Piipun uudelleenkiinnitys vs. sulkuväli

[JPa]

Otsikkoa oli vaikea saada kuvaamaan ongelmaa, siispä hieman lisäselvitystä:



 Hommasin Tikka M-65 kiväärin kaliberissa 6,5x55. Ase on ollut edellisellä omistajallaan hirvipyssynä eri piipulla (.338win mag) ja lukolla, ja hän vaihdatti alkuperäisen 6,5mm piipun paikalleen kun ase tuli minulle. Ensimmäisiä testilatauksia ampuessani huomasin että ase nokeaa hylsyjä, vasta karvan verran VV:n taulukon yli olevat lataukset pitivät hylsyt puhtaina. Tämä tapahtui sekä N140 että N150 ruudeilla, luoteina kokeilin sekä 7g että 8g scenaria. Latauspituutena käytin kummallekin luodille 80mm. Huomasin myös että aseessa oleva Tikkakosken alkuperäinen piippu ei ole väännetty ihan yhtä pitkälle kiinni kuin alkuperäinen tehdaskiinnitys on ollut. Tämän näkee piipun päällä olevista avotähtäinten reijistä, jotka ovat silminnähden oikealla asetta takaapäin katsoessa. Eli jos piipussa on oikeakätinen kierre niin piippu ei ole väännetty yhtä tiukkaan kuin silloin kun reijät on tehty. Myöskään rihlakosketuspituuden määrittäminen ei onnistunut kummallakaan luodilla, mutta se ei liene näin pienestä kiinni? Piippuhan ei kovin paljoa taaksepäin liiku vaikka sitä kiristettäisiin tuo muutama aste jonka se nyt vinossa on? Eli rihlakostukseen se tuskin juuri vaikuttaa, mutta sulkuväliin kyllä?!



 Voiko näin kiinnitetty piippu vaikuttaa siihen että kiikarin sivukohdistus ei ole lähelläkään keskilinjaa? Siirsin kiikarin (IOR 2,5-10x42) toisesta M-65:stani tämän aseen päälle. Käytin myös optilockien ruuvit löysällä mahdollisten jännitysten poistamiseksi ennen ammuntaa. Hämmästys olikin melkoinen kun osumapiste oli niin paljon vasemmalla että säätövaraa ei jää kuin vajaa kierros ennenkuin tulee seinä vastaan. Toiseen suuntaan sitä sitten riittääkin aika paljon..



 Piipun on kuulemma seppä paikoilleen vääntänyt, eli olettaisin että myös sulkuväli on silloin tulkattu. Mutta jotenkin tuntuu että pesä olisi "väljä", kovemmat lataukset tekivät hylsyn kantaan ulosheittäjän tapin jälkeä vaikka nallit pysyivät normaalina. Voiko hylsy olla pesässä hieman löysässä ja iskeytyä laukauksen voimasta iskupohjaa vasten ja jälki syntyä tästä? Käytössä tosin on vain aseen mukana tulleita hylsyjä, joten niiden käyttömäärä on epävarma. Pitänee ostaa uusia hylsyjä ja kokeilla samat lataukset uudelleen..



-J-

[torrehaa]

Ensin kannattaa kokeilla ja katsoa millätavalla ne nokeentuneet hylsyt vaatii supistamista ja onko hylsyn kannan yläpuolella katkeamista ennakoivaa kirkasta rengasta tai hylsyn sisäpuolella  koloa samalla kohdalla :think:

Sisäpuolisen venymän aiheuttaman hylsyn kannan paksunnoksen yläpuolella olevan skraadin tunnet kokeilemalla vaikka ohuella puikolla kokeilemalla ja ulkopuolelta sen näkee paljaalla silmällä,ulkopuolelle tulee selkeä kirkkaahko rinkula hylsynpohjan paksunnoksen yläpuolelle.Mikäli merkkejä löytyy voi sulkuväliä tarkastella vielä laittamalla hylsyn kannan päälle esim mellapeltisiä liuskoja ja sulkemalla lukko,tai yrittämällä sulkea lukko..saman asia ajaa esim hylsyn kantaa liimatut paikkalaput,yksi tai enemmän.Mikäli lukko sulkeutuu niistä lisätäytteistä huolimatta on sulkuväli ainakin niiden vahvuuden liian pitkä.

Koe on tietenkin suoritettava uudella hylsyllä tai ainakin juurta myöten supistetulla hylsyllä ja esim mauser mallisella kiväärillä ilman ulosvetäjää,tikka 65 maöllisesta kivääristä ulosvetäjän irrottaminen maallikkokonsteilla ei sitten olekkaan enää tostavaan homma joten kannattaa antaa ase ammattitaitoisen sepän kunnostettavaksi.

