TARKKA-AMPUJAKILTA

Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Ota 8" nousu ja ellei paino/käyttömukavuus rajoita,niin pitkä 28-30" piippu.

Perustelut: Tuo tiukempi nousu ja pidemmän piipun tuoma HIUKAN kovempi Vo lähtönopeus pitää vakautumisen rajoilla olevien pitkien/ raskaampien kuulien pyörimisnopeuden vielä riittävänä 1000 m:iin.

Kun luodin pyöriminen vähenee,myös BC pienenee ja sitä myötä tuulenvientikin hiukan kasvanee.

Tuossa "iltalukemista":

http://bulletin.accurateshooter.com/2019/11/bullet-rpm-and-drag-how-bc-changes-with-bullet-spin-rates/

Noista voit katsella erilaisten luotien vakautumista

https://bergerbullets.com/twist-rate-calculator/

www.jbmballistics.com/cgi-bin/jbmstab-5.1.cgi

Sana YLIVAKAUTUMINEN on olemassa,mutta en tuohon ole elävässä elämässä törmännyt. 6 JMS.ssäni on 12" nousu ja Vo reilusti yli 1100 m/s ja lyhyetkään luodit eivät ole kummitelleet.Luoti pyörii n.3800 r/s ja tuulenvienti on SELKEÄSTI pienempi kuin jos ammun 6 PPC.llä tai 6 Beggsillä SAMAA luotia 950-1000 m/s 14" nousulla.(Luoti pyörii n.2700 r/s).
Tuulen vienti ero samanmoisiin viirin häntien kulmaan/ tuulen suuntaan ammuttaessa 300 m:iin on niin suuri,ettei sitä kyllä selitä pelkästään luodin 10-12 % lyhyempi lentoaika.
Lieneekö osa tuon kovan pyörimisnopeuden tuoma parempi BC???

Timppa

Ps.Paitsi jos yxi mystinen juttu viittaa ylivakautumiseen.Kun sain tuon 6JMS:n valmiiksi ja testasin ensin 100 m:iin. 71 gr Berger oli vasta 4.paras luodeista 100 m:iin.Mutta osoittautui 300 m:iin aivan selkeästi parhaaksi.
Jonkunmoista spiraalia lentänee 100 m:n kohdalla ja vakautunee pienempään putkeen 100-300 m:n välillä.
Kun yleisesti/normaalisti 300 m:n kasat ovat kasvaneet 3-5 kertaiseksi 100 m:n kasoihin vrt.muilla luodella/latauksilla.
Tuolla Bergerillä kasat kasvoivat vain n.1,3 kertaiseksi.

Timppa

Maantiekiitäjä taisi todistaa jo sen huuhaan pitkästä piipusta 6.5x47 kaliperissa.
Vastaava kaliperi, tuuma kerrallaan poikki piippu, vauhdit mitattu.
Mikä on oikea mitta, siitä voi päätellä.

https://rifleshooter.com/2016/02/6-5-creedmoor-effect-of-barrel-length-on-velocity-cutting-up-a-creedmoor/

Minä ajattelin ensi vuonna rakentaa toisen lukkopiipun AX-AICS tukkiin 223rem räpsyn rinnalle. Härskisti 18" piippu 6.5x47L ja ajattelin sillä pärjätä  ;)

Lainaus käyttäjältä: Robocop - syyskuu 11, 2019, 20:06
Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Riippuu minkälaista ammuntaa ajattelit sillä harrastaa. Pelkästään pitkänmatkan ammuntaa makuulteen jossa aseen paino sekä fyysinen koko ei ole niinkään kriteeri, ota pisempi piippu sillä itseladattuna saat kaiken mahdollisen irti kaliiperista. Jos aattelit metsästää sillä ja paino sekä mitat ovat edes jonkinnäköisessä merkityksessä kannattaa ottaa lyhkäsempää piippua.

Itse aloittaisin pidemmästä, sillä aina piippua on mahdollisuus lyhentää, mutta piipun pituutta on hankala jälkikäteen jatkaa ilman, että hommaa kokonaan uuden.

