta siltikään ei tullut kuin irronneet nallit ja hieman tahmasi kampea
Lainaus käyttäjältä: kesanto - kesäkuu 11, 2023, 15:19
Lainaus käyttäjältä: Jappi - kesäkuu 10, 2023, 21:23
Vanha ruutiko lienee syy, mutta itse en ainakaan muuta keksi..
..paine nousi joka laukauksella näemmä.
Jos oli purkki vajaa sinulle tullessa niin olisiko mahdollista, että ruuti ei ole 100% sitä mitä purkin kyljessä lukee?
Vaikka aiempi käyttäjä olisi ollutkin huolellinen, joskus kuolinpesissä voivat omasta mielestään avuliaat henkilöt yhdistellä purkin pohjia yhteen purkkiin.
Ei ollenkaan välttämättä kuitenkaan tässä tapauksessa siitä ole kyse.
Lähetetty minun SM-G780F laitteesta Tapatalkilla
Olemukseltaan oikeanlaista karkeutta, ei erikokoista jyvää seassa ja ihan VV mallista ryyniä. Vertailukohtia löytyy N120-N150 ja tuo on niitä karkeampaa jyvää. Eikä sekään väärä ruuti selitä miksi paine nousi joka laukauksella noin rajusti.
Tässä kohtaa harjoitusta voitaneen todeta että ruuti ei toimi taulukkoarvojen mukaisesti joten turvallisten latausten teko on aivan arpapeliä ja ruuti kannattaa hävittää asianmukaisesti. Seuraavaksi onkin sitten näkö ja sormet pelissä jos jatkaa tuon aineen kanssa latailua. Tai olihan ne jo tähänkin asti pelimerkkeinä mutta onni on riittänyt. Kannattaa lopettaa ajoissa.
Joskus noiden löytöjen kanssa käy näin.
Lainaus käyttäjältä: HJu - kesäkuu 11, 2023, 22:38
Tässä kohtaa harjoitusta voitaneen todeta että ruuti ei toimi taulukkoarvojen mukaisesti joten turvallisten latausten teko on aivan arpapeliä ja ruuti kannattaa hävittää asianmukaisesti. Seuraavaksi onkin sitten näkö ja sormet pelissä jos jatkaa tuon aineen kanssa latailua. Tai olihan ne jo tähänkin asti pelimerkkeinö mutta onni on riittänyt. Kannattaa lopettaa ajoissa.
Joskus noiden löytöjen kanssa käy näin.
Lataukset on purettu ja odottelen enää Vihtavuoren vastausta kyselyyn että mikä on ko. ilmiön takana. Ruuti on säilössä jos valmistajaa kiinnostaa tutkia sitä, lataa en tuolla enää.
Ainoa mikä tuossa tulee mieleen on että ruuti pilkkoutuu rekyylissä pienemmäksi ja palonopeus kasvaa, jos siis kyseessä on ruutivika.
Toivottovasti kiinnostas vihtavuorta tutkia niin tulis varmuus mutta taitavat olla nyt melko kiireisiä ja virhevastuukin on loppunut. Lukeeko purkeissa päivänmääriä?
Lainaus käyttäjältä: kawatus - kesäkuu 12, 2023, 12:40
Toivottovasti kiinnostas vihtavuorta tutkia niin tulis varmuus mutta taitavat olla nyt melko kiireisiä ja virhevastuukin on loppunut. Lukeeko purkeissa päivänmääriä?
Tuskin siinä paljoa tutkittavaa on. Jos on 2004 valmistettu, täysin oikein säilytettynäkin aletaan olla niillä main että ruuti alkaa hajoamaan. Puhumattakaan siitä miten se todellisuudessa on kohta 20 vuotta säilytetty
Lainaus käyttäjältä: MikaS - kesäkuu 12, 2023, 10:14
Ainoa mikä tuossa tulee mieleen on että ruuti pilkkoutuu rekyylissä pienemmäksi ja palonopeus kasvaa, jos siis kyseessä on ruutivika.
Tänään kun oli autoillessa aikaa asioita pyöritellä niin sellainen teoreettinen kuvio tuossa kävi mielessä että josko nalli itsessään pukkaa luodin irti ja kiinni rihloille, sen jälkeen ruudilla on paljonlaisesti tilaa palaa, palaa hieman vajavaisesti ja kerryttää luodin taakse karstarenkaan kunnes kuula paineen noustessa poistuu. Ja seuraavalla luodin onkin jo ahtaampaa lähteä. Ei siis varsinaisesti ruutivika mutta yhdistelmänä suhteellisen iso hylsy, pieni lataus hidasta ruutia ja tehokas nalli.
