OK lämppäri hyvään hintaan Kralella

[HJu]

No tuo muu käyttö kuin aseen päällä on kyllä "pikkumokkulalla" vähän helpompaa kuin 400mm pituisella tähtäimellä. Jos aseessa on picatinnykisko niin kaikki kiinnittelyt on suht helppoja mutta jos aseessa on jotku eksoottiset jalat niin tällöin "laatikon" kiinnitys on haasteellisempaa kuin 30mm runkoputken. Onneksi en sentään harrasta mitään Blasereita tai Sauereita :-)

Sinänsä kiikaritähtäinmallinen on vähän huomaamattomapi metsästysaseen päällä kuin sellainen makaronilaatikon muotoinen pakkaus jos ei halua mainostaa "tässä aseen päällä on 4500e lämpötähtäin". Käsikäyttöisinä roolit ja huomaamattomuus kääntyvät vahvasti tosin päin.

Itse pohtinut että sellainen tähtäin/clip-on/monokulaari olisi aika hyvä kombo. Koska en metsästä eläimiä niin monokulaarikäyttö olisi luultavimmin suurinta itsellä.

[Ohiampuja]

Toiminnot Liettuassa ja USA: ssa. Mielestäni lämpötähtäin laitteiden edelläkävijä siviilimarkkinoilla.

Pulsarin tuotteen ajattelin ensin ostaa, mutta huomasinkin, etteivät tue yleisiä paristoja eikä akkuja.
En rehellisesti keksi, miksi eivät voi standardoida suoraan 18650 -kokoon akkujaan. Niitä käyttäjä voisi ostaa niin paljon kuin sielu sietää, eikä tarvitse huolehtia, milloin valmistaja lopettaa vanhan mallin tukemisen. Sama akku menee lisäksi myös taskulamppuun.

Varsinkin, kun 2x cr123 menee ihan mukavasti ainakin taskulampuissa siihen 18650 tilalle, jos haluaa pakkaskestävämmän tai muuten vain vaihtoehdon. CR123 on myös todella kevyt suhteessa sen sisältämään energiaan.

Siis monikäyttöinen akkuteknologia (18650, 21700 + muut) on jo valmis käytettäväksi. Voi retorisesti kysyä, miksei sitä käytetä? Noi laitteet nimittäin kestää jopa noin 10v - 10t tuntia ja vaikka kuinka tulisi uudempaa ja hienompaa, niin tähtäimellä, millä näkee ampua 400m jotakin boksiin, pärjää tästä ikuisuuteen. Litiumakut taasen ovat taattuja pilaantumaan itsekseen.

Koitin ensin etsiä käytettyä (ei enää valmisteta) laatikkomallista Pulsar Trailia, mutta ei löytynyt. Siihen ei akkua saa alle 100e.
Pulsar suomi myy 97e+posti. Ja akusta (6400mah) näkee selvästi, että siinä on vain 2x18650 (3200mah) akkua vierekkäin.

[MOj]

Mitä mieltä raati on muuten siitä onko tähtäinmallinen lämppäri perinteisen runkoputkellisen kiikaritähtäimen näköinen vai sellainen picatinnyyn erillisellä jalalla ankkuroitava laatikko ?

Ehdottomasti laatikkomallia, mahdollisimman kompakti.

Silloin jos aikoo pärjätä yhdellä laitteella niin tämä on parempi. Jos resurssit antaa myöden niin kaksi erillistä laitetta. Tähystäminen muuttuu aivan eri levelille molempien silmien lämpökiikareilla. Aseen päälle tällöin perinteisen kiikarin näköinen laite on mielestäni parempi. Käsivaralta tähystämiseen se ei sovi, eikä ole siihen tarkoitettukaan.

Olen käyttänyt lämpötähystimiä/-tähtäimiä satoja tunteja

[Ippe69]

Lämppärin ja päivätähtäimen ei tarvi olla täysin samassa linjassa, kohtalaiset korkeuserot tai kallistus ei häiritse. Ristikko eli tähtäyslinja on jokatapauksessa sama ja olennaista on miten paljon kamera sitä linjaa kääntää. Eli miten kameran ja piipun linjaus on kohdallaan, kiikarista sitten näet kameran tuottaman kuvan

[MOj]

Toiminnot Liettuassa ja USA: ssa. Mielestäni lämpötähtäin laitteiden edelläkävijä siviilimarkkinoilla.

