Aliäänisreseptiä 7,62x53ärrään

Lalli Kirvesniemi · heinäkuu 16, 2012, 14:38

Tervehdys kaikille!

Käyttössä olisi N135 ruutia ja eri painoisia luoteja vaikka kuinka paljon.

Olisiko teillä heittää optimaalista ja turvallista perusdataa aliäänisten leipomiseen?

Täytyy käydä tässä ruutiostoksilla taas kun kerkiää.

HJu · heinäkuu 16, 2012, 15:18

N310 pidetään hyvänä supuruutina. Lataustaulukkodataa ei juuri löydy. Kivääriruudeilla supulatingit eivät turvallisesti onnistu.

d-light · heinäkuu 16, 2012, 19:25

Itse aloitin suoraan Tinstar:lla, kun se täytää hylsyä kivemmin = turvallisempi. (vajaa puoli hylsyä) Samoin tein Boxer hylsyihin 3,2mm liekkireiän.

Käsittääkseno Sako on tehnyt N310 ruudilla Supuja.

Testit on hieman kesken, mutta jatkuu, kun o aikaa. Tarkoitus ois jatkaa tuolla 9,7g LB:llä. Kesänopeus 330m/s paikkeille.

Alla oman testin satoa. Piippuna L-S

Luoti Ruuti lat.pit ruudin määrä Nopeus

12g lock base   N32C      74,3    12gr         Pamahtaa

12g lock base   N32C      74,3    9gr         261m/s

12g lock base   N32C      74,3     8gr         243m/s

9,7g Lock Base   N32C      73,4    10gr       336m/s (n. 50mm/100m käynti)

Ja yllättäen nolla latausarvojen käyttö ihan omalla vastuulla.

torrehaa · heinäkuu 16, 2012, 20:29

Olen tehnyt melkoisesti kokeita mainitun asian tiimoilta ja kokeitten tuloksia on luettavissä näillä sivuilla muistaaksen nimella 338 LM aliäänilataukset..samassa osiossa tais olla myöskin 50 BMG n aliäänikokeitten tuloksia..

Hengellään leikki jokainen joka yrittää tehdä 120 130 135 140 ja vastaavilla ruudeilla AÄ paukkuja.

Ainoat sopivat ovat keveille luodeille VV N 310 ja painavammille 320 ja varauksin 330..

Itse valmistan kaikki lataukset kaikkiin kalibereihin vain ja ainoastaa 310 ruutia käyttämällä.

Annostus menee sillai et piipun pituudesta riippuen aloitusannos n.0.5g eli 7.5gr ja siitä sitten vähennetään tai lisätään..suht hyvä tarkkuudeltaa on esim 9gr N 310 ajoainetta ja 8g painoinen vaikka RKn luoti..annostukset liikkuvat yleensä haarukassa 6.5-10-11-12gr ruutia luodinpainosta riippuen ja tietenkin ametista ja tarkkuusvaatimuksesta..

Ametin ollessa 70-100m on oikea annostus 8-10g luodeille 7-9gr VV N310..pienemmällä annostuksella voi pitkäpiippuisesta ammuskella hiljaisia paukkuja ilman vaimennintakin mutta vaimentimen käyttö tekee aseesta toooosi hiljaisen

BT 1

polarlander · heinäkuu 17, 2012, 01:18

Pistooliruuti on järkivalinta jos haluaa tarkkoja latauksia, kivääriruudeilla ei saa paineita ja lähtönopeudet voivat heitellä yllättävän paljon. QL:llä olen jonkin verran 308 win puolella leikkinyt, ja jotakuinkin pitänyt paikkansa mutta yhtä kokeilua lukuunottamatta pistooliruudilla (ei draamaa, ainoastaan häiritsevästi ampujaa huonompaa tarkkuutta). Ja se vaimennin kannu sinne piipun päähän jos haluaa hiljaista, subussa on jäljellä merkittävä suupamaus

torrehaa · heinäkuu 17, 2012, 02:43

Jos haluaa leikkiä hengellään niin kannattaa jatkaa kokeiluita kivääriruudeilla..ja odotella tuonelan siipien havinaa pahimmassa mahdollisessa tapauksessa..tai ainakin aserikkoa.....eritoten talvella kannattaa kokeilla terveytensä uhalla 120 130 ja 135 ja 140 ruudeilla.Toimivat LATAUKSET ovat pelittäneet niin talvella kuin kesälläkin ruudilla tai ruudeilla N310 ja 320 olkoon luodinpaino mikä hyvänsä kaliberissa 53R ..TOIMIVAN aä LATAUKSEN KEHITTTÄminen vaan vaatii tietynlaisen rihlannousun,jopa 8" tai 10" mutta perusMossen nousuiseen aseeseen sopii 8-10g luoti ja lataustiheys välillä 6-10gr VV N 310 ajoainetta

BT1

Lalli Kirvesniemi · heinäkuu 17, 2012, 08:08

Siksipä kysyin, ettei tarvitse leikkiä hengellään. Joitakin PT Kekkosen juttuja olen aiheesta ammoin lukenut. Muistaakseni hän painotti liekkireijän/reikien suurentamista.

