aloittelijalle apuja?

[recoil]

Olen lataillut patruunoita vasta vähän aikaa ja tarvitsisin kokeneempien neuvoja muutamiin asioihin.

Kaliberina on 30-06, Mäkisen piipulla, Jalosen tekemällä lukkokehyksellä ja M65 lukolla.

Olen kaulasupistanut hylsyt kokosupistajalla n. 6mm ja holkit ovat rcbs:n, puristin Hornadyn 00-7.

Hylsyt on kaikki samalla aseella ammuttuja ja latauskertoja 0-2. Olen ladannut vasta kahta luotia 12g scenaria ja 12 gD46.



Sitten kysymyksiin.

1.   Paljonko luoti hylsyn sisään? D46 luodilla testattu rihlakosketus on 85,6mm ( siis ilmeisen pitkä ylimeno?) 12g D46 painuu rihlakosketus pituudella noin 5 mm hylsyyn, mutta ongelmia aiheuttaa 11gD46. 85,6mm latauspituudella luoti työntyy hylsyyn vain n. 2,9mm. Riittääkö se pitämään luodin hylsyn pituusakselilla? Kokeilemalla käyntiä saa varmaan jonkin käsityksen, mutta jos tarkoitus on etsiä myös metsästyspanos, olisi sen kestettävä myös liikkumista, rekyyliä ja käsittelyä. Jotenkin oma tuntuma on, että luoti on kovin herkässä tuolla syvyydellä. Onko 2,9mm aivan liian vähän?

2.   Onko Scenar luodilla taipumusta asettua vinoon? Latasin n. 40 kpl 12g scenareita ja niistä kaksi tuntui kankealta patruunaa pesään työnnettäessä. Luodeissa näkyi selvä hankauma (ilmeisesti rihlojen) toisella laidalla. Latauspituus oli alle taulukkoarvon n. 83,5mm ja kaukana rihlakosketuksesta.  Kyseisten patruunoiden luoti vaikuttaisi olevan suorassa, mutta pyöritettäessä tasaisella alustalla ehkä kärki kieppuu hieman. Vaikeaa todentaa varmasti.  D46:sia olen ladannut enemmän ja niiden kanssa ei ole samaa vikaa ilmennyt vaikka latauspituus on ollut pidempi. Onko siis Scenarin ongelma joka johtuisi luodin perän muodosta? Vai voisiko vika olla kokosupistajalla tehdyllä kaulasupistuksella?

3.   Mitä komponenttia muuttamaan? Kokeneet ovat sanoneet, että hakiessasi sopivaa latausta muuta vain yhtä komponenttia kerralla. Olen nyt käyttänyt 12 g luoteja ja N160 ruutia. Olisiko järkevä muutos pitäytyä samassa luodissa mutta vaihtaa ruuti N150? Silloin kyllä hylsy jää kovin vajaaksi, mutta toisaalta N160 ei taida olla oikein optimaalinen ruuti 11g luodille? Vai lähdenkö suosiolla testaamaan 11g ja N150 aloituspanoksesta?



Kiitollisena otetaan kaikki kommentit vastaan!



Ps. Laitoin tämän kyselyn useammalle foorumille jos ihmettelette. Katsotaan missä on paras asiantuntemus ;=)

[MSa]

Hanki itsellesi jokin patruunoiden jälleenlatausopas perusteokseksi ja lueskele se ajatuksella läpi.



1. Nyrkkisääntö on että luodin suoran sylinteriosan pitää olla min 2/3 kaulan mitalta hylsyn sisällä. Käytännössä tämä on min 4-6mm.



2. Hyvällä luodinasetusholkilla ehkäistään paljon vinoon asettumista. Veikkaan naarmusi luodissa syntyneen sisään/ulosveto vaiheessa luodin laahatessa kehykseen/patruunapesään. Nahistus johtunee siitä että hylsynhartia on hieman venynyt ja et ole kokosupistanut hylsyä jolloin hartia vastaa patruunapesään (sinänsä vaaratonta) vaatien lukolta hieman tavallista enemmän sulkuvoimaa.



3. Mulla on M65 + Mäkinen + .30-06 ja N150 antanut erinomaista käyntiä 10-12g luodeilla. N160 on vähän hidasta evästä.

[recoil]

Hanki itsellesi jokin patruunoiden jälleenlatausopas perusteokseksi ja lueskele se ajatuksella läpi. .

Olen lukenut T. Hyytiäisen ja lataussarjan mukana tullutta opasta, mutta asiat ovat avautuneet vasta itsetekemisen kautta. Pitäisi varmaan lukea uudelleen nyt.

1. Nyrkkisääntö on että luodin suoran sylinteriosan pitää olla min 2/3 kaulan mitalta hylsyn sisällä. Käytännössä tämä on min 4-6mm. .

Tämä selkeä! Nämä nyrkkisäännöt on paikallaan.

