Olen seurannut TA palstaa säännollisen epäsäännollisesti jo muutaman vuoden. Noin viikko sitten aktivoiduin ja pyysin ja sain palstalle tunnukset. Mun ampumaharrastus tapahtuu jenkeissä, sekä radoilla että pitkiä matkoja mäkisessä erämaassa.
Lataan 6.5 Creedmoor panoksia Tikka TAC A1lle. Tällä Tikan piipulla on ammuttu jo noin 1400-1500 laukausta. Hyppyä (freeborea) tulee paljon varsinkin tehdaspatruunoilla ja omillakin patruunoilla varsinkin jos tekee lippaaseen mahtuvia.
Kysymys: yritän nyt selvittää että mikä on rihloituksen alkumitta uudessa TAC A1ssa. Tästä voisi yrittää ymmärtää että paljonko piipussa on kulumaa ja ollaanko pian jo ns finaalissa.
Onko kellään uudehkoa tai muuten vähän ammuttua TAC A1sta tai CTRää tässä kalipeerissa ja voisitteko mitata ja kertoa etäisyyden lukon pinnasta rihlojen alkuun?
Olen lähettänyt postia myos Sakolle mutta toistaiseksi ei vastausta. Onko näitä teknisiä mittoja netissä jossakin?
Terveisin,
Vipunen
Ei freeboren määrä yksinään kerro siitä onko piippu finaalissa vai ei. Vasta kun tarkkuus häviää niin piippu on finaalissa. Eiköhän tuo yhteensä sellaisen 4-5000lks toimi hyvinkin jos puhdistusrutiinit on hyvät. Sinänsä tuo freeboren määrä uudessa Tikassa on kyllä kun kiinnostava.
Tehdasaseissa on useimmiten pitkähköt freeboret eikä tehtaat niistä paljoa huutele koska 99% asiakkaista ei koskaan ammu kiväärinsä piippua loppuun.
Ampumasyklit meinaa pulttilukossakin aika paljon, ja tarkkuuden häviäminen on vähän yksilöllistä. Siis ampujallekin, kun yhdelle kelpaa että joka reissun jälkeen pitää tehdä työläät toimenpiteet ja muuttaa latausta, toinen haluaa selvitä helpommalla.
Pidän kovin ihmeellisenä jos 308-kokoisella hylsyllä ja 6.5mm luodilla päästään 4-5k laukausmäärään ilman että piikkitarkkuus selkeästi heikkenee. Ensimmäinen oma 260Rem alkoi oikutella vajaan 2k lks kohdalla ja kun parin tonnin rajapyykki ylitettiin tuli siitä luotettava 10cm / 10lks / 150m ase... toki nuorena ja höpsönä tuli käytettyä aika rajujakin latauksia ja välillä ammuttua niitä nopeaa tahtia. Lotharin musta piippu ja profiili lämmön kannalta jotenkin CTR/Varmint luokkaa.
Itse puhuin 6.5 Cr tehdaslatauksista ja oletuksena että ei ammuta 10ptr lippaallisia pikatulena putkeen. Ja oletuksena että piipun puhdistusrutiinit on hyvät. YMMV.
Taulusta sen näkee kun piippu on loppu.
Lainaus käyttäjältä: HJu - marraskuu 21, 2020, 08:19
Ei freeboren määrä yksinään kerro siitä onko piippu finaalissa vai ei. Vasta kun tarkkuus häviää niin piippu on finaalissa. Eiköhän tuo yhteensä sellaisen 4-5000lks toimi hyvinkin jos puhdistusrutiinit on hyvät. Sinänsä tuo freeboren määrä uudessa Tikassa on kyllä kun kiinnostava.
Tehdasaseissa on useimmiten pitkähköt freeboret eikä tehtaat niistä paljoa huutele koska 99% asiakkaista ei koskaan ammu kiväärinsä piippua loppuun.
Asettamalla luodin ammuttuun hylsyyn (sen suulle) ja sulkemalla aseesi lukon hitaasti, saat oman aseesi LOA:n ja miksei myös mitan sulkukappaleen päästä ogiveen kullekin lataamallesi luoti/hylsykombinaatiolle.
