PRS kiväärin rakentaminen ja siihen liittyvät seikat.

[metsienmies]

Piekkari on toki hyvä aloitusväline siinä, että saa prosessin kuntoon mutta piekkarin ongelma on rekyylin puuttuminen. Sillä voi kyllä oppia hyvän asennon tähtäinkuvan suhteen, muttei se vielä kerro onko asento vuotaako asento rekyylistä (esim puhdas free recoil) ja kiväärillä näkeminen on nimenomaan se avain. Yhtälailla samat asiat voi opetella kotona kuivalaukauksin.

Tuohon prosessiin pieni vinkki, että lukko kannattaa laittaa heti kiinni kun maalin ylipäänsä näkee optiikan läpi. Ei oo mitään järkeä ensin ottaa maali piikille ja sitten vasta laittaa lukon kiinni, koska vaikka kuinka pehmeä lukko ja syöttö olis se aina aiheuttaa heiluntaa -> joudut käytännössä vakauttamaan tähtäinkuvan uudestaan -> taas kuluu ylimäärästä aikaa. Koro mieluusti kannattaa säätää jo ennen kuin vaihtaa paikkaa tai viimeistään kun on uudella paikalla ase pussin päällä, kehon kanssa jo valmiiksi raaka suuntaus kohti taulua -> silmä optiikalle -> heti kun taulu näkyy optiikasta lukko kiinni -> ristikko keskelle ja kuula matkaan.

Ja kaliiperia ajatellen tosimiehet ampuu Jumalan kaliiperilla, 308lla =D

[MK]

Ajattelin tuossa sepustuksessani jakaa PRS aseen rakenteluun vaikuttavat osatekijät siihen ammuntasuoritukseen. Aika mitä siinä suorituksessa menee jakaantuu karkeasti noin, se on yhtenäinen suoritus ja jokainen ampuja hioo sen sitten rastikuvaukseen sopivaksi. Ottaisin kyllä tavaksi alusta pitäen että se tähtäinkuva on jo lätkän suunnassa eikä niin että näkyy kiikarissa koska tarkka tuomari saattaapi sanoa jos piipunsuunta muuttuu kun pultti on laitettu kiinni.
Esimerkiksi se että ase syöttää varmasti lippaasta on yhtä tärkeää lopputuloksen kannalta kuin se että ase on tarkka. Jos jää häiriön takia ja ampumatta niin se on pisteissä sama kuin ohilaukaus. Piekkari vaatii saman jälkipidon kuin muutkin aseet, ehkä jopa pidemmän. Se rekyylin hallinta on harjoittelukysymys, kannattaa ampua paljon erilaisilla aseilla. Esimerkiksi 9mm pistooli ýhdellä kädellä on hyvää harjoitusta rekyylinhallintaan.
Tuosta ammunnan kulusta ja miten käytössä oleva aika jakaantuu voi päätellä eri asioiden tärkeyden aseen rakentelussa. Myös sen mitä komponentteja käyttämällä voi suoritusta nopeuttaa ja helpottaa. Tai mitkä on turhia asioita rakentelussa.

[KJJ]

MK lta hyvä kirjotus!

tuossa tuommosta ampumaasennosta videoo varmaan paljo muitaki löytyy..

https://www.youtube.com/watch?v=lmD58by-t9s

[metsienmies]

En oo kyl näis vuosis mitä kisannut SM, MM ja EU pro sarjan kisoissa tavannut sellaista tuomaria, joka kykenisi fyysisesti näkemään esim 5mrad suuruisen liikkeen, saatikka asiasta sanonut. Se on ihan eri asia jos lyöt lukon kiinni ja alat vasta scannaamaan peltiä tai pellit on sivusuunnassa ihan radan eri puolilla ja lukko kiinni vaihdat vasemmalta penkalta oikealle penkalle. Mm Morgun King nimenomaan opettaa tuon prosessin mitä itsekkin käytän, tärkeintä on että se ammunta on turvallista, sujuvaa ja joutuisaa.

Esimerkki siitä mitä piekkarilla voi tehdä mitä kiväärillä ei oli viime vuonna yhdellä rastilla, jossa ammuntakorkeus oli niitä kinkkisimpiä että polvelle liian korkea mutta seisomiselle erittäin epämukavan matala. Ratkaisin sen niin että menin polvelle ja laitoin aseen perän hartian päälle, koska niin sai tukevimman asennon ja riitti että näkee tähtäimestä läpi, sillä ase pysyy kyl paikallaan kun vaan pitää kiinni.

Yks virhe mitä porukka tekee on että rakentavat treeniaseen joka on ihan eri kaliiperia kuin itse kisa-ase. Joko rekyyliä on merkittävästi vähemmän tai enemmän kuin kisavehkeessä ja ballistiikka myös ihan eri, jolloin opetat itsesi ihan erilaiseen lentoaikaan, rekyylin jälkeiseen tähtäinkuvaan ja tulkitsemaan tuulta eri arvoilla. Jos itellä tuntuu että asento laiskistuu ammun kyllä muutaman barrikaadivedon 300wm:llä että saa asennon kohdilleen, mutta muuten kaikki merkityksellinen harjoitus tapahtuu samalla aseella kuin kisatessa, mutta vaan vanhalla kisapiipulla