Lainaus käyttäjältä: metsienmies - marraskuu 21, 2019, 17:28

Lainaus käyttäjältä: Robocop - syyskuu 11, 2019, 20:06
Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Riippuu minkälaista ammuntaa ajattelit sillä harrastaa. Pelkästään pitkänmatkan ammuntaa makuulteen jossa aseen paino sekä fyysinen koko ei ole niinkään kriteeri, ota pisempi piippu sillä itseladattuna saat kaiken mahdollisen irti kaliiperista. Jos aattelit metsästää sillä ja paino sekä mitat ovat edes jonkinnäköisessä merkityksessä kannattaa ottaa lyhkäsempää piippua.

Itse aloittaisin pidemmästä, sillä aina piippua on mahdollisuus lyhentää, mutta piipun pituutta on hankala jälkikäteen jatkaa ilman, että hommaa kokonaan uuden.

Kyllähän se on vaha sanonta että pitkä on pilalla ja lyhyttä on helppo jatkaa

JR

Pidemmän piipun tuoma nopeus etu on pieni.Kuitenkin JOS saavuttaa pidemmällä piipulla myös tasaisemman Vo hajonnan,sillä on sitten jo pitkälle ammuttaessa isokin merkitys kuten tiedämme.
Tietty tuon pidemmän piipun tuomaan pieneen nopeus etuun vaikuttaa kaliiperi ja myös käytetyn ruudin nopeus.

Oikein hyvä esimerkki lähtönopeus hajonnan merkityksestä pidemmälle matkalle on luodinvalmistaja Bartsin hiljan ampuma uusi potentiaalinen ME 600 jaardiin.

7,16 mm 5 ls kasa 540 m:iin(600 yd). Kyseisten laukausten lähtönopeudet olivat väliltä 905,3-906,8 m/s.
Ammuttu 26" (660 mm) piipulla.Kaliiperi 6mmBR Ackley Improved.
En tiedä mikä on LabRadarin virhemarginaali,mutta tuo on aivan käsittämättömän pieni hajonta,jos on kyllä kasakin.
Siis tuo hajonta on about 0,16 %.

http://bulletin.accurateshooter.com/2018/04/amazing-accuracy-sauter-shoots-0-282-group-at-600-yards/

Tuossa jutussa muuten näkyy prässi jossa luodin sisään meno voiman näyttö.Nuo tuntuu olevan 600/1000 yd ampujille Jenkeissä "must" juttu.
Noita on nyt muutamia tullut kasa-ampujille Suomeen ja jos edes 600 m:n kisat palautuvat kasa-hommiin niin nuo varmaan yleistyvät täällä Härmässäkin.

Vaikka hylsyn kaulat olisivat kuinka homogeeniset mitaltaan,niin aina jää jäljelle hylsyn kaulojen kovuuserot ja sen paljastaa tuo luodin sisäänmeno voiman mittari jollakin tarkkuudella.
Itse luodittanut usein kämmenpohjalla painaen ja sekin on "köyhänmiehen mittaus" tuolle.Lajitellut tuntuman perusteella.

JOS 600 m:n kasakisat palautuvat,niin uskon myös hylsyn kaulojen lämpökäsittely laitteiden yleistyvän myös.
Noita tiedän vasta 1:n kasa-ampujilla.Lieneekö TA ampujilla jo?

www.65guys.com/cartridge-case-annealing-techniques-and-equipment/

Timppa

Ps.Asealan ihmisten piirissä kierrellyt vanha tarina,että optimi piipun pituus olisi 100 X kaliiperi.Ilmeisesti osaltaan tuon takana on takavuosien menestysampujan Vilho Ylösen mietteet.
En ole tuolle mitään tutkailua/faktaa nähnyt,mutta tuo nousee silloin tällöin jonkun suusta esille.

Lainaus käyttäjältä: Long Range - marraskuu 22, 2019, 05:10

Ps.Asealan ihmisten piirissä kierrellyt vanha tarina,että optimi piipun pituus olisi 100 X kaliiperi.Ilmeisesti osaltaan tuon takana on takavuosien menestysampujan Vilho Ylösen mietteet.
En ole tuolle mitään tutkailua/faktaa nähnyt,mutta tuo nousee silloin tällöin jonkun suusta esille.