Minun 6,5 mm Crm TicTacissani OAL-mitta on 74,64mm kun sillä on ammuttu noin 880 laukausta pahviin.
Lainaus käyttäjältä: TicTac - marraskuu 21, 2020, 15:11
Asettamalla luodin ammuttuun hylsyyn (sen suulle) ja sulkemalla aseesi lukon hitaasti, saat oman aseesi LOA:n ja miksei myös mitan sulkukappaleen päästä ogiveen kullekin lataamallesi luoti/hylsykombinaatiolle.
Minun 6,5 mm Crm TicTacissani OAL-mitta on 74,64mm kun sillä on ammuttu noin 880 laukausta pahviin.
Mitta jota siis pyrin tässä selvittämään on siis "sulkukappaleen päästä ogiveen". Jenkiksi siis CBTO eli Cartridge Base To Ogive. Tämän pitäisi olla sama luotityypistä riippumatta koska luodin nokkakartio ei ole mukana mitassa. Toki mittauksessa käytettävät tyokalut ja tyotavat voi tuoda pieniä eroja tulokseen.
Muutaman yrityksen jälkeen päädyin käyttämään tätä tapaa: https://www.youtube.com/watch?v=TWmIwPwLyyg (https://www.youtube.com/watch?v=TWmIwPwLyyg)
Purin Tikan lukosta sekä sytytyspiikin että ejektorin. Sitten vain prässään luotia hylsyn sisään vähän kerrallaan kunnes kampi sulkeutuu putoamalla ilman vastusta.
Näin toimimalla ja hornadyn mittauspaloja käyttämällä sain tulokseksi 60,42mm. Tämä siis piipulla jolla ammuttu noin 1400-1500 laukausta.
Millä luodilla mittasit tuon 74,64mm kokonaismitan ?
Tuollaista mittaa et aseesta pysty määrittämään. Kyseessä on patruunasta mitattava mitta, joka vaihtelee luotityypin ja asetussyvyyden mukaan.
Toki suorittamalla samalla luodilla mittauksia aseen elinkaaren aikana saat hajun, miten ylimenokartio muuttuu.
Lainaus käyttäjältä: Perkeleen_Luoma - marraskuu 22, 2020, 22:23
Tuollaista mittaa et aseesta pysty määrittämään. Kyseessä on patruunasta mitattava mitta, joka vaihtelee luotityypin ja asetussyvyyden mukaan.
Toki suorittamalla samalla luodilla mittauksia aseen elinkaaren aikana saat hajun, miten ylimenokartio muuttuu.
Juuri näin, tein testipatruunan jossa on siis ainoastaan hylsy ja luoti, ei ruutia eikä nallia. Tein tästä aluksi niin pitkän kuin mahdollista, luoti oli juuri "huulilla" ehkä 2 milliä kaulan sisällä. Tämä tietenkin tarttui rihloihin kiinni odotetusti.
Sitten aloin lyhentämään tätä puristamalla luotia syvemmälle hylsyyn 0.010" (0.25mm) kerrallaan ja kokeilin tätä pesään. Tässä vaiheessa alkaa huomaamaan että kammen kääntäminen kevenee joka askeleella. Loppuvaiheessa puristin 0.005" (0.125mm) askeleilla. Sitten kun kampi putoaa alas itsestään ilman käsivoimaa tietää että luodin ogive on irronnut rihloituksesta. Tällä selviää aika tarkkaan mitta hylsyn pohjasta (lukon pinnasta) luodin ogiveen.
Käytin näitä Hornadyn mittauspaloja ja kaliiperia: https://www.hornady.com/reloading/precision-measuring/precision-tools-and-gauges/lock-n-load-bullet-comparator#! (https://www.hornady.com/reloading/precision-measuring/precision-tools-and-gauges/lock-n-load-bullet-comparator#!)
Tulos ei riipu luodin muodosta tai pituudesta koska tässä mitataan etäisyyttä ogiveen (se kohta kaarevassa etupinnassa joka tapaa rihloitukseen). Luodin kärki ei ole mukana mitoissa eikä kosketa rihloja.