Jonkun verran tuli siis illallakin istuttua ja etsittyä ilmiölle selitystä, sitä ei löytynyt mutta ameriikan mailta löytyi samansuuntaisia kokemuksia, tapaus jossa N570 ruudilla ladattujen jälkeen ns. luottolatauksen paineet karkasi korkealle. Syyksi oli siinä löytynyt "carbon ring", mutta kuinka pitkän ajan kertymä siinä sitten oli takana. On tullut tuota omaakin hormia nyt jynssättyä entistä enemmän, ja saattaa täälläkin olla kertymät syynä, lopulta. Mutta edelleenkin askarruttaa ilmiön raju nopeus.
Lainaus käyttäjältä: kawatus - kesäkuu 12, 2023, 12:40
Toivottovasti kiinnostas vihtavuorta tutkia niin tulis varmuus mutta taitavat olla nyt melko kiireisiä ja virhevastuukin on loppunut. Lukeeko purkeissa päivänmääriä?
Joo, keväältä 2004 on valmistusaika. Kyselin asiasta VV nettisivujen kautta ja sain vastauksenkin, ensimmäinen vastaus ei ainakaan tuonut mitään valoa asiaan, annosteluvirheen mahdollisuutta epäili. Muutenhan tässä ei oikeastaan ole mitään suurempaa syytä asiaa vatvoa mutta pistää miettimään uskaltaako tuolla ruutilaadulla tätä lähteä jatkossa kehittämään lainkaan.
Itse olisin Japin sijassa lopettanut testin jo toiseen laukaukseen tai ainakin kolmanteen, neljäs :o Tämä jälleen korostaa sitä, että uutta latausta kehitettäessä jokainen hylsyn tutkitaan välittömästi ja jos ylipaineen merkkejä näkyy, ammunta lopetetaan VÄLITTÖMÄSTI. Itselataavan kanssa tuo on välillä haastavaa, kotiradallakin hylsyt päätyvät kohdistuspöydältä ammuttaessa piikkilanka-aidan taakse ja vuorossa on ryömimisharjoitus >:( Hienosti sijoitettu...
Lainaus käyttäjältä: veeteetee - kesäkuu 14, 2023, 10:57
Itse olisin Japin sijassa lopettanut testin jo toiseen laukaukseen tai ainakin kolmanteen, neljäs :o Tämä jälleen korostaa sitä, että uutta latausta kehitettäessä jokainen hylsyn tutkitaan välittömästi ja jos ylipaineen merkkejä näkyy, ammunta lopetetaan VÄLITTÖMÄSTI.
Kyllä tässä umpiluuhun on taas kerrattu tätä asiaa. Näin pitäisi aina toimia.
On taas vain ollut hieman taukoa ammunnasta ja ei aivot oikein rekisteröineet mahdollisuutta että ylipaineet tulisi vastaan taulukon aloituslatauksella, lähinnä ajatukset oli osumisessa. Toinen virhe oli lähteä radalle ilman nopeusmittaria, kolmijalka on pistetty hyvään talteen, liian hyvään...
Lainaus käyttäjältä: Jappi - kesäkuu 14, 2023, 21:04
Kyllä tässä umpiluuhun on taas kerrattu tätä asiaa. Näin pitäisi aina toimia.
On taas vain ollut hieman taukoa ammunnasta ja ei aivot oikein rekisteröineet mahdollisuutta että ylipaineet tulisi vastaan taulukon aloituslatauksella, lähinnä ajatukset oli osumisessa. Toinen virhe oli lähteä radalle ilman nopeusmittaria, kolmijalka on pistetty hyvään talteen, liian hyvään...
Näitä sattuu, pääasian että käyttäjälle ei tullut mitään. Tuo vaikuttaa vahvasti itsestä ainakin siltä että purkissa ei ole mitä lukee tai siinä on useampaa ruutia sekaisin. Panos oli kuitenkin N560 VV oppaan aloituspanos mutta puolestaan N160:n reippaasti ylärajan yli. Laittaisin tuon purkin sisällön suoraan kukkaruukkuun tai nurmikolle lannotteeksi.
Vaikka olisi väärää ruutia, niin minua kiinnostaa miksi se eka on normaalin näköinen? Olikos hylsyillä sama laukaisumäärä takana ja ollut aikaisemmin samanlainen lataus?
Lainaus käyttäjältä: MikaS - kesäkuu 15, 2023, 06:44
Vaikka olisi väärää ruutia, niin minua kiinnostaa miksi se eka on normaalin näköinen? Olikos hylsyillä sama laukaisumäärä takana ja ollut aikaisemmin samanlainen lataus?
