Laajennuskaralla vai ilman

[AMa]

Hylsyn kaulojen käsittely ja tasalaatuisuus on vaivannut pitkään, mitä merkitystä sillä on ja missä määrin. Ameriikassa ne vissiin ihan hehkuttaa niitä. Asiasta piti (yrittää) ottaa selvää.



Valitsin hylsyiksi 4. latauskierroksen hylsyjä, jotka olin trimmannut pituuteen 46,6 mm ja viistänyt kaulat sisältä ja ulkoa. Hylsyt oli pesty Iosso Case Cleanerilla. Latasin samaa settiä 10+10, joista toiset supistin ilman laajennuskaraa ja toiset karan kanssa. Pusla oli 289", ammutun hylsyn kaula on 291". Kauloja ei ole sorvattu.



Kalusto: 6,5x47 Lapua, Tikka M55, Border 5R 660mm RST, AU S5, CEDM2IR.

Sää: -11°C, 3-5 m/s klo 5. Patruunat ja ase olivat 2 tuntia pihalla ennen ammuntaa.

amet 150 m



Setup:

http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/radalla2112.jpg">



Tuossa mun ratkaisu äänenvaimentimen lämpöväreilyyn, mallia vaimo:

http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/nrinsukka.jpg">



Ja tuossa ratkaisu jäähdytykseen sarjojen välillä. Jäähtyy parissa minuutissa "kylmäksi":

http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/luntav.jpg">



Viides kasa keskellä on aikaisempaa latausta, jossa oli käytetty karaa ja kaulat oli lisäksi harjattu ja putsattu erikseen. Selvästi muita huonompi käynti ei johdy menetelmästä vaan ampujasta, joka alkoi värkkäämään ampuma-asennon kanssa kesken kaiken... :oops:



http://i68.photobucket.com/albums/i25/ama12345/LKELK1.jpg">



Mikä oli sitten tulos? Jaa-a, näyttäisi siltä, että karan käyttö ei ainakaan pienennä lähtönopeushajontaa. Erot käynnissä olivat mielestäni merkityksettömät kara vs ilman. Nuo erot voivat johtua monesta muustakin asiasta. Ehkä kuitenkin seuraavassa 1000m latingissa en käytä karaa. Otanta on toki kovin pieni.



Kuten yleensä, kysymyksiä herää enemmän kuin tuloksia saadaan. Mistä johtuu lähtönopeuksien nousu loppua kohti? Aseen paskoittumisesta? Miten luotettavasti mittari ottaa nopeuksia näissä lämpötiloissa? Pitäisikö kokeilla jatkossa karalla+tiukemmalla puslalla?



Yksi asia on ainakin varmaa: suurin muuttuja kasojen hajonnassa on artisti itse. Ampuma-asento muuttuu = kasan paikka muuttuu. Ja olkapäällä työntämällä vs vetämällä rentoon olkapäähään saa merkittävää sivuhajontaa... :doh:

[J-MS]

Mitteekä tuo vuahto on tuossa vaimentimessa joka sen jyähvyttää?

Latauksista sanoisin ite näin, että onko miten tappiin ladattuja?

Välttämättä ei lyhyellä matkalla anna sitä kasaa mitä miedompi lataus antaisi, ja jos on tosiaan tarkoitus on sinne 1K ampua osumaa.

Ja tosiaan se muuttuja jos ampumasento muuttuu koko ajan voi myäs tehä tota slaissii.

[AMa]

"Vaahto" vaimentajassa on siihen kaksin käsin puristettua lunta. Lataus ei ole tapissa, N150 -ruudilla olen ampunut tuolla aseella ka ~890 m/s latauksia ilman painemerkkiä. Yleensä mulla ne latingit, jotka on pelannu 150m on pelannu myös 1000m.

[mysteryman]

Voi olla vaikea saada testattua ampuamalla näin pienen asian vaikutuksia. Vaatisi ainakin olla ideaaliolosuhteet ennen kuin kannattaa edes yrittää.



