Kokemuksia kylmistä laukauksista.

[er]

Omat kokemukset ovat vastaavia JRu:n kanssa lähtonopeusmittauksista pakkasella. Näyttö toimii, mutta lukemat ovat epäluotettavia tai niitä ei saa.



Omana kokemuksena H1000 ruudista on että hyvä ruuti, mutta lämpötilaherkkyys näyttää olevan samaa tasoa Vihtavuoren ruutien kanssa. Kyseinen ruuti pelaa ongelmitta ainaki omassa aseessa myös pakkaskelillä. Vastaavasti kokemukset ovat samat kuin SO:a että kyllä n500 ja 100 sarjan kanssa pärjää myös kylmemmässä olosuhteessa. Kylmemmillä keleillä lähtönopeuspoikkeamaa ensimmäisen ja toisen laukauksen välillä on 5-20m/s riippuen aseesta ja latauksesta, johtuen piipun lämpenemisestä. Tämä on nähdäkseni vain kompensointi asia. Ennalta arvaamattomuutta lataukseen on lähinnä tullut n150 ruudilla, latauksen ollessa liian heikko---->(ok lämpimälle, mutta kylmälle liian löysä). Muutoin tulokset menee omalta osaltani lineaarisesti latauksen ja lämpötilan sekä ammusten ja aseen lämpötilan kanssa.

[mysteryman]

Omana kokemuksena H1000 ruudista on että hyvä ruuti, mutta lämpötilaherkkyys näyttää olevan samaa tasoa Vihtavuoren ruutien kanssa. .

Onkohan tuossa hoo-tonnissa sitä pinnoitetta jonka on tarkoitus parantaa lämpötilaherkkyyttä. TIedän vain kaksi ruutia joissa sitä on varmasti: varget ja H4895. Noin yleensä nopeammat ruudit pitäisi toimia paremmin kylmässä ja H1000 on melko hidasta. Palloruudit ovat toinen luokka joka ei yleensä ilmeisesti toimi kovin hyvin kylmemmässä.



Edit:



http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top">http://www.hodgdon.com/smokeless/extreme/page2.php#top



Tuosta kun katsoo niin näyttää olevan pari muutakin joita firma mainostaa erityisen lämpötilankestävinä mutta H1000 ei kuulu niihin. Tuosta testistä muuten sen verran että päädyin itse N140 kohdalla juuri samaan lämpötilakertoimeen kuin hodgdon tuossa testissään.

[AMa]

matka 113m ja taulu 20*30cm, eikä osumasta tietoakaan. :shock:



Seuraavat 4 laukausta 873,869,865,870 ja kaikki samassa nipussa.



Mutta mistä ihmeestä johtuu nuo käsittämättömät hutilaukaukset, joihin en ole aikaisemmin törmännyt???

Juurikin kovalla pakkasella on itsellekin tullut nimen omaan "käsittämättömiä". Osumia, jotka ovat huomattavasti ase-ampujan normaalin hajonnan ulkopuolella. Kyseessä ensimmäinen tai ensimmäiset laukaukset. Kesällä näitä ei ole ilmennyt.



Omat "käsittämättömät" ovat olleet oikealla ~0,5 mrad pielessä, koro hyvä. Ainakin toista tapausta on edeltänyt kiikarin siirto aseesta toiseen ja tästä johtuva sivun säätö 2,8 mrad vasempaan. Putki on "keski-eurooppalainen laatupeli".



Onko arvon raadilla kokemusta siitä, miten lämpölaajeneminen (kutistuminen) vaikuttaa osumiin esimerkiksi kiikarin kiinnitysten ja petauksen osalta? Lämpötilaerot saattavat olla sisällä säilytetylle aseelle yli 40 astetta. Voiko olla mahdollista, että lämpötilan muutos aiheuttaa jännityksen, joka sitten purkaantuu ensimmäisen laukauksen vaikutuksesta?

[mysteryman]

Onko arvon raadilla kokemusta siitä, miten lämpölaajeneminen (kutistuminen) vaikuttaa osumiin esimerkiksi kiikarin kiinnitysten ja petauksen osalta? Lämpötilaerot saattavat olla sisällä säilytetylle aseelle yli 40 astetta. Voiko olla mahdollista, että lämpötilan muutos aiheuttaa jännityksen, joka sitten purkaantuu ensimmäisen laukauksen vaikutuksesta?