Piipun lämpeäminen ja likaisuus vaikuttaa asiaan. Esimerkkinä perinteinen 308win 10g scenu ja n150 max lataus ainakin omassa trgssä ja monella muullakin vaimentajan kanssa ensimmäiset pari laukausta ei anna mitään merkkejä, mutta sarjan jatkuessa pomppaa nallit pihalle.
Silti ihmettelen, itsellä ei ole tullut vastaan moista muutosta neljällä laukauksella. Takana noin 35v. jälleenlatausta ja kaleja on 20+, niin mikään ei ole itsellä muuttunut noin dramaattisesti edes vaimenninta ja +P latauksiakaan käyttäessä.
Cipityksen ylipainepatruunoilla ei vielä tule kovin radikaalia jälkeä, joten tuossa ollaan jo huomattavan kovissa luvuissa. Jos ja kun tekijäkin ollut osaava, ja ladannut samaa pakettia aiemminkin, on tässä kuitenkin yksi liian selvä muuttuja, se kpn ruuti, oliko siitä ladattu aiemmin enemmänkin? Jos pari purnukkaa kaadetaan sekaisin, ei ruudit kuitenkaan sekoitu kuten nykyinen 2t-bensa, eli ellei sekoitusta ole tarkoituksella agitoitu, mistä tietää mikä seossuhdeyhdistelmä sieltä hylsyyn eksyy, otitpa kauhalla, tai käytit annostelijan kautta. Ja melko tarkkaan saa katsoa, jos kaksi tai useampaa laatua pystyy sekoitettuna silmillä erottamaan. Näistä on isillä ja ukeilla vanhoja tarinoita, pistettiin kivääriruutia haulikon paukkuun, tai jopa mustan sekaa sotkien, siitä lähtee melkolailla hallitsematon tapahtuma, kun vapaassakin tilassa nopeasti suhahtava tavara sytyttää nopsaan senkin hitaaksi ja hallituksi tarkoitetun tavaran. Jne, hyvin pitkälti ennakoimatonta touhua.
Kyllä tuossa jostain muusta on kysymys kuin piipun normaali lämpenemisestä tai likaantumisesta. Ylipäätään jos nallit lentelevät taulukkoarvoilla, jotain on pielessä esim. hylsyt ovat loppuunammuttuja (väljät nallitaskut), tällaiset roskiin. Koskaan ei itsellä mitään tuon näköistä jälkeä ole syntynyt, vaikka max. latauksia on ammuttu ja ammutaan koko ajan. Veikkaan myös, että purkissa on jotain muuta kuin pitäisi. Onneksi ei sattunut mitään oikeaa vahinkoa.
Edit: lisäksi suosittelen tutkimaan että aseessa on kaikki kunnossa ja kurkistus endoskoopilla piippuun.
Mulla on samat kokemukset samasta latauksesta kuin metsienmiehellä, tosin sillä erolla että jo eka antoi painemerkkiä. Jälkimmäisistä tippui nallit pois.
Nopeuttakin paaaljon enemmän kuin vv:n taulukossa vaikka 10cm lyhyempi piippu. Hieman pidemmäksi olin kyllä ladannut, mutta rihloihin oli reilusti matkaa.
Vihtavuoren oppaassa lukee maksimilatausten kohdalla, että käytä harkiten. Ja ihan syystä.
Lainaus käyttäjältä: MOj - kesäkuu 15, 2023, 10:41
Kyllä tuossa jostain muusta on kysymys kuin piipun normaali lämpenemisestä tai likaantumisesta. Ylipäätään jos nallit lentelevät taulukkoarvoilla, jotain on pielessä esim. hylsyt ovat loppuunammuttuja (väljät nallitaskut), tällaiset roskiin. Koskaan ei itsellä mitään tuon näköistä jälkeä ole syntynyt, vaikka max. latauksia on ammuttu ja ammutaan koko ajan. Veikkaan myös, että purkissa on jotain muuta kuin pitäisi. Onneksi ei sattunut mitään oikeaa vahinkoa.
Edit: lisäksi suosittelen tutkimaan että aseessa on kaikki kunnossa ja kurkistus endoskoopilla piippuun.
Vaikka aseessa kaikki olisi kunnossa ja hylsyt ihan bränikät, voi ylipaine tulla aina taulukkomaksimia käyttäen. Ja taas voi olla että ei tule. Aseet, ruutierät, lämpötila, necktension - kaikki vaikuttaa. Mm 10.5g blade ja n150 2 grain yli taulukkomaksimin eikä mitään merkkejä paineista. Sen muistan että siinä paukussa(minkä kerroin esimerkkitapauksessa) missä nalli lähti oli luoditus melko jämerä, eli neck tension oli reilusti suurempi kuin edellisillä. Siihen loppu se ammunta ja paukut purkuun. Moni kaveri taas kisoissa käytti kyseistä latinkia suujarrun kanssa eikä mitään ongelmaa. Eli liikutaan niin lähellä tappipaineita että pienet muuttujat vaikuttaa radikaalisti.
