masi vaimennin

[helike]

onko kokemuksia masina tuoteen vaimentimesta ja hinnasta

[kampsa]

en ole muita vaimentimia edes käyttänyt,,

mutta masiin olen ollut tyytyväinen eikä ole ollut tarvetta muita alkaa kokeileenkaan,,



on hiljainen, vie rekyyliä pois tehokkaasti.

ehkä jonkin verran joutuu panostaa enemmän hoitoon kuin vaikkapa br änkkärissä?

käyttökokemusta on reilun 4 vuoden ajalta ja on käytössä kestäväksi havaittu.



kaverin kans jolla on samanlainen masi, mittailtiin meluja radalla.

db mittari oli 1m päässä 45 astetta sivussa piipunsuusta.

molempien aseilla lukemat oli samat eli 96db.

aseina 7wsm ja 6.5x284.

[HJu]

Haluamatta olla ilonpilaaja niin alle 100 db:n melutasot vaimennetuillakin ruutiaseilla viittaa siihen että tulokset eivät ole vertailukelpoisia yleisesti käytettyjen vaimenninmittaustapojen kanssa. Vertailun vuoksi Milstandardin mukaisilla mittauksilla pulttilukkoisen pienoiskiväärin tyhjälakaus on luokkaa 105 db 1m päästä mitattuna.



Ongelma impulssimelun mittaamisessa on riittävän nopeaan mittaamiseen kykenevien mikrofonien harvinaisuus ja kalleus. 96db viittaa siihen että mittari on mitannut lähinnä laukauksen kaikuja. Ns. nousunopeus mikrofonilla pitäisi olla alle 20ms jotta ampuma-aseen nopeita pamahduksia voidaan mitata.



Mittaustapa yleensä on 1m päässä 90 astetta piipun suusta eli piipun tasalla.



Ylläoleva jorina ei tarkoita etteikö Masi-vaimennin olisi hyvä vaan sitä että tuota 96 db:n lukua ei kannata suoraan ottaa totuutena. Kyseessä kun olisi todennäköisesti maailman tehokkain kiväärivaimennin.

[Tuukka]

Valmistamamme Compact vaimentimen nettovaimennus 1 m piipun suusta sivulle on n. 30 dB, asianmukaisilla laitteilla mitattuna. Dual malli on vielä hieman tehokkaampi.



MaSina-tuotteen ilmoittamien tulosten mukaan vaimentimen nettovaimennus on 22 dB, ampujan korvasta mitattuna.



Joten piipun suullakin puhutaan arvoista 130+ dB.

[kampsa]

no, joo,,

mittari ei ollut mikään hyperi, mutta kunhan nyt mielenkiinnosta mittailtiin,,

eipä kyllä ole toisaalta kukaan kova ääniseksikään moittinut?

päin vastoin hiljaiseksi kehuneet,,

molempien aseissa on 338lm:ään alunperin tarkoitetut versiot, jotka sitten räätälöity 7 ja 6.5 kaliberiin sopiviksi luodin uloslento aukoiltaan.

 

maseja en ole kuulut yhtään hajonneen, mutta br:än hajoamisia olen itsekin ollut todistamassa.

haittalevyt sisältä irtoilevat ja sen jälkeen luodit lentelee mihin sattuu?

en itse ainakaan ostaisi änkkäriä aseeseeni josta ei ole varmuutta kestävyydestä.



toinen ongelma noissa lyhyissä vaimentimissa on niiden kiinnitys.

lyhyt väli kierteen ja vaimentimen perän välillä jolloin tulee ongelmia, ettei välttämättä pysy suorassa piipussa ja kun iroitetaan ja asennetaan takaisin niin osumapisteet vaeltelee herkästi sitten.

kavereita joilla on br ym muita lyhyitä, niin ollut ongelmia tuossa kohden.



kokonaisuutena nykyiset lyhyet änkkärit ei oikein vakuuta itseä ainakaan.

kiinnitykset pitäisi toteuttaa jotenkin fiksummin että ongelmia osumapisteistä ei olisi. ja että sellaisen ostaja voisi olla varma että toimii varmasti tarkoitetulla tavalla.