2. Hyvällä luodinasetusholkilla ehkäistään paljon vinoon asettumista. Veikkaan naarmusi luodissa syntyneen sisään/ulosveto vaiheessa luodin laahatessa kehykseen/patruunapesään. Nahistus johtunee siitä että hylsynhartia on hieman venynyt ja et ole kokosupistanut hylsyä jolloin hartia vastaa patruunapesään (sinänsä vaaratonta) vaatien lukolta hieman tavallista enemmän sulkuvoimaa. .

Ei, hiertymä oli senverran voimakas, ettei ollut sitä alkuperää, tunnistan kyllä nuo mainitsemasi jäljet. Voisiko syynä vinoon luotiin olla pienet törstöt hylsyn sisäpinnalla kun en ollut sitä kalvaimella (semmonen joka ottaa pientä lastua hylsyn sisäpinnasta) silottanut? Hylsyä ei oltu trimmattu ja mitta alle arvojen. Holkkisarja on uusi ja pitäisi olla ihan laatupeli.

3. Mulla on M65 + Mäkinen + .30-06 ja N150 antanut erinomaista käyntiä 10-12g luodeilla. N160 on vähän hidasta evästä.

Täytyy kokeilla nopeampaa ruutia.

Kiitos!

[Poikma]

Voisiko syynä vinoon luotiin olla pienet törstöt hylsyn sisäpinnalla kun en ollut sitä kalvaimella (semmonen joka ottaa pientä lastua hylsyn sisäpinnasta) silottanut? Hylsyä ei oltu trimmattu ja mitta alle arvojen

En usko että tuo on syy, varsinkaan, kun et ole hylsyjä trimmannut.



Veikkaisin kumminkin tuota MSa:n esittämää syytä pesityksen kankeuteen....että hylsyn hartia ottaa vastaan, kun et ole kokosupistanut hylsyä vaan käytit kokosupistajaa kaulasupistukseen.

Kyseisten patruunoiden luoti vaikuttaisi olevan suorassa, mutta pyöritettäessä tasaisella alustalla ehkä kärki kieppuu hieman.

Todenna ensin satavarmasti ovatko luodit vinossa ja jos näin todellakin oli, ala vasta sitten etsiä syytä.



Veikkaanpa sitäkin ettei pesityksen voiman tarve kaulasupistetussa hylsyssä hirveästi lisäänny vaikka luoti olisikin niin vinossa, että se ottaisi rihloihin.

[jthyttin]

Nahistus johtunee siitä että hylsynhartia on hieman venynyt ja et ole kokosupistanut hylsyä jolloin hartia vastaa patruunapesään (sinänsä vaaratonta) vaatien lukolta hieman tavallista enemmän sulkuvoimaa.

Kannattaa muistaa että voimaa vaativa lukonkampi vaatii kunnollisen voitelun sulkuolakkeisiin. Ts. on ensinnäkin hölmöä jos hylsyt on tiukkoja pesään (tekee mieluummin täyssupistuksen omalle aseelle sovitettuna) ja toisekseen tiukan hylsyn kanssa lukon sulkuolat hankaavat voimakkaasti lukkorungon sulkuolkiin -> jos ei ole kunnollista voitelua sulkuolat kuluvat.



Täyssupistuksesta; jos olet kerran valmis tekemään patruunoita jotka käyvät vain omaan aseeseesi (vrt. CIP-mitoissa ja paineissa olevat patruunat) tee täyssupistus seuraavasti:



- pura lukosta sisukset, Tikan tapauksessa iskupiikki, ulosheittäjä ja ehkä myös ulosvetäjä

- perushuolla ase siten että se on puhdas ja varsinkin sulkuolat on kevyesti voideltu

- etsi kokeilemalla hylsyjä jotka ovat selvästi ylipitkiä hartiasta (esim. ammuttu "liian monta kertaa" kaulasupistamalla) joten lukko vaatii ylimääräistä sulkemisvoimaa

- ala säätämään täyssupistusholkkia siten että supistat koehylsyä aina hitusen enemmän

- kun lukonkampi sulkeutuu omalla painollaan, olet saavuttanut "raja-arvon" aseellesi

- käyttötarkoituksesta riippuen säädä holkkia vielä lisää alaspäin



Holkin säätämisestä; muistaakseni holkkien kierre on 7/8"-14 TPI, eli yksi kierros liikuttaa holkkia noin 25.4/14 eli reilun 1.8mm. Eli 2 asteen muutos vaikuttaa sadasosamillin (siis holkin kiertäminen esim. sisäänpäin 2 asteen verran supistaa hylsyä 0.01mm lisää). Joten säätäminen on todella tarkkaa puuhaa, käytä lukittavia renkaita (RCBS:ssa vakiona) ja tee esim. tussimerkki sekä holkkiin että lukitusrenkaaseen.



Yllämainittu tapa täyssupistaa voi vaikuttaa aseesi antamiin painemerkkeihin. Paras yleispätevä tapa tarkkailla milloin on saavutettu liian kovat paineet taitaa olla se, että mitataan mikrometrillä hylsynkannan turpoamista. Ylipaine saattaa aseesta, piipusta jne. riippuen tulla jo hyvinkin latausmanuaalin antaman maksimin alapuolella.