Mutta aloittajan vikassa hylsyssä on jotain mennyt pieleen ja pahasti, jo ihan viimeistään kolmas lks olisi pitänyt pakottaa lopettamaan.
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - kesäkuu 15, 2023, 12:43
Mulla on samat kokemukset samasta latauksesta kuin metsienmiehellä, tosin sillä erolla että jo eka antoi painemerkkiä. Jälkimmäisistä tippui nallit pois.
Nopeuttakin paaaljon enemmän kuin vv:n taulukossa vaikka 10cm lyhyempi piippu. Hieman pidemmäksi olin kyllä ladannut, mutta rihloihin oli reilusti matkaa.
Vihtavuoren oppaassa lukee maksimilatausten kohdalla, että käytä harkiten. Ja ihan syystä.
Mulla taas samalla kombolla TRG:ssä 22" piippu vaimentimen kanssa ja ei mitään ongelmia koskaan. Vauhtia oli muistaakseni n.870ms. Myöhemmin luovuin N150 käytöstä ja vaihdoin merkkiä.
Edit: ihan mielenkiinnosta, mitä nallia käytitte noissa pois tippuneissa, mulla nallina on Federal GM 210. Hylsy tietenkin Lapua.
Lainaus käyttäjältä: MikaS - kesäkuu 15, 2023, 06:44
Vaikka olisi väärää ruutia, niin minua kiinnostaa miksi se eka on normaalin näköinen? Olikos hylsyillä sama laukaisumäärä takana ja ollut aikaisemmin samanlainen lataus?
Hylsyt ovat samaa erää ja kiertäneet +/-1 latauskerran tarkkuudella saman verran. Alkuperäinen lataus on ollut tehtaan 8g scenaria ja sen jälkeen 9g Nosler CC. Tuota Nosleria olen ladannut N150 ruudilla, määrä ei ole muistissa ja kirjanpito ei ole käsillä mutta ei mitään älyttömän kuumia latauksia kun tässä aseessa on nallipiikin reikä sen verran horo että nallin puhkominen on nurkan takana koko ajan.
Lainaus käyttäjältä: MOj - kesäkuu 15, 2023, 16:36
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - kesäkuu 15, 2023, 12:43
Mulla on samat kokemukset samasta latauksesta kuin metsienmiehellä, tosin sillä erolla että jo eka antoi painemerkkiä. Jälkimmäisistä tippui nallit pois.
Nopeuttakin paaaljon enemmän kuin vv:n taulukossa vaikka 10cm lyhyempi piippu. Hieman pidemmäksi olin kyllä ladannut, mutta rihloihin oli reilusti matkaa.
Vihtavuoren oppaassa lukee maksimilatausten kohdalla, että käytä harkiten. Ja ihan syystä.
Mulla taas samalla kombolla TRG:ssä 22" piippu vaimentimen kanssa ja ei mitään ongelmia koskaan. Vauhtia oli muistaakseni n.870ms. Myöhemmin luovuin N150 käytöstä ja vaihdoin merkkiä.
Edit: ihan mielenkiinnosta, mitä nallia käytitte noissa pois tippuneissa, mulla nallina on Federal GM 210. Hylsy tietenkin Lapua.
Mulla oli fioccin nalli ja norman hylsy. Saattoi olla väljähkö nallitaskukin, mutta kannasta tuli kyllä selväksi että ylipainetta oli reilusti. 50cm piipusta muistaakseni 875m/s.
2.90g latauksella vauhtia 851 ja silläkin lieviä painemerkkejä 20 asteessa.
Piippua on syynätty lisää kun kävin hakemassa oikean kameran tarkoitukseen, puolivälistä piipun suulle päin reilu kymmenen senttiä on vieläkin kuparia, forrestin vaahdolla ei vaan irtoa enää mitään. Muuta kertymää ei enää ole.
Lainaus käyttäjältä: MOj - kesäkuu 15, 2023, 16:36
Lainaus käyttäjältä: Ippe69 - kesäkuu 15, 2023, 12:43
Mulla on samat kokemukset samasta latauksesta kuin metsienmiehellä, tosin sillä erolla että jo eka antoi painemerkkiä. Jälkimmäisistä tippui nallit pois.
Nopeuttakin paaaljon enemmän kuin vv:n taulukossa vaikka 10cm lyhyempi piippu. Hieman pidemmäksi olin kyllä ladannut, mutta rihloihin oli reilusti matkaa.