Pulsarin tuotteen ajattelin ensin ostaa, mutta huomasinkin, etteivät tue yleisiä paristoja eikä akkuja.
En rehellisesti keksi, miksi eivät voi standardoida suoraan 18650 -kokoon akkujaan. Niitä käyttäjä voisi ostaa niin paljon kuin sielu sietää, eikä tarvitse huolehtia, milloin valmistaja lopettaa vanhan mallin tukemisen. Sama akku menee lisäksi myös taskulamppuun.

Varsinkin, kun 2x cr123 menee ihan mukavasti ainakin taskulampuissa siihen 18650 tilalle, jos haluaa pakkaskestävämmän tai muuten vain vaihtoehdon. CR123 on myös todella kevyt suhteessa sen sisältämään energiaan.

Siis monikäyttöinen akkuteknologia (18650, 21700 + muut) on jo valmis käytettäväksi. Voi retorisesti kysyä, miksei sitä käytetä? Noi laitteet nimittäin kestää jopa noin 10v - 10t tuntia ja vaikka kuinka tulisi uudempaa ja hienompaa, niin tähtäimellä, millä näkee ampua 400m jotakin boksiin, pärjää tästä ikuisuuteen. Litiumakut taasen ovat taattuja pilaantumaan itsekseen.

Pimeänäkö/thermal laitteissa kehitys menee niin hurjaa vauhtia eteenpäin, että akkujen vanheneminen on se pienin ongelma. Ostat tänä päivänä hikmikron, niin kahden vuoden päästä et saa siihen varaosia.

Viimeiset kolme vuotta ollut Pulsarin Accolade lrf ja Thermion laitteet. Alkuperäiset akut. No problem. Ladattu todella monta kertaa.

[HJu]

Itse olisi kallistumassa CR123 -patterien ja 18650 akkujen suuntaan. Samoja voi käyttää muuhunkin hommaan.

Veikkaan että omat ostokset vielä jäävät tekemättä kunnes tonnilla saa "riittävän hyvän" mitä se lopulta sitten onkaan.

Seuraavaksi (tai siis saa niitä nyt jo mutta isoon hintaan) saamme fuusiolaitteita joissa yhdistellään lämpökameran ja nv:n kuvaa ja vielä jotain hahmontunnistusta siihen päälle. Eihän noi koskaan täysin valmiiksi tule.

[jthyttin]

Muutamia asioita jotka osalla kirjoittajista on jääneet mainitsematta:

- kameraan perustuvan järjestelmän teoreettinen erottelutarkkuus määräytyy linssin polttovälin ja kennon yksittäisen pikselin koon perusteella, eli laitteita vertaillessa on hyvä muistaa onko 12um kuten vaikka tämä HIK tai 17um kuten edelleen moni Pulsarin tuote (12um antaa samalla linssillä teoriassa 40% lisää erottelutarkkuutta, havainnointimatkaa tai miten sen haluaakaan ilmaista)

- en missään nimessä suosittelisi tähtäimen käyttämistä irtonaisena tähystimenä kuin kokeilutarkoituksessa, ennemmin ostaa "tonnin spotterin" joka tekee elämän kaikinpuolin miellyttävämmäksi; jos sitä tähtäintä haluaa välttämättä tähystimenä käyttää niin silmänetäisyys ja silmää varten oleva kumiluttero merkkaa enemmän kuin tähtäimen mitat

- perinteistä tähtäinkiikaria muistuttava lämpötähtäin on yleensä huomattavasti helpompi asentaa järkevään koroon, ja niissä on tyypillisesti pidempi silmänetäisyys (vaikuttaa sekä asennuskohtaan että siihen millaisella aseella tähtäintä uskaltaa käyttää), toki jossain pikkuarskassa pieni "boximalli" puoltaa paikkaansa ja pitää kokonaisuuden sirona

- akkukitinä on aivan turhaa, esim. Pulsarin akun vaihto on suht uusissa laitteissa todella ergonomista moneen muuhun verrattuna ja akkujen (lisä)kustannus hukkuu kohinaan; ei niihin kinukkeihin tyypillisesti edes mene sellaiset akut joita järkevä ihminen käyttäisi esim. taskulampussa, ja jos elinkaari huolettaa niin ostaa vaan Pulsariin uudet akut 3v päästä kun takuu loppuu, näillä porskuttaa ainakin sinne 5-6v päähän alkuperäisestä ostopäivästä jolloin laite on niin vanhentunut että riittää kun siihen saa sähköä USB-piuhalla