On hyvin mahdollista että näin voi käydä... Itseasiassa laskin joskus että lämpölaajeneminen on erittäin suuri tekijä jos lukkorunko on terästä ja kiikarin putki alumiinia. Kiikarinjalkojen kiristys pitää olla todella lujassa että 40 asteen lämpötilan muutos ei aiheuta luistoja. Kaikissa jaloissa ruuvit eivät ole riittävän järeät riittävän puristuksen saavuttamiseksi. Esimerkkinä heppoiset pienari/ilmakiväärin jalat. Jos kiikari on luistamaisillaan niin silloin laukauksen aiheuttama täräys voi olla viimeinen niitti. Asiaa kannattaa kompensoida löysäämällä toisen kiikarin jalan kiristys jossain 0 asteen paikkeilla ja kiristämällä takaisin. Näin maksimaalinen lämpötilan muutos ei ole niin paha kuin 20 asteen asennuslämpötilan tapauksessa. Jos kiikarinjat eivät aiheuta putkeen sivuttaisvääntöjä ja kaikki on kohdallaan niin tuo kiikarin luistaminen ei välttämättä näy taulussa ollenkaan.... Varmuuden välttämiseksi itse pyrkisin sen kuitenkin minimoimaan. Lämpölaajenemisen aiheuttamasta jännityksestä kiikarin runkoputkeen uskoakseni ei ole suoraan juurikaan haittoja. Toki olisi hyvä jos jännitystä ei olisi. Sen sijaan sama jännitys vääntää kiikarinjalkoja mutkalle joka käyristää samalla myös kiikarin runkoa sekä lukkorunkoa. Tämä näkyy varmasti taulussa mutta suuruusluokka on pieni, ja sitä pienempi mitä jäykemmät jalat ja lukkorunko ovat kiikarin runkoputkeen nähden. Siinä on alumiinisen lukkorungon etu. Haitat ovat kuitenkin sen verran suuremmat että en itse mielelläni sellaista ottaisi.

[prittinen]

Nyt uskon :think: , että syyt alkaa olemaan selvät, kpp-laukauksen ja seuraavien laukausten välisiin hehtaaripoikkeamiin.



Blaserin osalta se liittyy juuri tuohon lämpölaajenemiseen ja kiikarinjalustan hentoon kiinnitykseen lukkorunkoon.



Tämä ilmenee juuri kovemmilla pakkasilla ja silloin, kun olen irroittanut kiikarin aseesta jalustoineen. Ensimmäinen menee reilusti oikealle koron ollessa kuitenkin toleransissa.



TRG:n poikkeamaa pidän kiikarin säätöjen käyttämättömyyden ja pakkasen syynä. Kun koro käännettiin kovalla pakkasella nollille, niin ristikko ei vaan siirtynyt, kuin vasta ensimmäisen laukauksen jälkeen.



Nyt kun olen enempi ruuvaillut säätöjä ja kävin ampumassa 300-500m:iin 9asteen pakkasella, niin säädöt toimi taas kuin junan vessa.



Loppu hyvin, kaikki hyvin ...toistaiseksi...

[AMa]

Tämä ilmenee juuri kovemmilla pakkasilla ja silloin, kun olen irroittanut kiikarin aseesta jalustoineen. Ensimmäinen menee reilusti oikealle koron ollessa kuitenkin toleransissa.

Kylläpä kuulostaa tutulle. Mitkä jalat ja mikä ura/kisko ? Mulla Optilock ilman renkaita (34mm) ja Tikka 17mm.

Loppu hyvin, kaikki hyvin ...toistaiseksi...

:wink:



Sinä päivänä kun mulla käy yhtä reikää napaan savussa, sumussa, sateessa ja seittemän simassa niin voin lopettaa tämän harrastuksen...

[prittinen]

Mulla on blaserin omat renkaat ja jalusta. Kiinnitys lukkorunkoon on ns. pikalukitus ja pinta-ala jolla kiinnitys tapahtuu on todella olematon. Lisäksi jalustan pääsee kiristämään ainoastaan käsin.



Näinhän se juuri on, että samaan reikään voi onnistua ampumaan aina silloin tällöin, mutta juuri kun luulee löytävänsä sen "todella tarkan" latauksen, niin seuraavalla kerralla yleensä huomaa erehtyneensä.



Lisäkäksi kaikki on itse kokeiltava ja vieläpä moneen kertaan.