Vihtavuoren oppaassa lukee maksimilatausten kohdalla, että käytä harkiten. Ja ihan syystä.
Mulla taas samalla kombolla TRG:ssä 22" piippu vaimentimen kanssa ja ei mitään ongelmia koskaan. Vauhtia oli muistaakseni n.870ms. Myöhemmin luovuin N150 käytöstä ja vaihdoin merkkiä.
Edit: ihan mielenkiinnosta, mitä nallia käytitte noissa pois tippuneissa, mulla nallina on Federal GM 210. Hylsy tietenkin Lapua.
Lapua ja fed 210 tai cci 200
Omasta mielestä pitäs järki herätä ennen kumivasaraa??? omat juttusa tekee tämä nettimaailma? Jätkät tuijottaa BC ohjelmia ja mikään ei perustu omiin päätelmiin /eikä kokemukseen?
Lainaus käyttäjältä: rum - kesäkuu 15, 2023, 22:23
Omasta mielestä pitäs järki herätä ennen kumivasaraa???
Niin se pitäisi. Nyt ei vaan herännyt.
Lainaus käyttäjältä: MikaS - kesäkuu 15, 2023, 09:31
Silti ihmettelen, itsellä ei ole tullut vastaan moista muutosta neljällä laukauksella. Takana noin 35v. jälleenlatausta ja kaleja on 20+, niin mikään ei ole itsellä muuttunut noin dramaattisesti edes vaimenninta ja +P latauksiakaan käyttäessä.
Parikymmentä vuotta olen ladannut omani, ammunta ollut välillä vähempänäkin mutta ei tosiaan mitään tämän suuntaista ole sattunut vaikka on joskus haettu ihan viimeiseen asti vauhtia kuulalle.
Lainaus käyttäjältä: rum - kesäkuu 15, 2023, 22:23
Omasta mielestä pitäs järki herätä ennen kumivasaraa??? omat juttusa tekee tämä nettimaailma? Jätkät tuijottaa BC ohjelmia ja mikään ei perustu omiin päätelmiin /eikä kokemukseen?
Kokemusta tulee vain ja ainoastaan tilanteista, joissa siitä olisi ollut jo hyötyä.
Yleisellä tasolla ketjun aloittaja on tehnyt oikein ja viisaasti jakanut aloittamalla ketjun huomioistaan. Asioita sattuu ja tapahtuu, mitä enemmän kilometrejä tulee.
Niin vaikka kirjoitin ettei vastaavaa ole sattunut minulle, ei tarkoita sitä ettei ylipaineisia ole ollut, ei vain tuollaista muutosta samalla ruutiannoksella ja neljällä patruunalla. Kolmen viime viikon aikana, käyttölatausta on tullut vähän haettua uuteen kaliiperiin. Lähtötiedot oli käytännössä Vihtavuoreaisille tyhjästä, mutta mitä netistä sai ongittua antoi viitteen siitä ,että vähemmän mitä isompireikäisessä lähtökohdassa. Muutamia ylipainemerkkejä tuli ja hommasin päivityksen quikkalootaan. No tässä tapaukaessa quikka arpoi kyllä nopeudet harvinaisen hyvin yhteen labradarilla mitatun kanssa( noin5m/s oli pienemmät). Oletus oli että paineetkin pitävät sinnepäin paikkaansa, mikä sitten olikin myös omin silmin nähtävissä. Ruutilaatu vaihtui hitaanpaan ja oltiin selkeästi hitaammilla nopeuksilla, ettei tuo mikään ""sateentekijä" ollut tässäkään tapauksessa. Kokeilut jatkuu koska kyseessä on pikkukali 6mm Arc/heikossa rakenteessa Ar15, mennään varovasti eteenpäin. Muuttujia on paljon ja pieni itsearvio on aina paikallaan, eri latausten suhteen.
Jos piipussa näkyy kuparia joka ei Forrestilla lähde niin tarvitaan parempia aineita. Boretechin Copper Remover on hyvä ja myrkytön aine. Muitakin löytyy mutta tuosta on itsellä parhaat kokemukset.
Ruudun osalta itselle syntynyt käsitys että kyseessä on joko hajoamassa oleva ruutierä tau vielä todennäköisemmin jonkinlainen epätasainen sekoitus joka on eri hylsyissä ollut erilainen.
Lähetetty minun SM-S908B laitteesta Tapatalkilla
Lainaus käyttäjältä: HJu - kesäkuu 16, 2023, 09:05
Jos piipussa näkyy kuparia joka ei Forrestilla lähde niin tarvitaan parempia aineita. Boretechin Copper Remover on hyvä ja myrkytön aine. Muitakin löytyy mutta tuosta on itsellä parhaat kokemukset.