mutta kukin tekee kuten parhaaksi näkee?

nämä edustavat vain omaa näkemystä asioista, ja muut tekevät sitten omat johtopäätökset asiassa itse.

tämä ihan siksi ettei lyhyiden änkkärien käyttäjät ottaisi poroja nenään,,

lyhyet änkkärit ovat ok, ja toimivat jos sovitteet ovat onnistuneet hyvin ym,,



masin vakio malleissa on etuna myös että vaimennin on huoltopurettavissa osiksi ilman työkaluja aika pitkälti, ja sisukalut voi putsata itse puhtaaksi ruutikarstasta, jota sisuksiin kertyy ammuttaessa.

338lm vaimennin on purettavissa myös, mutta vaatii jo työvehkeitä sitten,,

[Tuukka]

BR Tuotteen vaimentimiin sen kummemmin puuttumatta, on totta että kyseisen tyyppinen kaksipiste kiinnitys vaatii ammattitaitoisen asennuksen.



Yrityksemme valmistamat AU vaimentimet kiinnittyvät piipunsuun kierteeseen. Olemme valmistameet tuotteitamme jo useamman tuhannen, eikä kokemuksiemme mukaan kiinnitystavassa ole juurikaan ongelmia. Itse asiassa osumapisteen muutos kyseisellä vaimenninrakenteella on keskimäärin erittäin pieni.



Huoltopurkamisesta, vaimentimen purkamiselle ei ole välttämättä tarvetta. Vaimentimiimme ei yksikertaisesti pääse kertymään samanlaista karstamäärää kuin muun tyyppisissä vaimentimissa.



Vaimentimien rikkoutumisesta, BR:n Reflex vaimentimia valmistetaan useita tuhansia, joka vuosi. Montako MaSi vaimenninta valmistuu vuosittain ja montako mahdollisesti tulee takuupalautuksena takaisin.



Meidän omia AU tuotteita tulee takuupalautukseen n. 1-2 per vuosi.

[Sämpy]

http://www.eralle.net/forum/viewtopic.php?t=15250">http://www.eralle.net/forum/viewtopic.php?t=15250



Lueppa Kampsa täältä ohjeet BR-vaimentimen osumapisteongelmaan, toimii tuunauksen jälkeen kuin junan vessa.



Mulla on 308:iin nyt asennutettava BR:n uusi lyhyempi vaimenninmalli. Mielenkiinnolla odottelen, että pääsen testaamaan.

[Koheltaja]

Huoltopurkamisesta, vaimentimen purkamiselle ei ole välttämättä tarvetta. Vaimentimiimme ei yksikertaisesti pääse kertymään samanlaista karstamäärää kuin muun tyyppisissä vaimentimissa.

Täysin samaa mieltä, Compact Magnumin läpi paahdettiin n. 6000 laukausta läpi 6mmPPC-338LM kaliibereilla joista suurin osa ammuttiin 300LM ja 338LM:llä. Minkäänlaisia ongelmia ei koko aikana esiintynyt vaimentimen toiminnassa. Vaimenninta ei huollettu kertaakaan ja 6000 laukauksen aikana ruutikarstaa kertyi vaimentimen sisään 63 grammaa, karstan kerääntyminen rauhoittui 4000 laukauksen paikkeilla ja karstan kerääntyminen väheni.

[helike]

masi-vaimennin mainostaa vaimennustehoa aseen etusektorilla miten lie muiden tuotteissa?

[Tuukka]

masi-vaimennin mainostaa vaimennustehoa aseen etusektorilla miten lie muiden tuotteissa?

Arvot suoraan etusektorissa eivät heitä kovinkaan paljoa, mentäessä vaimentimesta toiseen (luodin lentomelu). Sen sijaan eroja alkaa olla mitattaessa;



- 1 m piipun suusta sivulle



- ampujan korvan kohdalta



- suoraan ampujan sivuille

[Sämpy]

Kun en ketään tunne jolla Masi-vaimennin olisi, niin kertokaapa, että miten siinä tuo piippu kärsii siitä, että koko piipun matkalla on vaimennin eikä piippu pääse jäähtymään kunnolla.