Ns salonkilatinkeja olen 30 cal hauleilla menestyksellä tehnyt jo pidempään tähän kaliperiin. Näissä siis ajoaineena nalli ja muutama murunen piekkarin ruutia.

torrehaa · heinäkuu 17, 2012, 08:22

tietoa 53R aliäänisisitä löytyy ballistiikkaosastolta nimikeellä..50 BMG aliäänilatauksia..kirjoittajana Torrehaa :shock:

saa soittaakin 0500 791386

polarlander · heinäkuu 17, 2012, 09:48

No kivääriruudilla alkoi tulla todella epätasaista lähtönopeutta joka viittasi ei niin stabiiliin paloprosessiin ja tarkkuus kärsi. En itse pitäisi alilatausdetonaatiota "kovin korkeana riskinä" latauspuuhastelussa, ilmiötähän ei kai pystytä toistamaan kuin tykkiluokan ruutimäärissä ja kotipolttoisten tekijöille yleisiä mokia ovat ruudittomat (luoti piippuun ja toinen perään), tupla-annokset ja vaikkapa nallien käsittelyyn liittyvät räjähdykset (joko ykköskappaleina tai useampi). Tällähetkellä N320 käytössä, koskapa samaa menoainetta käytän pienissä pistoolikaliibereissa ja subuttelu on aika marginaalinen osa ammuntaani keskisytytteisillä, piekkarissa kiväärillä nykyään lähes kaikki on sitten aliäänisiä vaimentimen.

Tällä hetkellä ei ole ylimääräisiä lukkorunkoja hiluineen, mutta tästä olisi varmaan hyvä järkätä jonkin sortin empiirinen koe että saadaanko alilatausdetonaatio aikaiseksi kenttäoloissa. Kamat kiinni penkkiin ja etälaukaisu suojasta, mosin nagantin lukkolaitteet ei ole edelleenkään hinnan kiroissa varmaan tuolla saataisiin selkeä kuva ko. kaliiberin käyttäytymisestä ? Vai löytyykö jostain julkista tutkimustietoa että missä olosuhteissa detonaatio saadaan todennäköisesti aikaiseksi ?

torrehaa · heinäkuu 17, 2012, 10:56

Onnea vaan sitten :lol:

polarlander · heinäkuu 17, 2012, 11:15

Sitä tarvitaan, mieluummin "mitattuja" empiirisiätuloksia ja toistettuja detonaatioita joita saa toistettua että porukka tietää varoa eikä perimätietoa hengellä leikkimisestä ...

Sinänsä harmittavaa että subuttelua ympäröi mystinen aura vaikka kotimaassakin on tehdaspatruunaa valmistettu. Hienoa että killan sivuilla tietoa kuitenkin jaetaan eikä pantata, latausturvallisuus ei parane muulla kuin että kokemuksia jaetaan.

Nykypäivänä onneksi löytyy onneksi kaliibereita jotka on nimenomaan tarkoitettu subu-käyttöön korkean BC:n luodeilla ja saa tuosta 7.62x53R tehtyä sellaisen pienellä tuunauksella. Lapua valmisti .311 reiän halkaisijalla subu-luotia (tehneekö enää tuotanto-ajoja) ylimääräisillä ohjausrenkailla, tosin varmaan 7.62x39 enempi tarkoitettu. Over and out, keskitytään nyt tähän kyseiseen kaliiberiin eikä kaapata threadia.

HJu · heinäkuu 17, 2012, 12:44

Aliääniset isotilavuuksiset (hylsy) kiväärinpatruunat ovat vähän hankalia myytäviä koska piipun pituus ja likaisuus tuovat lisämuuttujia joista ei täysteholatingeilla juuri tarvitse välittää. Luotien rasvauskin monella unohtuu.

Joku Erä -lehden kirjoittaja joskus 1980-luvulla melkein tappoi itsensä jollain 308 winin supulatauksella jonka latasi N120:llä. Ase (Sako 579 muistaalseni) meni hienosti paloiksi mutta sulku onneksi kesti.