SAmasta tarpeesta kielii se ettei alkuperäisten tähtäimien suoruus ole kohdallaan ja linjassa ja se että kiikaritähystimen säätövara loppuu toiseen suuntaan :?

Onpahan tullut nähtyä sekin ettei niinkin karkeaa kierrettä kuin kiväärin piipun kierre, ole edes osattu kiertää ns.oikeille jengoille van väännetty jollain ruustukki/putkipihdeillä päin    ttua :lol:



Asesepän työ ja korjaustyö ei ole ihan kaikkien sutareitten hommaa ja virhe voi tulla viisaammallekkin jollei osaa tai viitsi olla tarkkana :violin:



Kaupan pyssyissä on tehtaalla asennettu piiput paikoilleen tunteettommilla koneilla vaikka väkisin vääntäen siten että sulkuväli on suhtkoht taikka jopa tarkalleenkin tai  liiankin tiukalla..kuitenki hyväksyttävissä GO/NO GO rajoissa paikoillaan.

Samaa etiikkaa tai edes välineitä ei ole jokatoisellakaan autotallisepällä.



Kannattaa turvautua ITSE tuntemaansa seppään ennekuin tulloo vahinko.

Piippuja voidaan vaihtaa vaikka kesken kisan polvien välissä pyöräyttämällä (Malcom Cooper) mutta se ei tarkoita sitä että kuka vaan voi tehdä niin vaan ensin pitää olla muutama muu asia kunnossa ja pillunkarvan tarkkuudella kohdallaan ja tärkein asia eli tieto paikallaan siitä mitä tekee ja miksi :naughty:

Jossei osaa niin ei pidä tehdä niin ei tuu isompii munauksia :doh:





                                                      HooVee

[mysteryman]

Olisikohan sepällä jäänyt jotain paskaa vastinpintojen väliin kun on piipun kiristänyt. Tähän viittaisi myös se etteivät tähtäimet ole kiertyneet yläasentoon. Jos pinnat ovat puhtaat ja kiereiden teko onnistunut niin piipun kiristysmomentilla ei, vastoin yleistä luuloa, voi kovinkaan paljoa vaikuttaa sulkuväliin. Sanoisin että ero sulkuvälissä käsinkierretyn piipun ja koneella myötörajaan kiristetyn piipun välillä on aina alle 5 sadasosamilliä. Luku riippuu liitoskonstruktiosta mutta melkein sanoisin että yleensä vielä vähemmän. Tämä perustuu ihan laskennalliseen nyrkkikaavaan. Jos joku on perehtynyt asiaan mittaamalla niin kuuntelen mielenkiinnolla vastaväitteitä.



Minusta optilockit kiinnitettynä suomalaiseen aseeseen on hyvin yleistä että kiikarin sivusäätö ei satu keskelle. Näin ainakin omien kokemuksien perusteella.

[Poikma]

Sulkuvälihän määäräytyy 6,5x55:ssa hylsyn olkapään ja kannan mukaan eikä se ole suinkaan "nolla" vaan luokkaa 0,1mm plussalla.

Näin ollen uuden minimimitoissa olevan hylsyn ja yhteensä muutaman satkun peltien meneminen pesään ei välttämättä tarkoita että sulkuväli on ylipitkä.

[JPa]

Voikos ammutun hylsyn mitoista päätellä mitään sulkuvälistä??



-J-

[SO]

Sulkuvälin voi todeta luotettavasti ainoastaan go ja oh-no tulkilla. Toisin kuin väitetään, piipun kireydellä voi pelata sulkuväliä mutta edellyttää että on kunnolliset vehkeet mihin piipun saa kiinni ja millä vääntää kehystä. 6,5x55ssa on kaulan nokeaminen varsin yleistä kun CIP-lataukset on mitoitettu vanhojen "kalle kustaiden" mukaan että pysyisivät nekin nipussa nykypatruunoilla ammuttaessa. 550, 160 ja 165 ovat myös kokeilun arvoisia ajoaineita kyseiseen kaliiperiin. N150 on osoittautunut varsin ongelmalliseksi jostain syystä ja antaa kovia paineita. Kaliiperissa on ylimeno yleensä sen verran kaukana ettei rihlakosketus onnistu kun luodit on muuteoin ainoastaan muutaman millin hylsyssä sisällä.

[mysteryman]

Sulkuvälin voi todeta luotettavasti ainoastaan go ja oh-no tulkilla. Toisin kuin väitetään, piipun kireydellä voi pelata sulkuväliä mutta edellyttää että on kunnolliset vehkeet mihin piipun saa kiinni ja millä vääntää kehystä..

Oletko SO mitannut sulkuväliä piipun eri kireysasteilla vai mihin perustat väitteen?