(Tuukka: isä meinasi, että teillä pitäis tehä yks muutos siihen BR-vaimentimeen. Elikkä kun tuo ylempänä kuvattu osumapisteen muutos tuntuu olevan aika yleinen ongelma niissä vaimentimissa, niin isä meinas että siinä vaimentimen perässä pitäisi olla kolmella ruuvilla kiinni säädettävä laippa, johon peräholkki kierretään kiinni. Seppä tekee kierteet piippureiän mukaan, mittaa peräholkin paikalta piipun halkaisijan ja sorvaa peräholkin aavistuksen väljäksi. Vaimennin kierretään paikalleen säätölaipan ruuvit irrallaan ja lopuksi kiristetään ruuvit. Tällöin vaimennin voi olla hieman vinossa piipun ulkopintaan nähden, jos piippureikä ei ole aivan piipun keskellä eikä asia aiheuta mitään ongelmia eikä vaimennin väännä piippua mutkalle.)

[PL]

Kaksi esimerkkiä mitä tapahtuu kun piippu ei jäähdy:

1.Olutmalja 2004:

Espolla oli kiväärissään vaimennin (BR?) kiinni kun hän ampui kilpailun vaatiman 30 kuulaa taululle. Syntynyt kasa oli pitkä nauha taulun keskipisteestä klo 11:00 suuntaa. Muistaakseni halk.5cm ja pituus 25 cm.

Muuta syytä ei löytynyt kuin tiukka sovite piippuun vaimentimen etupäästä (kierre) ja vaimentimen takaa (holkki). Ilmeisesti piippu kuumetessaan taipui vaimentimen matkalla.



2. RK92S ja BR-vaimennin:

Vaimennin suulla ja 20 kuulaa taululle pikatulena. Välittömästi lippaan tyhjettyä päätin jatkaa ammuntaa ilman vaimenninta ja aloin kiertää (hansikoidulla kädellä :wink: ) purkkia irti aseesta. Ihmettelin että kylläpäs tämä kiertäminen kestää kauan... no vaimennin irtosi lopulta aseesta ja niin myöskin kranaatti-istukka joka oli jäänyt vaimentimen sisälle !



Tällaisiakin juttuja ne sordiinot tekevät mikäli lämpötila nousee tarpeeksi.

Eli kuumennut pönttö sulatti ruuvilukitteen jolla istukka on piipussa kiinni.

[kampsa]

hm,,

(tuukka)

en osaa sanoa paljonko maseja tehdään vuosittain?

toisaalta sillä tiedolla ei ole väliäkään itselleni,, silvennoinen varmaan kertoo kun soittaa ja kysyy?,,



omassa aseessani en ainakaan ole huomannut mitään siirtymiä osumapisteessä kun aletaan ampumaan piippua kuumaksi.

tosin koetan välttää tietoisesti olla ampumatta piippua kovin kuumaksi, kun en usko että se tekee millekään piipulle hyvää oli siinä sitten vaimenninta tai ei,,

vaimentimen kanssa piippu lämpiää herkemmin kun vaimennin aiheuttaa sen ettei lämpö pääse pois kovinkaan nopeasti.

[Tuukka]

kampsa,



Hyvä että tuote toimii, vaikkakin tietysti olen ymmärrettävästi toisen yrityksen kannalla  :wink:



Valmistusmäärillä lähinnä tarkoitin sitä että kun tuotteita tehdään tuhansia niin mahdollisuus virheisiin prosessissa voi kasvaa. Myöskin usein rikkoutumistapauksissa asennuksessa on ollut vikaa.



Lämpenemisestä, käytettäessä ns. etuvaimentimia, piippu pääsee jäähtymään selvästi paremmin.

[Koheltaja]

En ole Masiin sen kummemmin perehtynyt mutta eikös Masin rakenne ole sellainen että kuin vaimennin kierretään kiinni niin piippu jää koko matkaltaan "vetoon"? Jos näin on niin silloin osumapiste ei muutu piipun/vaimentimen lämmetessä.