Muun riesan lisäksi luotien jääminen piippuun on riski josta ei voi varoittaa liikaa. Perään kun täräyttää toisen patruunan niin alkaa taas pesäpaineet olemaan aika miehekkäitä.

mysteryman · heinäkuu 17, 2012, 14:16

Olen itsekin hiukan epäileväinen että saisiko detonaatiota välttämättä helposti aikaan vaikka yrittäisi. Ei sillä etteikö riski ole olemassa ja tunnettuja vaarallisia yhdistelmiä kannattaa aina välttää. Lähinnä se että hitailla ruudeilla ei ole odotettavissa aliääniskäytössä hyvää tarkkuutta, joten niihin ei ole mitään järkeä edes mennä ellei ole nimenomaan kiinnostunut aseen rikkomisesta.

308 win kaliiperissa (444 mm LW piippu 8" nousulla) testasin subulatauksia laajasti usealla eri latauspituudella ja ruutiannoksella sekä neljällä eri luodilla käyttäen N310 ja N32C ruuteja. Lisäksi kokeilin Palma hylsyä ja tavallista sekä magnum nalleja että tavallisia. Liekkireikiä en avartanut missään vaiheessa mutta tulen sitäkin vielä jatkossa kokeilemaan. Kautta linjan N32C antoi noin 20 - 50 % pienempää lähtönopeusvaihtelua ja lähes kaksinkertaisen hylsyn täyttöasteen samalla lähtönopeudella. Tavallinen 308 win lapualainen hylsy antoi keskimäärin hiukan pienempää lähtönopeusvaihtelua kuin palma hylsy. Magnum nallin ja tavallisen nallin välille ei löytynyt lähtönopeusvaihtelun suhteen huomattavissa olevaa eroa. Erottelin myös patruunoita joissa latauspenkissä luoditusvoima oli keskiarvoa suurempi tai pienempi. Osoittautui että luoditusvoimalla oli selkeä yhteys lähtönopeuteen. Näin ollen hylsyjen kaulasorvauksella saavutti hienoisen edun lähtönopeusvaihtelussa. Hylsynkaulojen tai luotien voitelu laakeripinnan osalta vaatii lisätutkimuksia. Kaikki testeissä käytetyt luodit olivat kylläkin jo hBN pinnoitettuja.

Sierran MK 240 ja 220 gr. luodit lensivät aliäänisinä vakaasti ainakin 100 metriin asti oikein päin ladattuna, mutta epävakautuivat väärin päin ladattuina. Odotin lähtönopeusvaihtelun pienenevän mentäessä raskaampaan luotiin sillä samalla täyttöaste ja paine kasvaa mutta trendi ei noussut esiin odotetulla tavalla. Suurimmaksi syyksi epäilen kokeiltujen raskaiden luotien pitkää laakeripintaa joka lisää piippukitkaa. Pienin lähtönopeusvaihtelu ja paras tarkkuus on toistaiseksi löytynyt lapuan 200 gr. subsonic luodilla, jossa vaippa on ohuehko ja laakeripintaa on lyhennetty urituksella.

Meinasi unohtua mainita: Eräs merkittävimmistä tekijöistä lähtönopeusvaihtelun kannalta oli kaikilla latauksilla aika laukauksien välillä. 1 min tauko laukauksien välillä pienentää jo selvästi lähtönopeusvaihtelua mutta paras tulos näytti tulevan useiden minuuttien tauolla. Ovatko muut huomanneet tällaista käyttäytymistä? Saman tyyppistä käyttäytymistä olen huomannut myös pienoiskiväärissä mutta selvästi lievemmissä määrin.

Lalli Kirvesniemi · heinäkuu 18, 2012, 07:37

Ilmeisen selvää, että piipun lämpölaajeneminen vaikutti nopeusvaihteluihin. Mutta kumpaan suuntaan?

mysteryman · heinäkuu 18, 2012, 09:15

~~Lainaus käyttäjältä: Lalli Kirvesniemi~~Ilmeisen selvää, että piipun lämpölaajeneminen vaikutti nopeusvaihteluihin. Mutta kumpaan suuntaan?

Enpä usko. Kysymys on todennäköisemmin piippukitkan muutoksesta joko palojäämien hapettuessa tai niiden lämpötilan muuttuessa.

Miksi ei piipun lämpölaajeneminen? Paksu piippuprofiili ja aliäänisissä käytettävä pieni määrä ruutia pitää piipun lämpötilan melko vakiona eikä piipun halkaisijan lämpölaajeneminen nouse suuruusluokaltaan suuremmaksi kuin luotien paksuusvaihtelu. Toisaalta jos piipun lämpölaajeneminen olisi ratkaiseva tekijä lähtönopeusvaihtelussa sen tulisi näkyä selvästi täyslatauksilla ja erityisesti isohylsyisissä kaliipereissa mutta näin ei kuitenkaan ole.

Tiheään ammutun sarjan laukauksien lähtönopeuskeskiarvo on ollut pääsääntöisesti alempi kuin harvaan ammutun.