Huh, onpa hurja olettamus. Ei ota huomioon eri ruutitilavuuksia samalla luodinpaksuudella, eikä eri käyttötarkoituksia.
Esim. .22LR:llä n. 16" paikkeilla tai vähän sen yli lienee optimaalisin piipun pituus jos hakee maksimaalisia lähtönopeuksia. Ja merkittävästi pidempi piippu "tarvitaan" (pitäisi varmaankin sanoa että auttaa?) jos hakee äärimmäistä tarkkuutta.

En ollut tuollaista tarinaa kuullutkaan, enkä taida sitä eteenpäin kertoakaan.

Kuulostaa joltain avotähtäinampujan rahiarvaukselta. Käytännössä monissa lajeissa mitta&painorajat tulevat vastaan vaikka moista ohjetta haluaisikin noudattaa. 308 Winiin siis 782mm piippu.

Itsekin ihmetellyt mistä tuo on tullut/jäänyt "kansan suuhun".

Ehkä vanhat Tikkakoskelaiset,jotka rakensivat Ylösen aikaan aseita, voisivat tietää.

Jos siihen liittyy sitten piipun muut mitat,suoruus/kartiokkuus ja teräksen laatu/kovuus ,niin sitten voisi olla jotain tekemistä YHTEENSÄ noilla värähtelyn solmukohdan osumiseen piipun suulle tms.

Sporter piekkareihin on helposti saatu tuo värähtelyn solmukohta oikeaan kohtaan,kun tehdään n.12 mm:n halkaisijaltaan syvennys piipun suulta ja sitten hienoa lastua suulta ottamalla saadaan "kiinteä tuneri" / tuninki aikaiseksi.
Sporter luokassa ei säädettävä tuneri ole sallittu,niin tuolla on saatu sääntöä kierrettyä ja tehty kiinteä tuneri noin.

Timppa

Lainaus käyttäjältä: Robocop - syyskuu 11, 2019, 20:06
Projektina alkaa muotoutua 6.5*47. Noususta katselin jenkkipalstoilta, niin kumpi 8" vai 8.5"? Jos kilometrissa on n. pisin matka mihin ammutaan, niin piipun optimipituus olisi mukava tietää.

Blaser R8 tehdaspiiput on kyseiseen kaliberiin 65 cm pituisia. Todellisuudessa 63 cm kun mitataan lukon päästä eikä koko irtopiippua. Kun taas 6.5x55 osalta ovat tehtaalla päätyneet  mittoihin   58/56cm  17 mm vakiopiipussa. Kun taas match piippu 2 cm edellistä pidempi 60/58cm. Rihlan nousun ollessa 6.5x55 8.66"

Mulla on tossa Sakon AII kehyksessä 6,5x47 450mm pitkänä ja 120gr L-scenar lähtee 830m/s v0, rosteri piippu ja 8,5" nousulla. Nyt jos olis vastaava projekti suunnitteilla kokeilisin 9/10 nousua.

Mulla 260 tuo 120gr scenar-l lähtee V0 902m/s, 39.5gr N150 ja federalin gm210m nalli. Piippu 8" nousulla 26" pitkä.

JR

17,7" = 830 ms.
26" = 902 ms.

8,3" pituus ero ja vauhdissa 72 ms.

Tuossa 1" on noin 8,6 ms.

Toki vertailua ei voi suoraan verrata, eri piippu, pesän tiukkuusm, materiaali jne.

Mutta ei tuollainen 500mm liene kaukana optimaalisesta, jos sitä halutaan kuljettaa ryteikössä mukana.

Tuohon jos vaimennin lisätään, pituus lisääntyy 10-25cm.

Tuo pitkä piippuinen ase on ikävä metsällä, radalla ei ongelmaa kun asetta ei ryteikössä kuljeteta.

Jos tuohon vielä se 4" lisätään, niin taktisesta aseesta on kaukana, metsälle en lähtisi itse tuollaisella ollenkaan, jos en Pohjanmaalla asuisi.

Jos puhdas rata-ase, niin silloin asian ymmärtäisi, mutta jos ryynäykseen tulee, niin silloin kannattaa asiaa katsoa muualtakin kuin vain mitä vauhtia antaa.

Tuossa oli tuo 6,5 creedmoor, siinä vauhti rupesi hidastumaan 24 tuuman jälkeen, joten miksi sinne kannattaa 6 tuumaa lisätä
6,5x47 lapuassakaan, kun ruutia ei senkään vertaa mene.