Linkkaamani youtube video kuvaa prosessin paremmin kuin mitä osaan selittää kirjoittamalla.
Vipusella on homma ihan hyvin hallussa, pari huomiota:
- rihlauksen alku on loivassa kulmassa (leade ameriikaksi) joten mittaustulos riippuu hiukan pesästä ja luodista mainitsemiesi työkalujen ja -tapojen lisäksi
- patruunan lyhentely vähän kerrallaan on aika hankalaa, varsinkin jos kaulassa on "normaali" jännitys
Varsinkin kun olet jenkeissä ja käytät jo Hornadyn (alunperin Stoney Point) komparaattoria, hanki lisäksi OAL Gauge. Jos käytät valmista modified-hylsyä kannattaa huomioida että se ei vastaa sulkupohjasta vaan hartiasta. Tulokset ovat toki vertailukelpoisia mutta eri mitta kyseessä. Toinen vaihtoehto on tehdä hylsy itse, aihio supistettu oman pesäsi mukaan (testaus samalla tavalla kuin edellä mittasit)
Lainaus käyttäjältä: jthyttin - marraskuu 23, 2020, 09:23
Varsinkin kun olet jenkeissä ja käytät jo Hornadyn (alunperin Stoney Point) komparaattoria, hanki lisäksi OAL Gauge. Jos käytät valmista modified-hylsyä kannattaa huomioida että se ei vastaa sulkupohjasta vaan hartiasta. Tulokset ovat toki vertailukelpoisia mutta eri mitta kyseessä. Toinen vaihtoehto on tehdä hylsy itse, aihio supistettu oman pesäsi mukaan (testaus samalla tavalla kuin edellä mittasit)
Kokeilin myos mainitsemaasi OAL Gaugea. Gaugella tuntui loytyvän noin 0.5 millin "harmaa alue" jossa ei oikein osaa sanoa että ottaako luoti kiinni rihloihin vai ei.
Tämä voi johtua siitä että Tikan rihloitus on jo jonkun verran kulunut ja alkaa hyvin loivalla nousulla. Käytin myos mittaukseen pitkää luotia (Berger 153.5) jossa ogive on samoin loiva ja pitkä. Tai sitten mun käsien hienomekaniikka on vaan rajoittunut :).
Kammen pudotusmenetelmässä on se etu että vastaus on aika mustavalkoinen - joko kampi kolahtaa pohjaan tai ei.
Lopputulos oli että sain kampea pudottamalla lukeman joka oli 0.375mm lyhyempi kuin OAL gaugella.
Itse kuulun koulukuntaan jossa hyvä käynti on mahdollista pitkälläkin hypyllä. En pyri säätämään luoteja juuri karvan verran rihloituksesta. Tällä hetkellä parhaat kasat näkyy 0.120" eli noin 3mm hypyllä.
Itse käytän OAL Gaugea niin että "hakkaan" luodin rihloihin sillä mittauspuikolla. Laitan puikon selvästi lyhyeksi, luoti paikoilleen, asetta kallistaen antaa luodin mennä rihloille ja ase pystysuorassa pudotan puikkoa muutamien senttien korkeudelta kolme kertaa. Äänestä jo oikeastaan kuulee kun luoti on asettunut (puikko alkaa resonoimaan). Työtapa haettu ja vakioitu kokeilemalla, esim. merkki että puikko pudotetaan aina samalta korkeudelta. Luodin toki joutuu irroittamaan pudottamalla lyijyhaulin tms. piipun kautta.
Täyssupistusholkkien säädön asekohtaiseksi teen käyttäen tuota "kammenpudotusta" (plus tietenkin varmuusvara).
Lainaus käyttäjältä: Vipunen - marraskuu 21, 2020, 18:23
Mitta jota siis pyrin tässä selvittämään on siis "sulkukappaleen päästä ogiveen". Jenkiksi siis CBTO eli Cartridge Base To Ogive. Tämän pitäisi olla sama luotityypistä riippumatta koska luodin nokkakartio ei ole mukana mitassa. Toki mittauksessa käytettävät tyokalut ja tyotavat voi tuoda pieniä eroja tulokseen.