Loppuun pienellä kärjistyksenä oon nähny kisoissa miten porukalla on eka paukku lippaasta niin tiukka että pitää melkeen lyödä lukkoa että saa patruunan pesään, tällöin ase heilahtaa paukku pesäs niin paljon että tuon tiukan tulkinnan mukaan siitäkin pitäisi tuomarin antaa varoitus

[MK]

Mulla on varmaan erilainen näkövinkkeli asioihin kun ei ole PRS kisoista kokemusta kuin muutamasta piekkarilla, mutta aion kyllä käydä ja opetella lisää. Muista kiväärilajeista ja pistoolilajeista on kyllä enemmän kokemusta, kolmas ikäsarja jo menossa Resulin lajeja monipuolisesti. Ehkä sieltä tulee sitten tuo erilainen näkökulma aseiden rakenteluun ja sääntöjen tulkintaan. Piekkari ja kivääri on mulle samaa hommaa mutta eri aseilla. Miksi se piekkarilla harrastaminen olisi jotenkin alempiarvoista?

[HJu]

Ei kai piekkarilla PRS-ammunta ole vähempiarvoisempaa mutta onhan siinä rekyylinhallinta kertaluokkaa helpompaa kuin keskisytytteisissä. Toisaalta taas hyvin käyvän patruunan haku on työläämpää ja henkisesti rasittavampaa kuin keskisytytteiisiin

[MK]

Rekyyli on suhteellista, mun olkapää on ajat sitten kovettunut noissa perinneasekisoissa.

[metsienmies]

Miksi se piekkarilla harrastaminen olisi jotenkin alempiarvoista?

Olenko jossakin näin väittänyt? Tässä ketjussa kuitenkin puhuttiin kiväärin rakentamisesta niin on todettava, että vaikka lajit ovat nimeltään ja säännöiltään samoja sekä barrikaadit samoja, niin kivääri PRS ja piekkari PRS ovat loppupeleissä yllättävänkin erilaisia, eikä puhtaasti piekkarilla voi tulla hyväksi kivääriampujaksi eikä sillä voi korvata keskisytytteisellä harjoittelua siinä vaiheessa, kun perusteet on kunnossa ja ruvetaan tavoitteellisesti ampumaan. Toki todttakoon jos puhutaan jenkkien PRS sarjoista tai MM kisoista on kivääri puolella kilpailu ja taso aikapaljon kovempi kuin piekkaripuolella.

Piekkarin itselle yksi mielenkiintoinen elementti itselle, mutta tiedän että muutamalle muulle Suomen kärkiampujalle ärsyttävä on kärpäset. Ihan sama vaikka käy kaikki test centerit maailmassa läpi, väistämättä tulee ajoittain kisoissa sellasia kärpäsiä, että pitää kyetä itse huomaamaan johtuiko kärpänen omasta tekemisestä, tuulen muutoksesta vai puhtaasti patruunasta. Tämä on asia mikä varmasti monella kokemattomammalla johtaa useampaan ohilaukaukseen, kun ei kykene luottamaan että kärpänen johtui patruunasta, jolloin korjaa kärpäsen mukaan ja taas menee ohi. Näin yksi huti muuttuu vähintään kahdeksi, pahimmassa tapauksessa kuvittelee että tuuli muuttui taas ja ohilaukauksia tulee lisää ja turhautuu. Huolellisella lot testauksella näitä voidaan merkittävästi vähentää (ja kisoissa kyllä näkee ketkä on testannu perusteellisesti ja ketkä ei) muttei niiltä pääse kokonaan karkuun.

Mutta palatakseen nopeesti pikkasen kiväärin rakenteluun, kaikkein tärkein asia on balanssi. Oikea balanssihaarukka on käytettävän tukipussin keskellä. Tästä voi lähteä pikkasen hienosäätämään, esim itse tykkään että aseen balanssipiste on sellanen 1-2cm tukipussin keskikohdan etupuolella.

[KRG]

Muutaman neuvon saanut alan herroilta, jotka mm kisaavat ja täälläkin kirjoittavat, kiitos heille kaikista neuvoista.
Tulisi nyt kysymys tästä Elite rungosta, kumpainenkin ymmärtääkseni tätä käytätte.
Otatteko pois sen perälevyn "välisen" palikan jotta LOP saa ns kintaalle?
Ja se peräpaino, mie hommasin sen, mutta onko se ns negatiiviseen suuntaan asetta vievä, eli se veke ja se kuminen tulppa siihenkin?
Tässä näkee tälläisen kisa rassin säätömahdollisuudet, on ajateltu kaikenlaisia ampujia alusta asti.
Tuo magwell, tai sen sisus on ainut joka olisi voinut olla parempi, ne muoviset tapit on sitä varten että niillä voi säätää lippaan istuvuuden, mutta hintaa varmasti olisi nostanut, jos se olisi tehty yhtä namisti
kui KRG C-4 mallissa, jossa voi säätää kyllä lippaan ihan niin kuin haluaa.
Ite tein myös KRG osasta heti melkein patentin, jolla saa liipaisin kintaalle sen sormen hyllyn.
Tätä jos ei ole ikinä kokeillut, ei tiedä miten hyvä tämä on.
Voit työntää käden kahvalle ilman pelkoa, että sorkat on liipaisimella.
Lisäksi sormi ohjautuu aina samalla tavalla koukulle.
Nythän tämä on omalle kintaalle laitettu, joten permanent kiinnitys.
On kyllä huippu.