Ruudun osalta itselle syntynyt käsitys että kyseessä on joko hajoamassa oleva ruutierä tau vielä todennäköisemmin jonkinlainen epätasainen sekoitus joka on eri hylsyissä ollut erilainen.
Lähetetty minun SM-S908B laitteesta Tapatalkilla
Kuparille on aineita tilattu, Ballistol Robla Solo MIL, saa sitten nähdä josko mainospuheet pitää paikkansa. Tuota siksi että oli ainoa mitä oli muun tilauksen yhteydessä toimitettavissa.
Epätasaista seosta vastaan sotii se asia että paine oli jatkuvasti nouseva. Ja puretuissa ruuti on tasalaatuista ulkonäöltään, eli mitään selkeästi nopeampaa ruutia ei ollut seassa, niissä on kuitenkin aivan silminnähtävä kokoero jyvissä jo vaikkapa N140-N150 laatuun.
Jokin ruudin hajoamisen ilmiö tässä lienee, vaikken kyllä ymmärrä mikä. Jos olisi vapaampi aselainsäädäntö, olisin jo tekemässä paineasetta jolla pystyisi mahdollisesti toistamaan tapahtuneen ja löytämään/ymmärtämään syntytekijät.
Tämä kuulostaa kaiken kaikkiaan niin omituiselle, että olisi mielenkiintoista kuulla selitys tälle tapahtuneelle. Tietysti on myös mahdollista, että jostain luodista on jäänyt jotain vaipan kappaleita kiristämään kaulaa tai jumittamaan luodin irtoamista ylimenoon. Sitten viimeisellä rajusti ylipaineisella laukauksella kaikki ylimääräiset rojut on lentänyt pois, eikä totuus ikinä selviä.
Hylsyssäkään ei tuolla latauksella ole enää kun 10% tyhjää tilaa, joten ruudin pakkaaminen rekyylin vaikutuksesta hylsyn etupäähän, ei pitäisi saada aikaan mitään. Käsiaseissa hyvin vajaalla täytöllä olevissa patruunoissa kyllä syntyy eroja sen mukaan, onko ruudit hylsyn etu vai takapäässä. Onko mahdollista, että kyseinen vanha ruuti tiivistyisi ja muuttaisi oleellisesti rakennettaan rekyylin vaikutuksesta. Tapahtumaketjussa kun tuo paine on muuttunut niin yllättävän nopeasti ja joka laukauksen välillä samaan suuntaan.
Veneperäinen luoti ladattuna niin syvälle, että luodin perä on jo reilusti kaulan ohi hylsyn sisällä. Onko mahdollista, että ruuti rekyylin vaikutuksesta tiivistyy ja jotenkin "liimaa" tai "kiilaa" luodin kiinni hylsyyn? Hieman on vaikea toistaa tilanne. Pitäisi ladata vastaavia patruunoita. Koputella niitä purkuvasarassa vastaavasti kun aseessa rekyylin vaikutuksesta, ja sen jälkeen mitata luodin irtiveto vastus. No vaikea uskoa mitenkään, että niin suurta muutosta voisi saada aikaan, että sillä olisi noin dramaattinen vaikutus.
Lisäksi ihmetyttää viimeisen laukauksen jälkeinen vaalea palojäte pesän edessä, sitä oli reilusti. En ole ennen samanlaiseen tuhkarenkaaseen törmännyt. En toki ole näillä 500 sarjan ruudeilla aiemmin ladannut kuin lyijyluotia 375H&H testierän, kymmenkunta luotia jotka sain silloin kaverilta, kuten myös tarvittavan ruudin.
Kokovaippaluodeissa on mahdollista että avoimen luodin takaosan kautta pääsee kaasuja vaipan ja sydämen väliin jolloin luoti junttautuu rihloihin todella lujasti.
Jotta näin tapahtuisi niin vaipan pitää olla ohut ja viallinen ja ruudin hyvin nopeaa (N310 hyvä esimerkki nopeasta ruudista). Kivääriruudeilla tuollaista ei pitäisi tapahtua.
Lainaa
Ainoa mikä tuossa tulee mieleen on että ruuti pilkkoutuu rekyylissä pienemmäksi ja palonopeus kasvaa, jos siis kyseessä on ruutivika.
Eiköhän tässä ole se ainoa järjellinen syy...? Jappihan kertoi ampuneensa nimenomaan lippaasta syötettynä.
Tee Jappi testi, kaulasupista hylsy ammutulla nallilla, ruudita ja luodita, jonka jälkeen koputtelet vaikka jo mainitulla purkuvasaralla ja sen jälkeen tutkimaan löytyykö selkeästi hajonneita ruutijyviä?