Muutaman yrityksen jälkeen päädyin käyttämään tätä tapaa: https://www.youtube.com/watch?v=TWmIwPwLyyg (https://www.youtube.com/watch?v=TWmIwPwLyyg)
Purin Tikan lukosta sekä sytytyspiikin että ejektorin. Sitten vain prässään luotia hylsyn sisään vähän kerrallaan kunnes kampi sulkeutuu putoamalla ilman vastusta.
Minulla on tarkoitus tässä aloitella samanlaiset mittauspuuhat. Millainen homma on saada T3X lukon ejektori takaisin? Löysin yhden videon purkamisesta, mutta kokoamista ei käsitelty.
https://youtu.be/dHyxQ2GahWg
Osta Hornadyn hylsy ja tikku, helpommalla pääset.
Kyllä sen pystyy ihminen tekemään mutta kokemuksella voin sanoa, että en viitsi enää ulosheittotappia irrottaa latauspituuden selvittämiseksi koska helpompiakin keinoja löytyy. Mutta jos miesluolasta löytyy hyvät työkalut ja peukalo on normaalilla paikalla eikä keskellä kämmentä niin kyllä se onnistuu. Varoituksena se, että jos tärväät tuon sokan, niin ihan joka pulttiputiikista sitä et löydä.
Itse teen näin maksimipituuden määrittämisen: 6 mm:n messinkipuikolla olevista ratsastajista ylin kiristetään piipunsuuhun puikon ollessa iskupohjaa vasten, alempi kevyesti rihloihin naputellun luodin nokkaa vasten. Ladatun patruunan maksimipituus (luja rihlakosketus) on ratsastajien yli otettu mitta miinus alemman ratsastajan pituus. Varmistukset sitten noetulla luodilla. Kyllä se sieltä selviää ;)
Lainaus käyttäjältä: SMä - joulukuu 06, 2022, 11:43
Millainen homma on saada T3X lukon ejektori takaisin?
Homma vaikuttaa ilmeisen suivaannuttavalta, joten en ryhdy siihen. Joltain jenkkifoorumilta tarttui silmään ajatus tehdä mittausalustana toimivaan hylsyyn ejektorille reikä. Sipaisin kolon dremelillä, vaikuttaisi toimivalta. Ainakin lukon saa helposti putoamaan kiinni pelkällä hylsyllä.
"The man" koettaa puhua olemaan käyttämättä Hornadyn tikkua.
https://www.youtube.com/watch?v=AFiIuzvgHYc
Itse olen ennen ettinyt pituuden 4aw:n videon kikalla, eli ensin lukko kiinni ja puhdistuspuikko piipunsuulta iskupohjaa vasten ja teipillä merkki piipunsuun tasalle. Seuraavaksi lukko pois ja pudottaa luodin piippuun. Toisella puhdistuspuikolla työntää luodin pohjaa vasten ja merkitty puikko piipunsuulta takaisin sisään. Siinä pystyy puikoilla liikuttelemaan luotia ja tuntumalla ettiä kosketusta. Taas teipillä merkki ja mittaa teippien välin.
Nyt aijon tehdä needmoorilla ajankuluks tällä tekniikalla mikä just esitetään Cortinan videolla, kun needmoorin piippu on valmiiksi irti. Työläs ja aikaa vievä, mutta fclass miehien mukaan kaikkein paras tapa löytää todellinen rihlakosketus. Mielenkiintoisinta se, että parhaan käynnin löytämiseksi kaikki lataa n 0.25thou kevyeen rihlakosketuseen. Eli kun löytää todellisen mitan missä luoti ei koske rihloihin ollenkaan, alkavatkin kasvattamaan muutama thou kerrallaan latauspituutta rihloja kohti. Cortina itse haki kovasta kosketuksesta irti 0.23thou ja ilmeisesti ajatteli olevansa täten rihloista sen verran irti, vaikka todellisuudessaan oli vielä kevyessä kosketuksessa.