Siitä ei ole varmuutta että kummalla supistustavalla saa suorempia patruunoita. Joka lienee tarkkuuden kannalta se olennainen asia. Siksi kannattaisi ehkä spinnerillä mittailla molemmilla tavoilla ladattujen patruunoiden runouttia. Olisiko tämä sitten parempi testi?



Itse olen päätynyt supistelemaan tällä hetkellä ilman karaa bushing tyyppisellä holkilla. Valinnan syynä lähinnä kaulajännityksen parempi hallittavuus (eri vahvuisia karoja ei ole helposti saatavissa), kaulan supistusmäärän minimointi ja se ettei vahaa tarvi laittaa hylsyn kaulan sisälle jos ei siihen koske laajenninkaralla.

[AMa]

....Siksi kannattaisi ehkä spinnerillä mittailla molemmilla tavoilla ladattujen patruunoiden runouttia. Olisiko tämä sitten parempi testi?



Itse olen päätynyt supistelemaan tällä hetkellä ilman karaa bushing tyyppisellä holkilla. Valinnan syynä lähinnä kaulajännityksen parempi hallittavuus (eri vahvuisia karoja ei ole helposti saatavissa), kaulan supistusmäärän minimointi ja se ettei vahaa tarvi laittaa hylsyn kaulan sisälle jos ei siihen koske laajenninkaralla.

Runouttia saa varmasti aikaseksi monellakin menetelmällä, mutta enemmän kiinnostaa sen vaikutus käytännössä.



Eikös karan tarkoitus ole nimenomaan vakioida kaulan sisämitta eri paksuisten kaulojen kesken, jonka pitäisi johtaa tasalaatuiseen kaulajännitykseen? Luoti kun on aina saman paksuinen.



En käyttänyt mitään liukastetta karan kanssa enkä näe sile myöskään tarvetta. Kyseessä on 0,02" levitys, veistääpähän epätasaisuudet pois.

[J-MS]

"Vaahto" vaimentajassa on siihen kaksin käsin puristettua lunta. Lataus ei ole tapissa, N150 -ruudilla olen ampunut tuolla aseella ka ~890 m/s latauksia ilman painemerkkiä. Yleensä mulla ne latingit, jotka on pelannu 150m on pelannu myös 1000m.

Näyttää kuvassa ihan partavaahdolta .

Omassa vaimentimessa on sen verta leieriä päällä, niin tota lunta ei voi hyväksi käyttää.

Koeta saada ampuma-asento vakioitettua, josko ne kasat sen jälkeen vakioituisi.

Kelikin tosiaan vaikuttaa todella paljon tuloksiin,esim plussa kellillä ammutut tulokset voi poiketa paljonkin -kelissä tehtyihin tuloksiin.

[mysteryman]

Runouttia saa varmasti aikaseksi monellakin menetelmällä, mutta enemmän kiinnostaa sen vaikutus käytännössä.

Tämä on mielenkiintoinen kysymys mutta olettaisin että jos runouttia on enemmän niin luoti lähtee todennäköisemmin kieroon rihloissa kuin jos sitä on vähemmän. Olettaen että mitään muuta ei muuteta, pesä on suorassa suhteessa piippuun ja patruuna on tiukka pesään. Tässähän on jo paljon oletuksia mutta todella vaikea näitä asioita kotitesteillä on mitenkään todentaakaan.



Se on kuitenkin varmaa että mitä kierommassa luoti lähtee rihloihin sitä huonompi tarkkuus.

Eikös karan tarkoitus ole nimenomaan vakioida kaulan sisämitta eri paksuisten kaulojen kesken, jonka pitäisi johtaa tasalaatuiseen kaulajännitykseen? Luoti kun on aina saman paksuinen.