Jos ampuu itseladattuja patruunoita niin sulkuväli ei ole kovinkaan kriittinen mitta. Kunhan sulkuväli ei ole niin lyhyt että kokosupparilla saa supistettua hylsyn sellaiseksi että se mahtuu pesään. Vastaavasti toisessa päässä sulkuväli ei saisi olla niin pitkä että hylsy kuroutuu torrehaan kuvailemalla tavalla. Jos ollaan näiden mittojen välissä niin hylsyjen paisutuksen jälkeen kaikki sulkuvälit toimivat hienosti, ero on lähinnä hylsytilavuudessa. Jos sulkuvälin absoluuttinen arvo kiinnostaa niin kannattaa ampua sama hylsy mielellään pari kertaa. Sen jälkeen ammutun hylsyn sulkuväli on jo melko lähellä pesän sulkuväliä. Nyt ammutun hylsyn sulkuväliä voi verrata esim ampumattomaan hylsyyn. Hylsyn sulkuvälin voi mitata esim. tällä kaliperihohtaisella työkalulla:



http://www.sinclairintl.com/.aspx/pid=35265/Product/Sinclair_Bump_Gage_Insert">http://www.sinclairintl.com/.aspx/pid=3 ... age_Insert">http://www.sinclairintl.com/.aspx/pid=35265/Product/Sinclair_Bump_Gage_Insert

[JPa]

6,5x55ssa on kaulan nokeaminen varsin yleistä kun CIP-lataukset on mitoitettu vanhojen "kalle kustaiden" mukaan että pysyisivät nekin nipussa nykypatruunoilla ammuttaessa.

 Näin olen kuullut kerrottavan. M-65 lukko kuitenkin taitaa kestää vähän enemmän kuin nuo vanhat sotaratsut..

550, 160 ja 165 ovat myös kokeilun arvoisia ajoaineita kyseiseen kaliiperiin. N150 on osoittautunut varsin ongelmalliseksi jostain syystä ja antaa kovia paineita.

 Luulisin että paljon N150:stä hitaampaa ei kannata tarjoilla koska piippu on vain reilu 50cm pitkä. Ellei sitten halua putkivalkeaa poltella.. Painemerkkejä ei ole ollut, mutta kuten sanoin niin hylsyt pitäisi uusia ja alkaa vasta sitten kokeilemaan lisää kovemmilla panoksilla.

Kaliiperissa on ylimeno yleensä sen verran kaukana ettei rihlakosketus onnistu kun luodit on muuteoin ainoastaan muutaman millin hylsyssä sisällä.

 No näin minäkin ajattelin. Aika hurjalta tuntui noitakin ladatessa kun luoti ei todellakaan ollut kuin ~2mm hylsyssä tuolla latauspituudella.



 Ase menee tänään käymään tutulla sepällä tarkastettavana. Käytetään piippu irti ja katsotaan pintojen puhtaus sekä väännetään piippu uudestaan takaisin paikoilleen. Sen jälkeen uusi yritys, katsotaan mitä löytyy ja miten käy.



-J-

[SO]

Sulkuvälin voi todeta luotettavasti ainoastaan go ja oh-no tulkilla. Toisin kuin väitetään, piipun kireydellä voi pelata sulkuväliä mutta edellyttää että on kunnolliset vehkeet mihin piipun saa kiinni ja millä vääntää kehystä..

Oletko SO mitannut sulkuväliä piipun eri kireysasteilla vai mihin perustat väitteen?

Olen mitannut ja tieto perustuu kokemukseen eikä kirjatietoon.

[JRu]

Aika hurjalta tuntui noitakin ladatessa kun luoti ei todellakaan ollut kuin ~2mm hylsyssä tuolla latauspituudella.

OT. Millä luodilla noin käy CIP ylimenolla? Nimim. suunnitelmissa ampua LR tehdaspaukkua ja lisäksi itse ladata 9g Scenar/SMK/VLD:tä "likelle rihloja tai rihloihin" periaatteella.



Nimim. pitääkö tilata omat kalvaimetkin joilla saadaan ylimeno tehtyä erikseen.



Kerro vaan SO lisää sulkuvälistä vs. momentti. Mulle on 6,5mm varminttikanki matkalla Saksanmaalta ja ajatus on nimenomaan vaihtopiipuksi TRG-S kehykseen. Jos menee kovin vaikeaksi niin voi olla että jää vaihtamiset aika harvaan.

[mysteryman]

Sulkuvälin voi todeta luotettavasti ainoastaan go ja oh-no tulkilla. Toisin kuin väitetään, piipun kireydellä voi pelata sulkuväliä mutta edellyttää että on kunnolliset vehkeet mihin piipun saa kiinni ja millä vääntää kehystä..