https://youtu.be/AFiIuzvgHYc
Lainaus käyttäjältä: Jarmando - joulukuu 07, 2022, 22:14
"The man" koettaa puhua olemaan käyttämättä Hornadyn tikkua.
https://www.youtube.com/watch?v=AFiIuzvgHYc
Sehän piti kokeilla tuota tekniikkaa. Ihan ongelmaton ei tuokaan tapa ollut. Kannattaa kokeilla ensiksi että hylsy mitä käytää mittaukseen ei" tahmaa" ja anna virheellisesti fiilistä että rihloilla ollaan. Itsellä paljon ammuttu lapualainen tahmasi kannasta. Kerran ammuttu toimi hyvin mittahylsynä. Molemmat oli supistettu samaan hartia mittaan -0002"
Lainaus käyttäjältä: jpniemi - joulukuu 08, 2022, 11:44
Lainaus käyttäjältä: Jarmando - joulukuu 07, 2022, 22:14
"The man" koettaa puhua olemaan käyttämättä Hornadyn tikkua.
https://www.youtube.com/watch?v=AFiIuzvgHYc
Sehän piti kokeilla tuota tekniikkaa. Ihan ongelmaton ei tuokaan tapa ollut. Kannattaa kokeilla ensiksi että hylsy mitä käytää mittaukseen ei" tahmaa" ja anna virheellisesti fiilistä että rihloilla ollaan. Itsellä paljon ammuttu lapualainen tahmasi kannasta. Kerran ammuttu toimi hyvin mittahylsynä. Molemmat oli supistettu samaan hartia mittaan -0002"
Itse tuossa testailin ja aijon täysin bränikällä hylsyllä tehdä kun sujahtaa täysin kivutta paikalleen. Toki kun supparin laittaa kohalleen niin luodituspituus vähän lyhenee kun hylsyn pituus kasvaa, mutta coal saa jo ihan näppärästi selville.
Minä olen tehnyt omassa metsästysaseessani verrokkipatruunan siten että laitan ammuttun hylsyn kaulan sisäpuolelle kaksikomponetti liimaa ja laitan halutun luodin "huulille". Sitten vain asettelen sen varovasti pesään ja painan lukon kiinni. Liiman jämähdettyä on valmis verrokkipatruuna josta voi mittailla ja verrata varsinaisiin ladattaviin patruunoihin. Itse olen kokenut tämän kätevänä kun ainakaan vertailumittauksessa ei tule kovin suurta virhettä ja voi mitata kokonaispituutta tai ogiveä ihan sen mukaan miltä milloinkin tuntuu tarkoituksen mukaiselta.
Tänään juuri testasin tuota Speedyn tekniikkaa ja pakko sanoa että jos on valmis irtopiippu niin helpoin tapa hakea rihlakosketus. N 15min mikrometri holkilla ja aloituslatauspituus haettu 3 eri luodille. Sitten vaan latausta tekemään niin päätös siitä meneekö pikkuisen rihloja päin vai kauemmaksi.
Ite aikoinaan hain mitan luodin värillä, molybdeeni suihkulla luoti väriin, löytyy mitta helposti. Mun käyttämä jätti pinnan mataksi ja rihlanjälki loisti kun kipee nenä. 6br kyseessä, 70gr Sierraa ladatessa luoti ei paljon hylsyn sisälle menny, aika nopeasti mitta venyy. Sorvattua hylsyä oli pakko käyttää, kaulan mittaa en nyt muista, luoti ei tiukassa ollu hylsyssä ja vaarana rihlakosketuksessa vielä luodin jääminen rihloihin ja ruudit pitkin leväälleen.
Kaulaholkki oli vartavasten teetetty, supisti vain puolet kaulan pituudesta, supistusholkkina 7br holkki jolla ehkä joka kolmas kerta supistin, sai hylsyn perän supistettua. Oli vielä olemassa työkalu millä sai hylsyn kannankin supistettua, joskus sitäkin piti käyttää.