Eri kaliperien maksimi piipunpituuksia voi ballistisesti ja laskennallisesti lähestyä niin että esim. 308ssa laskee maksiminopeuden antavalla ruudilla (kuten vaikka N150) CIPn maksimipaineisen patruunan halutulla luodinpainolla ja QLllä katsoo koska ruuti on 100% palanut. Siis laskennallisesti. Pääsääntöisesti niin että isommat hylsyt ja hitaammat ruudit tarvitsee pitemmät piiput jos haetaan maksiminopeuksia. Toinen lähestymistapa voi olla käsiteltävyys, huomioiden että haluaa säilyttää ballistisesti jonkun tietyn maksimietäisyyden, esim 1000m jolloin taas lataustaulukosta katsoo oletetun maksimilatauksen ja sitten QLssä piipun pituutta varioimalla katsoo koska lähtönopeus putoaa kriittiselle tasolle CIPn maksimipaineet huomioiden. Nämä eivät tietenkää takaa osuntaa, mutta sen kuitenkin että nopeutta on riittävästi. Ylipitkät piisit juontavat ajalle jolloin ammuttiin dioptereilla ja haluttiin saada mahdollisimman pitkä tähtäinväli. Mitään muuta taikaa niissä ei ole. Piipun profiililla voi vaikuttaa värähtelyihin jos tuntuu että se on viimeinen muuttuja ampumatapahtumassa ja kaikki muu on eliminoitu. Hylsynkaulan hehkutuksella ei sinänsä ole muuta merkitystä kuin estää hylsynkaulan kovettuminen ja sitäkautta vakioida luodin irtivetovastus joka vaikuttaa lähtönopeushajontaan. Irtivetovastuksen hajonta sallii useiden kymmenien Newtoneiden eron ilman että se näkyy lähtönopeudessa. Ruutilaatu sekä nalli vaikuttavat oleellisesti enemmän. Jos min-max ero on 100N tai enemmän, nopeuseroja alkaa näkymään.

Tosiaan en ole huippuja hakenut vauhdin osalta, tuolla latauksella käynti erinomaista ilman painemerkkejä.

JR

Ylipitkästä piipusta mieleen.Seuraan mielenkiinnolla sivusta kaverini 300 Norma Magnumin latausten/käynnin kehittymistä.Aseessa on 34 " (864 mm) pituinen Bartleinin piippu.Muistaakseni nousu 9,5".

Nyt käytössä ollut N570 ruuti ja pitkällä putkella ripoteltu KOVA puristuslataus ja 200 gr luodit lähtee n.980 m/s ja Vo hajonta 10 ls sarjoissa 3-4 m/s.
1000 m:iin ja + käynti ollut jo nyt oikeinkin vakuuttavaa.
Eli pitkästä piipusta ei tuossa tapauksessa ole ainakaan haittaa Vo tasaisuuteen.
Ilman QL katseluakin uskon,että 34 " piipussa palaa loppuun vaikka kuivat koivuklapit...

Kunhan nuo Ruutikankaan 600 m:n rata ja mahdollisesti Kajaanin 2000 m:n rata joskus valmistuvat,niin tuo ase nähdään sitten mahdollisissa pitkän matkan kasakisoissa kyllä.
Ensi kesänä hänellä menee tutkailuun tuossa sorvatut solidi luodit ja Vo lähestyneekin sitten jo 1100 m/s.

Noita luodin ulosvetovoimia mittaillut.Eniten kyllä piekkarin patruunoista.(Niitäkin lataillut itse)Vaikkei tuo voiman vaihtelu Vo mittarissa vielä näkyisikään,niin osuntaa se kyllä voi muuttaa/muuttaa värähdyksen kautta.Savuton ruuti on herkkä muuttamaan palonopeuttaan/palokäyrää senmukaan missä paineessa palaa.

Useimmitenhan kun lisäämme supistusta hylsyn suulle (neck tension) niin samalla suurennamme välystä hylsyn kaulan ja pesän välillä.
Ellei vaihda paksumpi kaulaisiin hylsyihin.