Tosi mielenkiintoinen topikki, koska itse olen ladannut -90 luvun 100-sarjan ruudeilla satoja paukkuja ilman mitään ihmeellistä käytöstä...sen sijaan Hodgonin vanha h414 tuntui olevan vähän kulmikasta käytöksen suhteen, samoin käynnin, sen käytön laitoin jäähylle...
Japin ongelmaan muutama lisäkysymys. Oliko piippu puhdistuksen jäljiltä, kun alotit neljän sarjan? Ellei piippua kuivattu, niin ensimmäinen kutihan lähtee hitaammin ja pienemmillä paineilla. Johtuen pienemmästä läpimenovastuksesta.
Ruudin ominaisuudet toki on voineet muuttua mutta tosi höttöä täytyy olla, jos rekyylistä muuttuu pölyksi hylsyn sisällä. Vois kokeilla murskata ks. ruutijyviä vaikka meisselin kärjellä jotain kovaa vasten ja verrata johonkin tuoreempaan tavaraan. Aika kovia ovat, jos ruuti kunnossa.
Hiilirengas ylimenossa myös nostaa paineita ja toki kova kuparin määrä.
Oliko kyseistä latausta ammuttu tästä aseesta ennen eri ruutierän ruudilla?
Tässä voi olla kysymyksiä joihin jo vastauksetkin valmiina, en muista koko ketjua ulkoa.
Kohan piippu puhdas niin toki voi reilusti alempaa lähteä painesarjan tekemään, jos haluaa tai uskaltaa kokeilla ruudin hyödyntää. Ellei ruuti tosiaan hajoa pinellä puristuksella. Sellainenki tuli mieleen et voiko tuo nitro jotenki irrota jyvästä ja jakaantua epätasaisesti..?
Onko koskaan aiemmin ollut ks. aseella mitään vastaavaa ylipainemerkkien ilmaantumista, tietenkin miedompina missä ei vielä nallit putoile. Siis ennalta kokeilluissa toimivissa latauksissa? Mikä kielisi juuri hiilirenkaasta..
Ruudissa on sellainen stabilaattoriaine joka ylläpitää ruudin ominaisuuksia yllä. Tämä aine ajan myötä "kuluu" pois mikä johtaa lopulta siihen, että palonopeus muutuu täysin. Yleensä se näkyy niin että vanhoissa paukuissa hylsy alkaa hapettumaan sisäpuolelta. Stabilaattoriaineen pitoisuutta ei kotona voi mitata. Esimerkiksi sotapaukuissa mitkä on varastossa tätä stabilaattoriaineen pitoisuutta tarkkaillaan ja kun se menee tietyn tason alle patruunat hävitetään. Ennen näitä esimerkiksi RGn ylijäämäpaukkuja M2A1 kannuissa päätyi vähittäiskauppaan.
Ei välttämättä ole syy ongelmaan, mutta hyvä tiedostaa. (Samoin kuin ruudin kosteus. Ruudissa pitää olla tietty kosteus% että palonopeus vastaa tehtaan ilmoittamaa.) Jos patruunoita tai ruutia säilytetään vaikkapa kuumassa niin stabilaattoriaine kuluu nopeammin loppuun.
Jos aihe oikeasti kiinnostaa niin pari linkkiä:
(Löytyy kun googleen kirjoitat "Ruudin stabilaattoriaine"
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789146/Kivimaki_Jukka.pdf%3Fsequence%3D2%26isAllowed%3Dy&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECAsQAQ&usg=AOvVaw1M6tltcDjozOVRG2MxrV73
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/80560/1/URN%253ANBN%253Afi%253Ajyu-202204122238.pdf&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECA4QAQ&usg=AOvVaw2yBNqZ8fg5V_lmQRIyIpG8
Lainaus käyttäjältä: 260 - kesäkuu 18, 2023, 12:01
Japin ongelmaan muutama lisäkysymys. Oliko piippu puhdistuksen jäljiltä, kun alotit neljän sarjan? Ellei piippua kuivattu, niin ensimmäinen kutihan lähtee hitaammin ja pienemmillä paineilla. Johtuen pienemmästä läpimenovastuksesta.
Ruudin ominaisuudet toki on voineet muuttua mutta tosi höttöä täytyy olla, jos rekyylistä muuttuu pölyksi hylsyn sisällä. Vois kokeilla murskata ks. ruutijyviä vaikka meisselin kärjellä jotain kovaa vasten ja verrata johonkin tuoreempaan tavaraan. Aika kovia ovat, jos ruuti kunnossa.
Hiilirengas ylimenossa myös nostaa paineita ja toki kova kuparin määrä.
Oliko kyseistä latausta ammuttu tästä aseesta ennen eri ruutierän ruudilla?