- kaikkein rennoin tapa tähystää lämpökameralla on erillinen jalka ja ulkoinen näyttö, jos tilanne tämän mahdollistaa; kiinteä piuha toimii aina jos sen saa kiinni, wifi-toteutukset ml. yhteyden pysyvyys, kuvan viive jne. vaihtelee valmistajasta riippuen (Pulsar ei ole perinteisesti loistanut tällä saralla, tosin kuulemma petrannut lähimenneisyydessä)

- kun miettii tähystimen ja tähtäimen suhdetta, Suomen lainsäädännön näkökulmasta kannattaa ehkä panostaa tähystimeen koska tähtäimellä pitää "vain ampua" ja tähystimen käyttö on rajoittamatonta (ajoneuvot jne.)

- clip-onin kohdalla kannattaa huomioida että jos päivätähtäimen pienin suurennos ylittää (oikeastaan näkökenttä alittaa) jonkun tietyn mallikohtaisen lukeman, et näe clip-onin reunoilla olevia ikoneita yms. hyödyllistä tietoa -> laitteen käyttö on entistä hankalampaa

Nuo kohdistusprofiilit jne. on vähän valmistajakohtaisia, jos profiileita on vaikka 5kpl A-E ja jokaiseen voi laittaa "kohdistusetäisyyden", siis oikeastaan "alaprofiilin" mielivaltaisella metrimäärällä, voit halutessasi tehdä vaikka A93 (9.3x62), A223 ja A308. Tai sitten voit päättää että A kertoo kyseessä olevan ase X, ja A50 on subsonicin, A100 kytispaukun ja A150 yleispaukun kohdistus. Tai mitä nyt kukin haluaakaan, aiemmin jo mainittujen tapojen lisäksi. Omaan rutiiniin kannattaa juurruttaa että tarkastaa käytössä olevan profiilin vielä ennen laukausta, samoin kuin sormitorneilla tsekkaa niiden olevan nollassa ennenkuin alkaa käsikopelolta ruuvata.

Valonvahvistimen kanssa on mahdollista rakentaa clip-on jossa osumapistevirhe on minimoitu, oli laite miten killissä tahansa (ns. indexed optics). Käsittääkseni tämä on mahdollista myös kameraan perustuvissa järjestelmissä, ainakin yksi valmistaja on sitä mainostanut ja esim. testaamani alkuperäinen Pulsarin digi-NV clip-on oli tämmöinen (kunhan alkuperäinen kameran ja näytön epäaksiaalisuudesta johtuva virhe oli oikein poistettu).

Jos järjestelmä ei ole edellämainitun kaltainen, ongelmaksi muodostuu se että clip-on osoittaa jonnekin, ts. näyttää kuvaa sieltä, kun päiväoptiikan kohdistus perustui siihen että kuva tulee sieltä mihin sen optiikka osoittaa. Tähän voi sitten olla erilaisia korjauksia, en ole jaksanut asialla päätäni vaivata koska a) se on vaikeaa ja tulee pää kipeäksi, ja b) clip-onin ergonomia on aivan paska kuten aiemmin mainittiin. Clip-oneja pitää siviilipuolella hengissä lähinnä joidenkin maiden esim. Saksan lainsäädäntö, jossa tähtäimet on kielletty mutta hupsista vaan jos laitteessa ei ole ristikkoa niin se on sallittu vaikka sitä käytetään tähtäämiseen. Ja "kolmen tonnin zeissit" joiden omistaja ei voi uskoa etteikö maailmasta löytyisi laitetta jolla capability tuodaan olemassaolevaan tähtäimeen, sen sijaan että vaihdettaisiin tilalle toinen.

Nimim. thermalit käytössä 10+ vuotta (tosin kateellinen MOj antaumuksesta ja paikoista supien suhteen, luvut on aika kunnioitettavia)

[MOj]

Kyllähän tässä oma osuus haittaeläinten harvennuksessa on yritetty hoitaa. Ja alkaahan tuo vähän paikallisesti näkymäänkin.

Ylläolevassa tekstissä on hyviä ja huomioon otettavia pointteja paljon, joten kannattaa lukea ajatuksella. Asiantuntemusta nimittäin löytyy näihin sivustoihin liittyen kunnioitettava määrä.

[Ohiampuja]

Muutamia asioita jotka osalla kirjoittajista on jääneet mainitsematta:

Kiitos pointeista, tosi hyvää settiä.