Olemassa monenmoisia värähdyksiä aseeseen/piippuun,mutta isot pojat väittävät,että yksi on rengasmainen värähdys,joka lähtee siitä,että hylsy nopeasti laajetessaan  iskeytyy pesän reunoihin.

Mutta äärimmäisen hienoa jahka nuo Oulun 600 m:n rata ja Kajaanin jopa 2000 m:n rata toteutuvat.
Useampi kasa-ampujakin kaivanee naftaliinissa olleet Dasherit,WSM.t jne. esiin ja syntyisi keskustelua silläkin puolella muustakin kuin 6 PPC.stä.
Ja samalla alkaisi olla yhteisiä kehitysasioita BR porukan ja TA porukan välillä aseissa/latauksissa.

Timppa

Kaulan tiukkuuden vaihteluiden, tai muiden latausteknisten muutosten osalta ei aina kyse ole pelkästään värähtelyiden muuttumisesta. Yksi asia joka on loistanut keskusteluissa poissaolollaan on luodin piippuajan vaihtelut jota ei pysty millään ohjelmalla mallintamaan mutta ne saa näkymään taulussa. Lähtönopeudet voi olla 2m/s sisällä mutta jos luodin piippajassa on vaihteluita niin se myös näkyy taululla pystyhajontana, tämäkin riippuu aseen tuennasta. Tämä usein laitetaan värähtelyiden piikkiin vaikka kyse on sisäballistiikan muutoksista jonka vakioiminen on joskus tuurissaan.

Millisekuntien aikana tapahtuu yllättävän paljon asioita joita ei aina kyetä selittämään, saati ymmärtämään, tai edes vaikuttamaan niihin tietoisesti. Kun riittävän monta osatekijää saadaan kohdalleen, alkaa tulosta syntymään. Nämä asiat nimetään usein värähtelyiksi vaikka kyse on niistä pienistä nyasseista mitä tapahtuu millisekuntien aikana.

Tuosta kyllä Koheltajan kanssa liikuttavan samaa mieltä.Tuo piippuaika/kiihtyvyys/hidastuvuus keskusteluttanut Piekkaritiimissäkin välillä.

Itsekin vaan helposti ohjautunut ajatuksissa tuosta piippuajasta sen aiheuttamaan piippuvärähtelyyn/sen muutokseen.....

Tässä asiassa voi sanoa,että tutkimattomia ovat monet Herran tiet ja tapahtuu liian paljon ja liian nopeasti.

Takavuosien kalakaverini tuumi monesti: "Ei aina tartte tietää miksi toimii,pääasia kun toimii".

Mutta kun nuo "gun fool" ihmistä kiinnostaa aina.

Timppa

Irtivetovastuksen osalta tulee TA-käytössä huomioida myös rekyyli ja sen kautta mahdollisesti muuttuva coal erityisesti rekyyliä tuottavissa kaliipereissa ja itselataavissa kun ammutaan lippaasta eikä pelkästään papu kerrallaan. Yleensä 200N irtivetovastus riittää 223ssa ja 308ssa kun 338 saa olla mielellään 300N. Joskus vaaditaan niippauksen lisäksi jonkinlainen kemikaali antamaan ja osaltaan myös tasaamaan irtivetovastuksia. Piki/liima tms. ei siis ole pelkästään patruunan vesitiivistystä varten. Joskus itselataavissa 308ssa luoti saattaa liikkua edestakaisin hylsyssä rikkoen ruutijyvien rakennetta pienemmäksi ja vaikuttaa sitä kautta palamiseen jne. Hankalista asennoista ammuttaessa lyhyt piippuaika on ampujalle etu.

SO kirjoitti:

"Irtivetovastuksen hajonta sallii useiden kymmenien Newtoneiden eron ilman että se näkyy lähtönopeudessa. Ruutilaatu sekä nalli vaikuttavat oleellisesti enemmän. Jos min-max ero on 100N tai enemmän, nopeuseroja alkaa näkymään"

Noinhan se on.Kuitenkin on pari asiaa,mitä lähtönopeus hajonta jättää EHKÄ kertomatta tuosta hylsyn (suun) kovuuden vaihtelun vaikutuksesta.
En tietenkään tuollaisia pysty mittaamaan itse,mutta päätäni vaivannut piekkarin paukkujakin tutkaillessa ja yrittänyt itseäni viisaammilta Jenkeistäkin udella.
Tuon miettiminen lähti siitä,kuinka on mahdollista,että suuremman V3 hajonnan omaava piekkarin lot erä voi antaa paremman käynnin JOSKUS kuin pienemmän omaava vaikka V3 nopeustaso sama.