[recoil]

- pura lukosta sisukset, Tikan tapauksessa iskupiikki, ulosheittäjä ja ehkä myös ulosvetäjä

- perushuolla ase siten että se on puhdas ja varsinkin sulkuolat on kevyesti voideltu

- etsi kokeilemalla hylsyjä jotka ovat selvästi ylipitkiä hartiasta (esim. ammuttu "liian monta kertaa" kaulasupistamalla) joten lukko vaatii ylimääräistä sulkemisvoimaa

- ala säätämään täyssupistusholkkia siten että supistat koehylsyä aina hitusen enemmän

- kun lukonkampi sulkeutuu omalla painollaan, olet saavuttanut "raja-arvon" aseellesi

- käyttötarkoituksesta riippuen säädä holkkia vielä lisää alaspäin



Holkin säätämisestä; muistaakseni holkkien kierre on 7/8"-14 TPI, eli yksi kierros liikuttaa holkkia noin 25.4/14 eli reilun 1.8mm. Eli 2 asteen muutos vaikuttaa sadasosamillin (siis holkin kiertäminen esim. sisäänpäin 2 asteen verran supistaa hylsyä 0.01mm lisää). Joten säätäminen on todella tarkkaa puuhaa, käytä lukittavia renkaita (RCBS:ssa vakiona) ja tee esim. tussimerkki sekä holkkiin että lukitusrenkaaseen.

No nyt tuli tanakkaa tietoa. Taisin jopa pysyä kärryilläkin  :wink:

Noissa kahdessa patruunassa tuskin oli hylsyn nahistamisesta kyse, mutta edellä mainittu vaikuttaa hyvin perustellulta ja turha rasittaa asetta. Jotenkin se kaulasupistus kokosupistajalla on tuntunut hieman keplottelulta. Luodin asettamisen jälkeenkin kaulasupistus näkyy hienoisena kutistumana kaulassa.



Kiitos.  Saa tähän vieläkin kommentoida.

[jthyttin]

- kun lukonkampi sulkeutuu omalla painollaan, olet saavuttanut "raja-arvon" aseellesi

Olenpa eri mieltä, sillä kyllä sitä kampea pitää painaa muullakin kuin sen omalla massalla. Vaikka patruunaa ei ole pesässä, ei lukko sulkeudu itsestään.... tarkoitit varmaan, että "kevyesti" ja luontevasti sulkeutuu vastustelematta kädellä kääntämällä?

Silloin kun lukon sisuskalut on poistettu, se sulkeutuu omalla painollaan, siis pesä tyhjänä. Tai näin on isot pojat sanonu, ja Savage/Sako/Tikka/Remington/mitälie -akselilla noin kymmenessä pyssyssä joita olen kokeillut näin myös tapahtuu. Joka pyssyn lukko on sulkeutunut loppuun saakka kun sen päästää ylhäältä tipahtamaan, yhdessä ei muistaakseni mennyt vapaasti loppuun saakka jos kädellä jarruttaa lukon sulkeutumista.



Esim. Sakon (viimeksi turasin kaverin Vixeniä n. viikko sitten) lukon tunnokas sulkeminen on mahdotonta kun lukossa on sisuskalut. Hirveää jyystämistä, voi toki olla asekohtaista. Tuntuu siltä että lukonpään ja piipun on hangattava toisiaan koska vastus on niin suuri, mutta ilman sisuskaluja holahtaa omalla painollaan pohjaan. Siitä Sako on kiva että ejektoria ei tarvi irrottaa koska se ei ole lukonpäässä. Muutenkin lukon purkaminen nopeaa.

[jthyttin]

mutta edellä mainittu vaikuttaa hyvin perustellulta ja turha rasittaa asetta.

Esim. kasa-ammunnassa on järkiään siirrytty tuohon, sanoisko sovitettuun täyssupistamiseen. Silloin jokainen ampumakerta on samanlainen. Ja pyssy "syklaa" kunnolla (kuuluu olevan kovin tärkeää käyttää pulttia ilman että asetta heilutetaan pusseilla). Tuo oli vain yksi tapa tehdä asia, kyllä siihen saa käytettyä kolmeakin holkkia jos haluaa... Ja kasa-ampujat hoitavat kaulan supistamisen eri tavalla (ilman expanderia eli sitä nallipiikissä olevaa hylsynsuunlaajenninta). Disclaimer: en harrasta kasa-ammuntaa, on vain useita tuttuja...



Osittaisesta kaulasupistamisesta; olen antanut itselleni kertoa, että tietyissä ase/patruunayhdistelmissä osittainen kaulasupistaminen on ihan hyödyllistä. Eli esim. löysäkaulaisessa tehdaspesässä ja lyhyellä luodilla saadaan hylsy tukeutumaan siitä osasta kaulaa joka on jätetty supistamatta. Kuulostaa järkevältä ja kun kerran kokeilin ei ainakaan huonontanut tarkkuutta (Tikka 55 ampui järkenään alle kulmaminuuttia 150 metristä, olosuhteet tosin tyyniä pakkasaamuja). Jos tuohon haluaa yhdistää "täyssupistamisen", tarvitaan mainittu 2-3 holkkia (neck die, shoulder bump die ja optionaalinen body die).