Oletko SO mitannut sulkuväliä piipun eri kireysasteilla vai mihin perustat väitteen?

Olen mitannut ja tieto perustuu kokemukseen eikä kirjatietoon.

Kerrohan hieman mittaustuloksia... Tämä kiinnostaa varmaan minun lisäkseni muitakin. Minkälainen aktio, mikä kaliiperi ja kuinka paljon olet saanut vaikutettua sulkuväliin kiristämisellä?

[JPa]

Aika hurjalta tuntui noitakin ladatessa kun luoti ei todellakaan ollut kuin ~2mm hylsyssä tuolla latauspituudella.

OT. Millä luodilla noin käy CIP ylimenolla? Nimim. suunnitelmissa ampua LR tehdaspaukkua ja lisäksi itse ladata 9g Scenar/SMK/VLD:tä "likelle rihloja tai rihloihin" periaatteella.

7g ja 8g scenar oli ne mitä testailin, muista en osaa sanoa (vielä) mitään. Mutta myyjän mukaan kyseisellä piipulla pitäisi olla ammuttu max. 300lks, eli ylimenon pitäisi olla vielä ihan ok.



-J-

[SO]

Eihän siinä sulkuvälissä mitään mystistä ole. Onhan se nyt ihan selvä että kun sulkuvälin min-max ero on 0,1mm niin siitä voi jokainen päätellä paljonko sulkuväliin vaikuttaa miten piipun vääntää kiinni. Vaihtopiipussa ei ole ongelmaa kun sovittaa molemmat piiput ja tekee merkit piippuun ja kehykseen.



Mietin jo hetken että 6,5mm ja magnum lukonkanta  :think:  kunnes muistin että sullahan on 30-06

[mysteryman]

Eihän siinä sulkuvälissä mitään mystistä ole. Onhan se nyt ihan selvä että kun sulkuvälin min-max ero on 0,1mm niin siitä voi jokainen päätellä paljonko sulkuväliin vaikuttaa miten piipun vääntää kiinni. Vaihtopiipussa ei ole ongelmaa kun sovittaa molemmat piiput ja tekee merkit piippuun ja kehykseen.



Mietin jo hetken että 6,5mm ja magnum lukonkanta  :think:  kunnes muistin että sullahan on 30-06

Ei ole ihmeellistä mutta kiristyksen vaikutus on kuitenkin mielenkiintoinen yksityiskohta johon yllättävän usein törmää. Näkemykset asiasta vaihtelevat laajalla skaalalla. Terästä kun kuormitetaan alueella jossa ei tule pysyvää muodonmuutosta (tuskin kukaan kiristää piippua niin lujaan että aktio tai piippu myötää) niin suhteellinen venymä on suurimmillaan tuhannesosia. Tämä tarkoittaa sitä että jos liitoksen pituus on kymmeniä millejä niin kiristyksellä voidaan aikaansaada vain sadasosien venymä. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Siksipä kiinnostaa ovatko mittaustuloksesi satasia vai kymppejä...



lisänä tähän että jos vastinpinnoissa on törstiä tai ne eivät ole kohtisuorassa liitokseen nähden niin silloin käsikiristyksellä piippu kiristyy niiden nokkaan tai kanttaa toisesta laidasta. Kun momenttia hieman lisätään törstät tasoittuvat. Kierojen pintojen tapauksessa liitos käyttäytyy oletettua pehmeämmin ja venyy nopeammin. Jos valmistustoleranssit eivät ole ihan perseellään niin näiden tekijöiden suhteen puhutaan myös korkeintaan muutamasta satkusta.

[JRu]

Onhan se nyt ihan selvä että kun sulkuvälin min-max ero on 0,1mm niin siitä voi jokainen päätellä paljonko sulkuväliin vaikuttaa miten piipun vääntää kiinni.

Juu toki näin. Ajattelin siltä kantilta että jos kierre olis vaikka hatusta millin nousulla, ei varmaan ole, mutta alle kertaluokan ero? ( ei ole 0,1 mm tai 10 mm ) --> 360 astetta muuttaa sulkuväliä 1 mm --> 36 astetta 0,1 mm. Kun on teräs terästä vasten ja piipussa & kehyksessä on hyvät suorat vastinpinnat niin luulisi että stoppaa aika herkästi kiristettäessä. Sitten jos siihen vielä väännetään 1/10 kierrosta siitä yli niin tarvii olla jo vähän jatkovartta?



Jos vetää käsikireyteen ( niinkuin kasajätkät, ja hyvin pelaa ) tai jollain öljynsuodattimen vaihtotyökalulla vähän päälle, niin ei varmaan sulkuväli montaa satkua vaihtele?