En keksi tuolle muita selityksiä,kuin:

Kovempi/pehmeämpi hylsy iskeytyy pesän seinämiin eri tavoin ja lähettää vaihtelevan (rengasmaisen) värähtelyn piippuun.

Savuttoman ruudin palonopeus alkutapahtumassa vaihtelee PAINEEN VAIKUTUKSESTA kun luodin irtiveto voima vaihtelee myös painekäyrän muoto hiukan vaihtelee ja se ei VÄLTTÄMÄTTÄ näy V3 nopeusmittauksissa,mutta aiheuttaa vaihtelevaa piippuvärähdystä.

Noihin viittaa hiukan sekin,että noilla ahtailla suoraseinäisilla 0.2250" (5,715 mm) Calfee kalvaimilla ajetut pesät antaneet pirun hyvää käyntiä. Noilla hylsyn laajenemisen "lyöntimatka" on olematon ja EHKÄ tasaa noiden hylsyn kovuuserojen/ luodin ulostulo voiman vaihtelua.
Piekkarin hylsyyn ei jää noilla pysyvää muodon muutosta.

Eli ajatuksena: "Mitä raportti (V3 nopeushajonta)  jättää kertomatta?"

Timppa,joka on mieleltään nuori mies ja saattaa olla väärässä.

Onhan näitä "positive compensation" sun muilla nimillä raportoitu maailman sivu. Esim. jollain asekonstruktiolla ammutaan pitkille matkoille pienempää kasaa kuin lähtönopeusvaihtelun mukaan olisi mahdollista.

Terve , tänne palstalaisille, olen lukenut täältä mielenkiintoisia ajatelmia aseiden käynnistä ym. Olen aseseppä ja kasa-ampuja täältä eteläsuomesta meren ääreltä ja tuota piipun pituutta olen aivan käytännössä kokeillut / tehnyt asiakkaille  tuolla 100 x kaliberi ( rihlattu pituus lukon päästä mitattuna)  22RF ja 6mm br kalibereissa. Omat kokemukset noissa ovat olleet erittäin positiiviset, jos ei tuollaisen "pitkän" piipun tuomaa painoa tai muu käsiteltävyys aiheuta hankaluuksia mm. kilpailusääntöjen tms. vuoksi.

Kannattaa kokeilla eikä tuomita noiden vanhojen mestareiden jo koilemia asioita.

Juha Söderholm

Lainaus käyttäjältä: JMS - heinäkuu 05, 2020, 18:22
Terve , tänne palstalaisille, olen lukenut täältä mielenkiintoisia ajatelmia aseiden käynnistä ym. Olen aseseppä ja kasa-ampuja täältä eteläsuomesta meren ääreltä ja tuota piipun pituutta olen aivan käytännössä kokeillut / tehnyt asiakkaille  tuolla 100 x kaliberi ( rihlattu pituus lukon päästä mitattuna)  22RF ja 6mm br kalibereissa. Omat kokemukset noissa ovat olleet erittäin positiiviset, jos ei tuollaisen "pitkän" piipun tuomaa painoa tai muu käsiteltävyys aiheuta hankaluuksia mm. kilpailusääntöjen tms. vuoksi.

Kannattaa kokeilla eikä tuomita noiden vanhojen mestareiden jo koilemia asioita.

Juha Söderholm

Onko samasta kangesta kokeiltu myös muita pituuksia esim 120x, 80x ja 60x?

Tunerit ovat olleet piekkari kasa-ampujille "must" juttu jo kymmeniä vuosia ja siirtymässä keskisytytteisiin viime aikoina vauhdilla myös.

Vanha konsti jolla muutamat vanhat suomalaisetkin osaajat ovat "luontoäitiä huijanneet" on ollut tehdä "kiinteä tuneri" eli piipun suulle on porattu suurennos ja saatu piipun suun ulkopuolella olevalla massalla "houkuteltua" X-spot (värähtelyn solmukohta) luodin jättö kohdalle eli OIKEALLE piipun suulle.