Vähän koulukuntakysymys miten asian näkee. Jos kara olisi jäykkä ja keskeinen niin teoriassa se voisi keskittää reiän keskelle ja siirtää kaulanvahvuuspoikkeamat ulkoreunalle. Eri asia sitten toteuttaako kara kumpaakaan näistä ehdoista.

Kasa-ampujat tuntuvat suosivan karatonta supistusta mutta toisaalta heillä on usein sorvatut hylsynkaulat.

En käyttänyt mitään liukastetta karan kanssa enkä näe sile myöskään tarvetta. Kyseessä on 0,02" levitys, veistääpähän epätasaisuudet pois.

Ei se välttämätöntä ole. Riippuu paljon siitä että miten materiaalit luistavat. Jokin lapualainen hylsy taisi käyttäytyä ilman voitelua niin että kara pyrki tarttumaan kaulaan ja teki pahoja jälkiä kaulan sisäpintaan. Samalla tarvittava työstövoima kasvoi melko suureksi joka ei koskaa ole hyvä asia.

[AMa]

...Koeta saada ampuma-asento vakioitettua, josko ne kasat sen jälkeen vakioituisi.

Kiitos, tämä on erinomaisen hyvin jo tiedossa.

Kelikin tosiaan vaikuttaa todella paljon tuloksiin,esim plussa kellillä ammutut tulokset voi poiketa paljonkin -kelissä tehtyihin tuloksiin.

Miten se + kelin muuttuminen - keliksi vaikuttaa ~0,5 MOA käyntiin 150m etäisyydellä? Teoriassa se vaikuttaa, kun ammutaan 0,1 MOA kasakisaa tai 1000m kisaa Jouluna ja Juhannuksena.



Periaatteessa ruudin lämpötilan muutos vaikuttaa lähtönopeuteen ja sitä kautta piippuaikaan, joka aseen dynamiikan (ml tuenta)  kanssa saa aikaiseksi osumapisteen muuttumisen. Kuitenkin tuossa mun kasassa 2. tuo yksittäinen karkuri, joka avasi 15mm kasan 20mm kasaksi ei ollut hitain eikä nopein laukaus, vaan ls nro 3. Mun (aikaisempien) havaintojen perusteella osunta lyhyille etäisyyksille sietää aika voimakastakin lähtönopeushajontaa.

[J-MS]

No toi olikin mun veikkaus, joten sorry.

Kuis toi pyssy on enne pelitnny?

Näyttäähän toi ainakin siltä, että laajennuskaralla pelkästään ammutut kasat on parhaat.

[AMa]

No toi olikin mun veikkaus, joten sorry.

Kuis toi pyssy on enne pelitnny?

Näyttäähän toi ainakin siltä, että laajennuskaralla pelkästään ammutut kasat on parhaat.

Mielestäni ihan OK on pelannut mettätukkiseksi aseeksi.

http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=13&t=4793&p=35213#p34997">//http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=13&t=4793&p=35213#p34997



Kuten sanoin, mielestäni näillä tuloksilla ei voi sanoa käynnistä kara vs ei karaa vielä juuri mitään. Tulokset <0,5 MOA bipodilta ilman viirejä on niin monen muuttujan tulos, että se olisi voinut kääntyä suuntaan tai toiseen. Olennaisempaa on tuo lähtönopeuksien muutos. Miksi suurin hajonta syntyy kasojen välillä eikä kasojen sisällä?

[SO]

Koheltaja aikoinaan kokeili käytännössä miten luodin asettaminen viinon vaikutti käyntiin.

http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=12&t=499&p=3655&hilit=vinoon#p3655">http://www.takilta.fi/keskustelu/viewto ... noon#p3655">http://www.takilta.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=12&t=499&p=3655&hilit=vinoon#p3655

[Slowhand]

Lähtönopeus kasvaa ruudin lämpötilan mukaan. Taisit ampua nuo kasat tuossa numerojärjestyksessä, patruuna lämpenee pesässä nopeasti

http://img404.imageshack.us/img404/449/mittari.jpg">

PS. auto siihen puomin viereen ja Ced:n näyttö autoon, ei jäädy.