Sensorikoon puolelta asia ei taida olla niin mustavalkoinen.

Olen itse käsittänyt, että 17um on teknisesti parempi, jos verrataan samaa resoluutiota. 17um = suurempi pinta-ala kykenee vastaanottamaan enemmän säteilyä. Tämä suuri pinta-ala myös vaatii pidemmän polttovälin, joten laitteesta tulee isompi. Jostain luin, että vaikuttaisi linssin kokoon, mutta en ymmärrä miten se  vaikuttaisi. Edessä oleva linssi taitaa määrittää sen tulevan valon määrän, joten onkohan niin, että 17um voittaisi, jos koko ei ole laisinkaan ongelma? Siis fysiikassa aina vastaanottimen fyysinen koko lisää vastaanottokykyä, kunhan se osataan vain valjastaa.

Tietenkin, käytännössä 12um pärjää ihan hyvin ja loppujen lopuksi ne temput tehdään softan puolella.

Esim. Tämä laite, suht uusi ja käyttää 17um.
https://www.krale.shop/eu/thermal-imaging-binocular-pulsar-merger-lrf-xp50/

Akkukitinästä se, että varaan itselleni oikeuden kritisoida valmistajaa, koska miksi maksaa 4x hinta akusta?
Ja ehkä kiusallani voin kysyä, että haittaako sinua ostaa 25e 18650 akku, joka on kääritty muoviin ja lisätty liitin, satasella? 
Thermionin akku:
https://www.midwayusa.com/product/1023268690/?pid=785963
Miten kehtaavat! Varsinkin, kun vaikka muovikuoret TUPLAAVAT akun viemän tilavuuden, siinä ei ole edes suoralatausmekanismia, esim. Fenixin akkuja voi ladata suoraan usb C:llä tai microlla. Ja yksi ongelma lienee se, että vaikka ostat sitten 3v päästä uudet akut, hyvin mahdollisesti ne ovat jo aika vanhoja.

Sanoisin, että 6v päästä nykyiset 640px lämppikset tulevat olemaan ihan ok. Nyt kaikkein uusin kallein 1280p 17k maksava lämppis tulee olemaan vielä 3v päästä ~10k tällä menolla, lämpöoptiikan huippu on kaukana, mutta homma vaikenee, mitä lähemmäksi päästään. Hybridilaite lienee lähimpänä, koska se ei vaadi kuin softaa yhdistämään kaksi kuvaa (paljon softaa) ja NV vie vain vähän virtaakin.

Vähän kuten kännyköiden kanssa, alkuun 1v mallien välissä tuskin tunnisti uutta laitetta puhelimeksi, niin nykyään käytännön ero 5v vanhassa lippulaivamallissa ja uusimmassa ei ole todellakaan mikään iso.

:::Edittiä:::
Menee vähän offtopic mutta tässä on se 1280p
https://irayusa.com/rs75

Ja siinä on resoluution tukemiseksi pitänyt korottaa linssikokoa aika huimasti. Paino lisääntyy väistämättä.
Yhdellä forumilla lueskelin, että lämpösäteilyn taajuuden takia emme fyysisesti voi saada samassa koossa samaa erottelukykyä lämpökameroilla, kuin näkyvään valoon perustuvilla kameroilla.
Tässä ote wikipediasta:
Thermographic cameras detect radiation in the infrared range of the electromagnetic spectrum (roughly 9,000–14,000 nm or 9–14 μm)
Ei mitään tietoa, mitä toi tarkoittaa käytännössä meidän tuleville ostoksille, mutta mitä hyötyä on siepata lohkareita hiekkasiivilällä? Enpä usko, että tuosta 12um alemmas voi paljoa mennä, joka johtaa kehityksen menevän sensorien muihin ominaisuuksiin
->sensorien määrä lisääntyy (resoluutio)
  ->fyysinen koko kasvaa
    ->vaadittu "valon" määrä kasvaa
      ->linssin koko kasvaa
        ->mahdollisuus siihen, että lisäominaisuutena tulee kahvinkeitin, kasvaa

[Ohiampuja]

- perinteistä tähtäinkiikaria muistuttava lämpötähtäin on yleensä huomattavasti helpompi asentaa järkevään koroon, ja niissä on tyypillisesti pidempi silmänetäisyys (vaikuttaa sekä asennuskohtaan että siihen millaisella aseella tähtäintä uskaltaa käyttää), toki jossain pikkuarskassa pieni "boximalli" puoltaa paikkaansa ja pitää kokonaisuuden sirona