Tässä voi olla kysymyksiä joihin jo vastauksetkin valmiina, en muista koko ketjua ulkoa.
Kohan piippu puhdas niin toki voi reilusti alempaa lähteä painesarjan tekemään, jos haluaa tai uskaltaa kokeilla ruudin hyödyntää. Ellei ruuti tosiaan hajoa pinellä puristuksella. Sellainenki tuli mieleen et voiko tuo nitro jotenki irrota jyvästä ja jakaantua epätasaisesti..?
Onko koskaan aiemmin ollut ks. aseella mitään vastaavaa ylipainemerkkien ilmaantumista, tietenkin miedompina missä ei vielä nallit putoile. Siis ennalta kokeilluissa toimivissa latauksissa? Mikä kielisi juuri hiilirenkaasta..
Ei ole aiemmin ammuttu tätä latausta tai edes tätä ruutilaatua. Piippu oli puhdistettu pölystä/öljystä ennen ammuntaa. Tässä aseessa on väljä nallipiikin reikä, esimerkiksi Scenar 8g@ 920m/s tehdaslataus puhkoi nalleja. Ne oli pahimmat painemerkit ennen tätä tapausta, mutta kyllä tehdas-oryxikin nallia venyttää nallipiikin reikään. Hiilirengas oli, kuparia on vieläkin.
Kuparointi vaikuttaa aika kovalta tässä piipussa, johtuen varmaan siitä että sepällä on piippuaihio lipsahtanut väärin päin sorviin...
Lainaus käyttäjältä: SO - kesäkuu 18, 2023, 12:56
Ruudissa on sellainen stabilaattoriaine joka ylläpitää ruudin ominaisuuksia yllä. Tämä aine ajan myötä "kuluu" pois mikä johtaa lopulta siihen, että palonopeus muutuu täysin. Yleensä se näkyy niin että vanhoissa paukuissa hylsy alkaa hapettumaan sisäpuolelta. Stabilaattoriaineen pitoisuutta ei kotona voi mitata. Esimerkiksi sotapaukuissa mitkä on varastossa tätä stabilaattoriaineen pitoisuutta tarkkaillaan ja kun se menee tietyn tason alle patruunat hävitetään. Ennen näitä esimerkiksi RGn ylijäämäpaukkuja M2A1 kannuissa päätyi vähittäiskauppaan.
Ei välttämättä ole syy ongelmaan, mutta hyvä tiedostaa. (Samoin kuin ruudin kosteus. Ruudissa pitää olla tietty kosteus% että palonopeus vastaa tehtaan ilmoittamaa.) Jos patruunoita tai ruutia säilytetään vaikkapa kuumassa niin stabilaattoriaine kuluu nopeammin loppuun.
Jos aihe oikeasti kiinnostaa niin pari linkkiä:
(Löytyy kun googleen kirjoitat "Ruudin stabilaattoriaine"
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789146/Kivimaki_Jukka.pdf%3Fsequence%3D2%26isAllowed%3Dy&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECAsQAQ&usg=AOvVaw1M6tltcDjozOVRG2MxrV73
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/80560/1/URN%253ANBN%253Afi%253Ajyu-202204122238.pdf&ved=2ahUKEwi0o9-mx8z_AhWylosKHcjBB6kQFnoECA4QAQ&usg=AOvVaw2yBNqZ8fg5V_lmQRIyIpG8
Tuo kosteus ja/tai stabilisaattorin kuluminen on myös yksi mitä luulen varteenotettavaksi syyksi, sen "kuluminen" nostaa detonaatioriskiä ja pesän lämpö selittäisi miksi herkistynyt ruuti käyttäytyisi kuten nyt kävi.
Tunsin kuolinpesän väen sen verran hyvin että uskon kyllä ruudin olevan sitä mitä etiketti sanoo mutta uskon myös että säilytys ei varmastikaan ole ollut optimaalinen. Tämä kyseessäoleva ruuti ei haise oikeastaan yhtään miltään, verrattuna tuoreempaan N150 jossa on selvästi se "sairaalan haju".
Nyt on hieman testattu taas, latasin samaa luotia samalla nallilla saman erän hylsyihin N150:llä, taulukkomaksimille asti mentiin ilman merkittäviä painemerkkejä ja maksimivauhdit noin 790m/s.
Näitä ennen piippu on puhdistettu kupareista täysin ja käyty piippukameran kanssa läpi
Tarkkuutta ei löytynyt mutta siihenkin on löytynyt mahdollinen selittävä tekijä, piipun suulla on selkeä väljä kohta. Piippukameralla kun katsoo niin sinistykset on rihlan pohjassa tallella noin 30mm matkalla...