[Poikma]

Lähtönopeus kasvaa ruudin lämpötilan mukaan. Taisit ampua nuo kasat tuossa numerojärjestyksessä, patruuna lämpenee pesässä nopeasti

Kun sulla on tuo mittari, niin kerropa faktoja miten ne patruunapesässä olevan patruunan lämmöt nousee. Viimeksi kun asiaa täällä pohdittiin, kertoi joku mitanneensa että lämmöt nousee pesässä pitämällä yllättävän hitaasti; että merkitystä olisi vasta kun pitää patruunaa kuumassa pesässä useita minuutteja tms.

[AMa]

PS. auto siihen puomin viereen ja Ced:n näyttö autoon, ei jäädy.

Hyvä idea.

Kun sulla on tuo mittari, niin kerropa faktoja miten ne patruunapesässä olevan patruunan lämmöt nousee. Viimeksi kun asiaa täällä pohdittiin, kertoi joku mitanneensa että lämmöt nousee pesässä pitämällä yllättävän hitaasti; että merkitystä olisi vasta kun pitää patruunaa kuumassa pesässä useita minuutteja tms.

Mulla oli myös aikoinaan tuollainen samanlainen mittari. Lämmönnousu oli merkityksetöntä siinä ajassa, minkä patruuna pesässä makaa. Tosin, tuolla virityksellä ei saada sulkua aikaiseksi eikä patruuna ole niin tiukasti pesässä. Tästä aiheesta väännettiin muistaakseni jossain toisaalla jo aikaisemmin.



En mitannut piipun lämpöä sarjojen välissä, mutta se pysyi aika hyvin viileänä. Viimeisessä sarjassa alkoi esiintyä pientä väreilyä. Homman alussa piippu oli aika lähellä ulkoilman lämpötilaa. Idea oli nimenomaan se, että mittauksia ei pääsisi sotkemaan aseen ja patruunoiden jäähtyminen ammunnan kuluessa, siksi niille tuli ulkokomennus hyvissä ajoin ennen radalle lähtöä. Automatka radalle kestää 8 min, ei ne siinä ajassa ehdi lämmetä.



CEDin linjauksen tarkistin ennen jokaista sarjaa. Joku elektroniikan harrastaja voisi väsätä keksinnön, jolla tuotetaan "atomikellon" tarkkuudella luodin ylimenoa vastaava impulssi noille mittarin kennoille. Voisi nuuskia sitä, minkälaiseen tarkkuuteen ja toistettabuuteen CED tai muut mittarit kykenee ja vaikuttaako pakkanen niihin? Onko tulos luotettava -11C kelissä? En muista mitkä valmistajan speksit ovat, mutta luulisin että -11 C ei kuulu "käyttöolosuhteisiin".



Alla oli peruspuhdistus, parikymmentä vetoa pronssiharjalla ja öljyllä + lopuksi CLP+2 kuivaa.

[mysteryman]

Lähtönopeus kasvaa ruudin lämpötilan mukaan. Taisit ampua nuo kasat tuossa numerojärjestyksessä, patruuna lämpenee pesässä nopeasti

PS. auto siihen puomin viereen ja Ced:n näyttö autoon, ei jäädy.

Nyt mennään taas reilusti ooteelle mutta eikö se ruudin lämpenemismittari kannattaisi tehdä niin että luotiin porataan reikä josta mittarin johdon voi vetää piipun kautta ulos. Saa lukon kiinni ja mittaustulokset vastaavat paremmin todellista tilannetta. Hylsy vielä täyteen ruutia ja antura sinne sekaan mieleiseen kohtaan. Luodin taakse jokin toppari joka estää ruudin poisvalumisen johdon reiästä.