Tuon porauksen syvyydelle on jopa luotu laskentamalleja,kuinka paljon eripaksuisilla/eri materiaalisille piipuilla poraussyvyyttä/paksuutta/massaa tarttee olla oikean piipun suun ulkopuolella.Niillä päästään jo tosi lähelle oikeaa ja sitten vaan hienosäätöä ottamalla OHUTTA lastua päästä tai syventämällä laajennosta/ ampumalla ja varottava ettei mene "yli" huippu tuninki kohdasta.

Yritän liittää pari kuvaa,kun erään suomalaisen erittäin menestyneen ampujan Sporter aseen piipun viritykseen hän pyysi apua Jenkki huipuilta (Calfee,DiOrio,jne)

Calfeen perusmitoitus Sporter piekkariin ja heidän laskennallinen mitoitus tuohon rakenteilla Suomessa olevaan:

Let's assume it's 416R stainless steel

density - 7.75
length - 1"

1.140" OD with a .650" diameter hole through it - weight - 3.089oz
.990" OD with a .478" diameter hole through it - weight - 2.643oz

Hope maths are ok

Tuohon rakenteilla olevaan tarvitaan massaa piipun suun ulkopuolelle 5,87 unssia eli 166,41 grammaa.

A head diameter of 0.990" with a 0.478" ID would need to be 2.220" long to weigh 5.87 ounces.

Best Regards, Anthony

Menee vähän ohi aiheen, mutta tulee nostalgisesti mieleen tozien vastaporaukset. Kasapyssyjä nuo ohkapiippuset eivät olleet ja piipunreijät eivät olleet keskellä kankea.

Vielä en ole noita eri pituuksia kokeillut, täytyy ensin hankkia sopivan hintainen kanki josta voi kohtuu hinnalla paloja veistellä.

Taivutusvärähtelyiden osalta piipun saa nykyään laskennallisesti tuunattua hyvin nopeasti ja pystyy myös etukäteen tutkimaan, mitä mahdollista vaikutusta tunereilla, vaimentimilla, suujarruilla tms on värähtelykäyttäytymiseen. Toimenpide on niin nopea, että kannattanee hyödyntää.

Lainaus käyttäjältä: Long Range - marraskuu 26, 2019, 06:03

Kunhan nuo Ruutikankaan 600 m:n rata ja mahdollisesti Kajaanin 2000 m:n rata joskus valmistuvat,niin tuo ase nähdään sitten mahdollisissa pitkän matkan kasakisoissa kyllä.

Onko tuosta Kajaanin 2000 m radasta mitään uutta tietoa?
Itsekin tuosta olen huhua kuullut, mutta mitään varmaa en ole kuullut.

Lainaan tätä ketjua, koska liippaa niin läheltä. Olen hieman kyllästynyt nykyiseen Tikka T3 lite 260remin kokonaisuutena. Ajatuksena olisi ostaa tai rakentaa lyhyt piippuinen kivääri pääasiassa pienriistan metsästykseen sekä satunnaiseen rata-ammuntaan.

Tavoitteena mahdollisimman kompakti, mutta jämäkkä, ei mikään mehupillinen ase. Piipun pituus voisi olla luokkaa 18" ja tarkoitus laittaa kevyt pönttö keulille. Onko kokemuksia miten tuommoinen 260rem pelaa lyhyen piipun kanssa vai kannattaako samalla harkita kaliberin vaihtoa johonkin toiseen 6.5mm:seen?

Valmiista aseista löytyisi lähinnä Tikan Ctr, mutta mietin kuitenkin nykyisen aseeni uudelleen piiputusta ja esim. Krg:n bravoa parhaana ratkaisuna. Uritetulla lyhyellä piipulla saisi aika jämäkän, mutta kohtuupainoisen kokonaisuuden aikaiseksi.

Toimii ihan hyvin myös 18" piipulla. Omakohtaista kokemusta aiheesta ei ole mutta netti pullollaan juttuja aiheesta ja yhden lyhytpiippuisen 260 rem omistajan kanssa jutelleena kokemukset olivat positiivisia.