Mitä jalkoja käytät ja paljonko suosittelet koroksi?
Tai jos kysyy toisinpäin, paljonko voi laittaa lämppärille koroa ja silti saada se kohdistamaan 100m? Tästähän oli lyhyt kysymys aiemmin clip-onien suhteen, että onnistuuko 6mrad säätö siihen, kun takana oleva kiikari on jo korotettu 6mrad omalla jalallaan? Koitin nopsaan googlettaa, mutta en löytänyt suoraan spekseistä eikä hikmicronkaan manuaalissa ollut siitä mitään, joka ei ollut yllättävää.

Mähän pääsen halvalla kun voin vaan ruuvipenkissä vääntää mun hikmicron jalkaa ylemmäs

[MOj]

Thermionin akku maksaa Suomessa 41-45€.

[Ohiampuja]

Thermionin akku maksaa Suomessa 41-45€.

Oho, no ei se kovin paha ole, semmoinen terve kate. Ruodon sivuilla mainitaan että sais suoraan usb-liitännällä ladattuakin? Se olis ainakin ihan nykypäivää jo ja todella kätevä ominaisuus.
Mutta ilman muoviräynää pulsariin mahtuis heittämällä 21700 akku, joissa on 5000mah.. Kitinää, tiedän.

[MOj]

Sanoisin, että 6v päästä nykyiset 640px lämppikset tulevat olemaan ihan ok. Nyt kaikkein uusin kallein 1280p 17k maksava lämppis tulee olemaan vielä 3v päästä ~10k tällä menolla,

6 vuoden päästä kukaan ei enää kaupittele 640x480 laitteita. Nyt jo saa Pulsarilta ostaa 1024x768 kokoisella sensorilla Thermion Xl 50 6900€ hintaan.

[MOj]

Yksinkertaistettuna. Lämpötähtäimissä asiat siis koostuu monista eri tekijöistä. Keskeisimpinä linssien laatu, sensori, pikseliväli, polttoväli, linssien koko, näytön koko ja resoluutio sekä objektiivin ja okulaarin suhde.

Käyttötarkoitus ratkaisee sitten, minkälaisilla yhdistelmillä tuote kannattaa valita mihinkäkin käyttöön.

[Ohiampuja]

 

Sanoisin, että 6v päästä nykyiset 640px lämppikset tulevat olemaan ihan ok. Nyt kaikkein uusin kallein 1280p 17k maksava lämppis tulee olemaan vielä 3v päästä ~10k tällä menolla,

6 vuoden päästä kukaan ei enää kaupittele 640x480 laitteita. Nyt jo saa Pulsarilta ostaa 1024x768 kokoisella sensorilla Thermion Xl 50 6900€ hintaan.

En menisi vannomaan, ettei kaupittelisi.

Huomaa kuitenkin XL:n 40mk NETD. Ricossa taas 30hz, joten oikoreittejä otetaan, että saadaan halutut speksit tiettyyn hintaluokkaan.

Tässäpä 6v takaa tuotejulkistus, Pulsar Trail.
https://m.youtube.com/watch?v=4zX2uONoU_8&pp=ygUMUHVsc2FyIHRyYWls

640px, 40mk, 50hz. Ja kokokin oli silloin sirompi.. Mitä nyt natiivi suurennus jätetty pienemmäksi suuremman fovin perässä.

Hyvällä tuurilla 6v päästä forumeilla haaveillaan hd tason 25mk lämppäreistä. Osuuhan niillä varmasti kauas ja zoomilla pystyy erottelemaan varmasti lajikohtaisemmin kauempaakin, mutta mikä varsinaisesti muuttuu useimpien kohdalla ammuttavalta ~300-400m etäisyydeltä? Sitä meinasin sillä, että kyllä nää 640p käy vielä silloinkin, yhtä hyvin kuin nytkin. Varmasti niitä saa halvemmalla ja 18mk tarkkuudella, joten suht pienetkin lämpöpisteet ja erotukset näkyvät.

384p sensori on ainakin 10v vanha, en edes tiedä miten vanha, ja niitä ei vaan myydä, vaan jopa valmistetaan vieläkin.

Vähän kuten Marchin High master lasitekniikka, 20% suurempi kuvakulma, mutta ei se mun nykyistä kiikaria muuta miksikään, vaikka asiat kehittyy